Psykoosien diagnoosit

Skitsofrenia vaikuttaa usein laaja-alaisesti henkilön kykyyn selviytyä arkiaskareista sekä sosiaalisesta kanssakäymisestä. Tämän vuoksi erilaiset tuki- ja kuntoutustoimet ovat tarpeen. 

Skitsofrenian oireet jaetaan kahteen päätyyppiin: 

• Positiiviset eli todellisuudentajun horjumiseen liittyvät oireet. Näitä ovat aistiharhat ja harhaluulot sekä puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus. 
• Negatiiviset eli tunne-elämän ja tahtomisen latistumiseen liittyvät oireet. Näihin liittyy muun muassa puheen köyhtymistä, kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää ja vetäytymistä sosiaalisista kontakteista.  

Skitsofrenialla on useita alatyyppejä, joista tavallisimpia ovat 

• F20.0 paranoidinen skitsofrenia, 
• F20.1 hajanainen skitsofrenia, 
• F20.2 katatoninen skitsofrenia ja 
• F20.3 erilaistumaton skitsofrenia.

Psykoosipiirteinen persoonallisuus on pitkäaikainen häiriö, jossa tyypillistä on ajattelun ja tunteiden poikkeavuudet ja eriskummallisuudet. Kyseessä on skitsofreniaa lievempi häiriö, jossa todellisuudentajun horjuminen on lievää ja väliaikaista.  

Harhaluuloisuushäiriölle on ominaista pitkäaikaiset harhaluulot ilman skitsofrenialle tyypillistä muun ajattelun ja tunne-elämän häiriintymistä. Harhaluulot ovat vääristyneitä ja epärealistisia tulkintoja maailmasta. Henkilö saattaa vailla totuuspohjaa kuvitella olevansa vainon kohde, sairastavansa vakavaa sairautta tai olevansa ruumiiltaan epämuodostunut.

Kyseessä ovat nopeasti alkavat todellisuudentajua vakavasti vääristävät häiriötilat. Joskus ne liittyvät edeltävään voimakkaaseen stressitilanteeseen. 

Ne saattavat oireiltaan muistuttaa skitsofreniaa tai harhaluuloisuushäiriötä, mutta poikkeavat näistä lyhyen kestonsa vuoksi. Ohimenevät psykoottiset häiriöt alkavat kahdessa viikossa (usein huomattavasti lyhyemmässäkin ajassa) ja menevät ohi muutamassa viikossa.  

Skitsoaffektiivinen häiriö on jaksoittainen häiriö, jossa esiintyy saman sairausjakson aikana sekä skitsofrenian että vakavien mielihäiriöiden (masennuksen tai manian) oireita. 

Määrittämättömässä ei-elimellisessä psykoottisessa häiriössä esiintyy psykoosioireita, mutta niitä ei ole vielä onnistuttu tai ehditty tyypittämään.