Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Lasten ja nuorten ahdistuneisuuden eri tyypit

Tarkasti rajatut pelot

On tavallista, että lapsena on erilaisia pelkoja. Joillain se kohdistuu johonkin tiettyyn asiaan. Pelko voi periaatteessa kohdistua mihin tahansa, esimerkiksi

  • hämähäkkeihin
  • hisseihin
  • likaantumiseen
  • rokotukseen
  • tiettyyn ruokaan

Joskus pelko jotain asiaa tai tilannetta kohtaan on todella voimakasta ja sitkeästi toistuvaa. Silloin on tavallista pyrkiä kaikin tavoin välttämään pelottavaa asiaa tai tilannetta.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Sosiaalinen jännittäminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko liittyy muiden ihmisten kanssa toimimiseen tai huomion kohteena olemiseen.

Siihen kuuluu pelko siitä, että tekee jotain noloa tai hävettävää ja joutuu näin toisten kielteisesti arvioimaksi. Toisten seurassa oleminen tai esiintymistilanteet voivat tuntua tukalilta. Tämä on enemmän kuin pelkkää ujoutta ja voi haitata lapsen iälle tyypillistä toimintaa.

Yleistynyt ahdistuneisuus

Yleistyneessä ahdistuneisuudessa lapsi huolestuu herkästi monista asioista ja huoliajatuksia on vaikea saada loppumaan. Epävarmuuden sieto voi olla heikkoa, eikä lapsi välttämättä tarvitse mitään nimenomaista syytä ahdistuakseen. Hän murehtii mennyttä ja tulevaa, kantaa huolta sekä etsii jatkuvasti varmistusta sille, että asiat ovat hyvin.

Tämä voi näkyä esimerkiksi

  • univaikeuksina
  • levottomuutena
  • ärtyneisyytenä

Eroahdistus

Eroahdistuksessa perimmäinen pelko on joutua eroon lähimmistään, usein vanhemmasta.

Tähän voi liittyä pelkoja, että erossa olon aikana tapahtuu jotain pahaa joko itselle tai vanhemmalle. Oireilu näkyy usein vaikeutena erota vanhemmasta, lähteä kouluun tai nukahtaa iltaisin.

Paniikkihäiriö

Paniikkikohtaus on voimakas ahdistuneisuudentunne. Kohtaukseen liittyy voimakkaita fyysisiä oireita.

Näitä voivat olla esimerkiksi

  • vaikeus hengittää
  • sydämentykytys
  • rintakivut
  • puutumisoireet
  • hikoilu

Usein tähän liittyy myös kuolemanpelko tai ajatus siitä, että tulee hulluksi. Paniikkikohtaus alkaa usein hyvin nopeasti. Paniikki voi iskeä ahdistusta tai pelkoa tuottavassa tilanteessa tai jonkin muun tuntemuksen laukaisemana. Varsinaiset paniikkikohtaukset ovat lapsilla harvinaisia, ja niitä voi olla vaikea erottaa muusta oireilusta.

Paniikintunne voi liittyä myös muuhun ahdistuneisuushäiriöön.

Valikoiva puhumattomuus

Valikoivasta puhumattomuudesta on kyse silloin, kun lapsi on johdonmukaisesti puhumatta tietyissä sosiaalisissa tilanteissa, kuten päiväkodissa tai koulussa. Muissa tilanteissa hän saattaa kuitenkin puhua kuten muutkin lapset. Varsinkin kotona vuorovaikutus voi toimia hyvin.

Lapsi pelkää tietyissä tilanteissa puhumista ja oman äänen kuulluksi tulemista sekä pyrkii vaistomaisesti välttämään puhumistilanteita. Tilanteet herättävät lapsessa ahdistuneisuutta ja kehotuntemuksia. Tällaisessa tilanteessa lapsi vaikuttaa usein ilmeettömältä tai jähmettyneeltä. Tämä voidaan tulkita virheellisesti uhmakkuudeksi.