​Autismikirjon häiriö on kehityksellinen poikkeavuus, jossa oireita esiintyy eriasteisesti häiriön vaikeudesta riippuen varhaisesta iästä lähtien. Oireet vaihtelevat lievistä vaikeisiin ja ovat kirjoltaan laaja-alaisia ilmeten jokaisella lapsella omalla, yksilöllisellä tavalla. Ydinoireita ovat kommunikaation ja sosiaaliset vuorovaikutuksen huomattava poikkeavuus sekä stereotypiat, rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käyttäytymispiirteet, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat. Viimeisimpien tutkimusten mukaan autisminkirjon häiriön esiintyvyys voi olla jopa 1-3%.

Autismikirjon häiriöstä kärsivällä lapsella saattaa olla vaikeuksia

  • toimia ryhmässä ja saada ystäviä
  • aloittaa ja ylläpitää keskustelua ja kertoa itsestään
  • ymmärtää, mitä muut ihmiset ajattelevat ja tuntevat
  • käyttää eleitä, ilmeitä ja katsekontaktia toisten kanssa puhuessaan
  • sopeutua muutoksiin ja uusiin tilanteisiin
Autismikirjon häiriön syytekijät ovat moninaiset. Perinnöllisillä tekijöillä on keskeinen rooli, mutta myös muilla tekijöillä, kuten raskauden ja synnytyksen aikaisilla komplikaatioilla voi olla osuus oirekuvan synnyssä. ASD:n liittyy usein tietotaidollisia poikkeavuuksia kuten erilaisia oppimisvaikeuksia. Vaikea-asteiseen autismiin liittyy usein myös jonkinasteinen kehitysvamma. Noin neljällä viidestä on aistien (näkö, kuulo, tunto, haju) poikkeavuuksia. Myös epilepsiaa ja liikunnallisen kehityksen viiveisyyttä esiintyy monella. Lähes puolella lapsista, jolla on ASD, on ydinoireiden lisäksi ainakin kaksi liitännäisoiretta .
 
Nykyinen Suomessa käytössä oleva eurooppalainen ICD-10 tautiluokitus erottelee Aspergerin oireyhtymän ja Lapsuusiän autismin omiksi häiriöikseen.  DSM-5 luokituksessa Lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi, autismikirjon häiriöksi (Autism Spectrum Disorder; ASD).
 
Miten lasta ja perhettä voidaan auttaa?
Lapsi, jolla on autismikirjon häiriö, hyötyy siitä, että arki on mahdollisimman säännöllistä ja ennakoitua. Lapsen kanssa kannattaa tehdä kuvallinen päiväjärjestys ja viikkokalenteri. Vaikeita tilanteita ohjaamaan voi tehdä tarkan kuvajärjestyksen (esim. pukeutumistilanne). Ohjeita kuvien käytöstä löytyy monilta nettisivuilta. Isommilla lapsilla myös kirjoitetut listat auttavat päivän tilanteiden sujumisessa ja itsenäisessä harjoittelemisessa. Muutokset kannattaa kertoa lapselle etukäteen ja merkitä ne päiväohjelmaan. Aistisäätelyn vaikeuksia voi helpottaa monilla keinoilla. Autismikirjon lapsi hyötyy siitä, että aikuinen kykenee joustamaan lapseen kohdistamien vaatimusten kanssa lapselle mahdollisen vaatimustason löytymiseksi. Kehitysvammaisen autismikirjon lapsen kyky joustaa omista näkökannoistaan ja ajatuksistaan saattaa olla heikko. Jos älylliseen kehitysvammaisuuteen liittyy vaikeutta ilmaista omia tarpeitaan, lapsi saattaa käyttäytyä myös aggressiivisesti. Oleellinen osa kuntoutusta on auttaa lähiympäristön aikuisia (vanhemmat, päivähoidon ja koulun aikuiset, sukulaiset, jne) toimimaan lapsen kanssa.
 
Milloin pitää hakea apua?
Autismikirjon varhainen tunnistaminen on tärkeää, ja siksi vauvaikäisen lapsen katsekontaktin poikkeavuudet sekä muunlaiset sosiaalisen vuorovaikutukseen liittyvät huolet on syytä kartoittaa lastenneuvolatarkastusten yhteydessä. Päiväkoti- ja kouluikäisillä lapsilla autismikirjon häiriön mahdollisuus on syytä pitää mielessä silloin, kun lapsen toimintakyvyssä on huomattavia puutteita, eikä koulu, päiväkoti tai kodin arki suju soljuvasti toistuvien ristiriitojen, väärinymmärrysten, raivokohtausten, pelkojen, jumiutumisen, merkittävästi kapeutuneen ruokavalion tai mielenkiinnon kohteisiin uppoamisen vuoksi. Myös liitännäisoireet kuten ADHD, voimakkaat tic-oireet tai aistisäätelyn vaikeudet voivat heikentää lapsen toimintakykyä ja olla syynä avun hakemiseen. Autismikirjon häiriöiden diagnostiikka tapahtuu erikoissairaanhoidossa. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja se tapahtuu pääasiallisesti osana arjen tavallisia toimintoja. Päiväkodin ja koulun tukitoimet ovat tärkeä osa kuntoutusta.
 
Akuuttiapu
Autismikirjon häiriöiden hoito tapahtuu kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti paikkakuntakohtaisen palvelujärjestelmän puitteissa. Autismikirjon häiriöistä kärsivät lapset ovat herkkiä mm. psykososiaaliselle kuormitukselle ja lääkkeiden sivuvaikutuksille. Näissä tilanteissa päivystyksellistä arviota voidaan tarvita esimerkiksi voimakkaan aggression, itseään vahingoittavan käytöksen sekä itsetuhoisuuden takia. Päivystystilanteessa on tärkeä selvittää mahdollinen somaattinen syy (esim. infektiot) oireiluun tai oireiden vaikeutumiseen. 


 Lue lisää
Kirjallisuusvinkkejä
  • Aspergerin oireyhtymä lapsuudesta aikuisuuteen. Tony Attwood. Kehitysvammaliitto ry, 2012.
  • Mitä on Aspergerin oireyhtymä? – Opas nuorille. Martine Ives. Autismi- ja Aspergerliitto ry, 2005
  • Saku, spesiaali lapsi. Marianne Kulmala. Aivoliitto ry. 2014
Kouluun/ päivähoitoon
Ruotsinkielinen materiaali
Englanninkielinen materiaali
Työskentelyn apuvälineiksi
  • Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011–2014. Haaste-hankkeen julkaisuja. Autismisäätiö.
  • Oppaat ja kuvat- Tampereen kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelut neuropsykiatriset erityisvaikeudet
  • Autismi / Aspergerin oireyhtymä Mitä se merkitsee minulle? ideoita strukturoitua opetusta varten kotiin ja kouluun. Catherine Faherty. Autismi- ja Aspergerliitto ry. 2006.
  • Olen jotain erityistä-kuinka kertoa lapsille ja nuorille heidän autismistaan tai Aspergerin oireyhtymästään. Peter Vermeulen. Haukkarannan koulu. 2000.
  • Sosiaaliset kuvatarinat. Ulla Heikura-Pulkkinen, Sari Kujanpää. Haukkarannan koulu. 2006.
  • Sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitettu keskustelu. Birgitta Andersson. Haukkarannan koulu. 2006.
  • Autismi ja Aspergerin oireyhtymä. Toimintarajoite – Miten se vaikuttaa elämääsi?  Projekt Empowerment, Riksföreningen Autism. Autismi ja Aspergerliitto ry. 2009.
  • Tukikeskustelun käsikirja - terapeuttista keskustelua hyväksyvässä ilmapiirissä. Sari Kujanpää. Haukkarannan koulun julkaisusarja. 2009.
  • Tuliko tunne? Välineitä tunnetaitojen harjoitteluun. Johanna Kiiski, Laura Pursiainen. Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael. 2012.