Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Vanhemman ja lapsen roolit

Tämä omahoito-ohjelma auttaa sinua vähentämään toimintatapoja, jotka ylläpitävät ahdistusta. Löydät niiden tilalle uusia tapoja tukea lastasi huolien ja pelkojen kesyttämisessä. Tavoitteena on, että lapsi oppii rakentavia keinoja tulla ahdistuksensa kanssa toimeen.

Aikuisen rooli

Saattaa olla, että lapsi tai nuori ei ole itse ollenkaan motivoitunut työskentelemään ahdistuneisuutensa helpottamiseksi.

Jos lapsesi esimerkiksi pelkää olla yötä poissa kotoa, hän voi olla sitä mieltä, että hyvä ratkaisu on yksinkertaisesti vain jättää leirikoulut ja yökyläilyt välistä.

Tue ja rohkaise

Vanhemman tehtävä on myötätuntoisesti tukea, kannustaa ja edesauttaa esteiden ylittämistä usein mutkaisellakin tiellä kohti muutosta. On silti paljon asioita, joita vanhempana voit tehdä edesauttaaksesi pelon voittamista. Näitä ovat esimerkiksi

  • ymmärryksen osoittaminen
  • motivointi
  • suunnan näyttäminen
  • rohkaiseminen
  • esimerkkinä toimiminen

Vältä näitä

Lapselle ei ole apua siitä että,

  • hänet pakotetaan altistumaan ahdistukselle 
  • hänelle tarjotaan valmiita ratkaisuja
  • tehdään asioita hänen puolestaan
  • hänelle uskotellaan, ettei pelättävää ole

Muista

Koska ihmismieli unohtaa ja tottuu helposti, on kannattavaa kirjata lähtötilanne ennen muutosten aloittamista ylös. Tällöin näet, millaisia tuloksia olet omalla toiminnallasi saanut aikaan.

Jos perheessä on kaksi vanhempaa, on suositeltavaa, että molemmat ovat tietoisia periaatteista. Parhaimmillaan keinoja harjoitellaan yhdessä. Tukena voi toimia myös kuka tahansa lapselle tärkeä henkilö.

Lapsen tai nuoren motivointi

Jotta lapsi uskaltautuu harjoittelemaan uusia tunnetaitoja ja ottamaan siihen tukea vastaan, vaaditaan vanhemmalta paljon hienotunteisuutta, myötätuntoa ja hyvää pelisilmää.

Yhteistyötänne edesauttaa, jos lapsesi kokee, että otat hänen huolensa tosissaan. On haastavaa samanaikaisesti sekä ymmärtää lapsen ahdistusta että tukea ja motivoida tätä muutokseen.

Motivoituminen muutokseen on usein luonteeltaan vaihtelevaa. Välillä saattaa tuntua, että jaksaa yrittää, ja välillä se on vaikeampaa. Muistakaa siis tämä luonnollinen vaihtelu.

Tehkää sopimus itsenne kanssa

Kokeilkaa tämän omahoidon ohjeita, ja arvioikaa vasta jälkikäteen niiden hyödyllisyyttä.

Milloin kannattaa aloittaa?

Jos lapsesi ahdistuneisuus häiritsee arkea ja estää tekemästä iälle tyypillisiä asioita, kannattaa asiaan puuttua.

Uusien toimintatapojen käyttöönotto ei käy kuitenkaan itsestään, vaan vaatii energiaa ja sinnikästä harjoittelua. Mieti siis hetki, onko tällä hetkellä arjessanne tilaa muutokselle ja löytyykö jaksamista ponnistella tulosten eteen?

Olenko itse ahdistunut?

Toisinaan vanhemmat tunnistavat ahdistusoireita myös itsessään. Tällöin voi olla hyödyllistä ensin keskittyä oman ahdistuneisuuden helpottamiseen. Tällöin pystyy toimimaan myös esimerkkinä lapselle siitä, että ahdistuneisuuden kanssa voi tulla rakentavasti toimeen.

Kaikkea ei kannata yrittää muuttaa kerralla

Lapsen tai nuoren ahdistuneisuus voi kohdistua vain johonkin tiettyyn selkeään asiaan, kuten lentämiseen tai puhelimella soittamiseen. Kuitenkin tavallisempaa on, että pelon kohteita on useita.

On hyödyllistä päättää, minkä huolen kesyttämisestä lähdetään ensimmäisenä liikkeelle. Jo yhden pelon selättäminen opettaa taitoja, joista on hyötyä muihinkin huoliin.

Kokemuksen kautta vahvistuu tunne omasta pystyvyydestä – sekä sinulla vanhempana että lapsellasi.

Muista

Kaikki ohjelman esimerkit ja tehtävät eivät välttämättä ole oleellisia juuri teille. Voit keskittyä sisältöihin, joiden sisällön koet tilanteeseenne soveltuvimmalta.