​Lasten ahdistuneisuushäiriöiden tunnistaminen on tärkeää.

Noin 5 % lapsista kärsii toimintakykyä haittaavista ahdistuneisuusoireista. Ahdistus ja pelot liittyvät lapsen normaaliin kehitykseen, joten haasteeksi nousee oireiden voimakkuuden arvioiminen ja mahdollinen avun tarpeen tunnistaminen. Lasten ahdistuneisuushäiriöt jaetaan ala-ryhmiin samalla tavalla kuin aikuisten ahdistuneisuushäiriöt, mutta diagnostiikassa käytetään usein lapsuudessa alkavien tunne-elämän häiriöiden luokkaa F93 luokkien F40 ja F41, pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt ja muut ahdistuneisuushäiriöt ohella.. Perinnöllisillä tekijöillä, temperamentilla, perhetekijöillä ja elämäntapahtumilla on vaikutusta ahdistuneisuushäiriöiden puhkeamiseen.

  • Eroahdistushäiriössä lapsi pelkää ja pyrkii välttämään eroa kiintymyksen kohteestaan. Erotilanteessa lapsen ahdistus näkyy monenlaisina tunne- ja käytösoireina kuten itkuna, takertumisena, kiukkuna tai vaativuutena ja/tai fyysisinä oireina kuten vatsakipuna, pahoinvointina, sydämen tykytyksenä tai päänsärkynä.
  • Lapsuuden pelko- ja ahdistushäiriö tarkoittaa yksittäisiä lapsuusiän pelkoja, jotka liittyvät kehitysvaiheeseen mutta ovat epätavallisen voimakkaita ja vaikuttavat toimintakykyyn merkittävällä haitalla. Esimerkiksi hyönteisten pelko voi estää lapsen ulkoilun luonnossa. Muita tyypillisiä pelkoja ovat pimeän, ukkosen, eläinten tai pistämisen pelot.
  • Lapsuuden sosiaalinen ahdistushäiriö liittyy lapsen pelkoon olla sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kuin läheisten ja tuttujen ihmisten kanssa varhaisvuosista alkaen. Sosiaalinen ahdistuneisuus ilmenee vetäytymisenä sosiaalisista tilanteista, niukkana puheena, itkuisuutena. F40 luokan sosiaalisten tilanteiden pelon oirekuva on edellistä voimakkaampi, sisältäen huomattavaa pelkoa ja välttämiskäyttäytymistä, ja autonomisen hermoston oireita.
  • Lapsuuden yleistynyt ahdistushäiriö kuvaa pitkään, yli puoli vuotta, jatkunutta liiallista ahdistuneisuutta ja huolestuneisuutta monenlaisista asioista. Ahdistuneisuuteen voi liittyä levottomuutta, väsyvyyttä, hermostumisalttiutta, ärtyisyyttä, keskittymisvaikeuksia, univaikeuksia tai lihasjännitystä. F41 luokan yleistynyt ahdistuneisuushäiriön oirekuva on edellistä voimakkaampi sisältäen lisäksi paniikkihäiriötyyppisten fyysispsyykkisten oireiden kokonaisuuden.
  • Paniikkihäiriö on harvinainen lapsilla, mutta yleistyneen ahdistuneisuushäiriön oireet voivat voimistua paniikkihäiriötä muistuttavaksi tilaksi.
Lasten ahdistuneisuushäiriöille on tyypillistä samanaikaissairastavuus sekä häiriöryhmän sisällä että masennuksen ja käyttäytymisen säätelyn häiriöiden kanssa. Siksi kaikkien oireiden ja vaikeuksien kartoittaminen kotona, koulussa tai päivähoidossa ja kaverisuhteissa on olennaista hoidon onnistumiselle. Hoito räätälöidään kohdistumaan kaikkiin ongelmiin.

- Eroahdistusoireet voivat alkaa stressitilanteissa (koulun vaihto, kesäloman jälkeen, ystävien vaihduttua, koulukiusaamisen tai sairauden vuoksi).
- Ahdistuneisuushäiriöiden tyypilliset alkamisiät liittyvät lapsen ja nuoren kehitykseen: yksittäiset pelot 6-7 -vuotiaana, eroahdistus 7-8 -vuotiaana, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 10–12 -vuotiaana, sosiaalisten tilanteiden pelko 11–13 -vuotiaana, ja paniikkihäiriö 22–24 -vuotiaana.
- Ahdistuneisuushäiriöille on ominaista pitkäkestoisuus ja taipumus jatkua aikuisuuteen. Varhainen, tehokas hoito voi olla hyvin merkityksellinen koko elämän kannalta.
 
Miten lasta ja perhettä voidaan auttaa?
Psykoedukaatio, tieto ahdistuneisuushäiriön tyypillisistä oireista ja hoitomahdollisuuksista, voi auttaa merkittävästi lasta ja vanhempia. Keskustelukäynnit lapsen, vanhempien ja perheen kanssa auttavat jäsentämään tilannetta ja voivat helpottaa oireita. Vanhemmat tarvitsevat ohjausta siihen, että lasta tuetaan asteittain kohtaamaan jännittäviä tai pelottavia asioita. Tunteiden tunnistamiseen ja säätelyyn liittyvät käytännönläheiset hoitomallit ovat hyödyllisiä. Esimerkiksi Friends on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva, ja ahdistuneisuutta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma. (Aseman lapset- FRIENDS)
 
Milloin pitää hakea apua?
Lasta voidaan usein auttaa neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon piirissä. Erikoissairaanhoidon konsultaatio tai arvio erikoissairaanhoidossa on tarpeen, jos arjen toimintakyky on voimakkaasti alentunut (esimerkiksi lapsi on jäänyt pois koulusta, tai ei puhu tai leiki toisten kanssa päivähoidossa) tai jos perusterveydenhuollon hoitojaksosta ei ole ollut apua. Jos oirekuva vaikuttaa monimutkaiselta ja samanaikaissairastavuus on todennäköistä, on syytä konsultoida erikoislääkäriä.
 
Akuuttiapu
Vakavasti ahdistunut lapsi voi tarvita päivystyksellistä apua jos ahdistus on paniikinomaista tai jatkuu poikkeuksellisen voimakkaana pitkään. Ahdistuneisuushäiriön hoidossa psykososiaaliset hoitomallit ovat ensisijaisia. Lääkehoidon arvio on syytä tehdä erikoissairaanhoidossa.