​Aistisäätelynhäiriöitä on arvioitu esiintyvän noin 5-10 %:lla väestöstä. Esiintyvyys on tätäkin suurempaa lapsilla, joilla on erilaisia kehityksellisiä häiriöitä ja neuropsykiatrisia pulmia kuten autismikirjon häiriöitä tai tarkkaavuuden ja keskittymisen häiriöitä. Aistisäätelyhäiriöissä aistitiedon käsittely tapahtuu puutteellisesti.

  • Aistisäätelyn häiriö voi näyttäytyä käyttäytymisen hallinnan vaikeuksina, ongelmina vireystilan ja tarkkaavuuden säätelyssä (keskittymisvaikeudet, yliaktiivisuus, impulsiivisuus, vetäytyvä ja välttelevä käytös) sekä tunne-elämän vaikeuksina (voimakkaat tunnereaktiot, voimakas ärtyvyys, vaikeus rauhoittua, heikko itsetunto ja minäkuva, turhautumisherkkyys)
  • Lisäksi aistisäätelyn häiriöstä kärsivällä lapsella voi olla oppimisvaikeuksia (esim. vaikeus noudattaa ohjeita, oppia uusia taitoja) ja pulmia sosiaalisissa taidoissa ja tilanteissa (esim. vaikeus luoda ystävyyssuhteita, sietää ryhmätilanteita ja oppia leikkimään)
  • Tavallisia ovat myös ongelmat karkea-, hieno- ja visuomotoristen valmiuksien ja taitojen oppimisessa (esim. kömpelyys liikunnassa, vaikeus oppia kädentaitoja ja piirtämistä.
  • Häiriö voi aiheuttaa vaikeutta päivittäisissä toiminnoissa, nukkumisessa, syömisessä, ruokailussa, pukeutumisessa ja siistiksi oppimisessa.
Aistisäätelyn häiriöiden luokittelu pohjautuu Jean A. Ayresin teoriaan (ASI). Sensorisen integraation (SI) häiriö on yläkäsite monen tyyppisille aistitiedon käsittelyn ongelmille, joka ilmenee hyvin erilaisina oireina. SI-häiriö on kliinisesti ja testein havaittava häiriö, johon kuuluvat:
  • Aistisäätelyhäiriöt eli yliherkkä, heikko tai puutteellinen reagointi sekä aistimushakuisuus
  • Aistimusten erottelun ongelmat
  • Aistipohjaiset motoriset ongelmat eli asentojen/ kehon hallintaan liittyvät motoriset ongelmat ja dyspraksia (motoristen taitojen oppisen vaikeudet)
Näitä oireita voi esiintyä ja ilmetä myös muista kuin aistisäätelyn ongelmista johtuen. Toisaalta aistitiedon ongelmat voivat olla yksi osa muuta oirekokonaisuutta tai häiriötä. Kun kyse on aistiedon käsittelyn ongelmista, oireet liittyvät johdonmukaisesti aistimuksiin tai toimintaan, jossa pitäisi pystyä käyttämään hyväksi aistimuksia omasta kehosta tai ympäristöstä.
 
Miten lasta ja perhettä voidaan auttaa?
On tärkeää, että vanhemmat ja lapsen lähipiiri saavat riittävästi tietoa ja oppivat ymmärtämään, kehityksen, käyttäytymisen ja oppimisen vaikeuksien taustalla olevia syitä ja seurauksia. Vanhempien ja muiden lähipiirin aikuisten tukea tarvitaan myös aistisäätely ongelmista johtuvien voimakkaiden tunnereaktioiden kestämiseen ja sietämiseen. Tavoitteena on lapsen käyttäytymisen hallinnan kehittyminen, jota voidaan edesauttaa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota stressaavien tilanteiden ja väsymisen ehkäisemiseen, optimaalisen vireystilan löytämiseen, motivaatiotekijöihin ja arjen jäsentelyyn. Lisäksi lasta tulisi auttaa löytämään omia keinoja toiminnan ja käyttäytymisen säätelyyn, ennakoinnin ja muiden toiminta strategioiden avulla. Tilanteita voi tukea esimerkiksi:
  • Ohjaamalla ja opettamalla lasta syvätuntoaistimuksien käytössä rauhoittumisen ja vireystilan säätelyn apuna
  • Laatimalla yksilölliset ohjeet ja toimenpiteet aistisäätelyhäiriöiden lieventämiseksi ja aistisäätelyn parantamiseksi kotona, päivähoidossa ja koulussa
  • Tekemällä ympäristössä muutoksia lapsen stressin vähentämiseksi, esim. vähentämällä liiallista aistikuormitusta, vähentämällä melua, haju-, tunto ja valoärsykkeitä
  • Käyttämällä erilaisia apuvälineitä (kuulosuojaimet, korvatulpat, aktiivityynyt, painopeitot ja – liivit)
Lapsen kuntoutukseen voidaan käyttää nk. sensorisen integraation terapiaa (ASI), mikä on erikoistumiskoulutuksen saaneen toiminta- tai fysioterapeutin antamaa yksilöllistä toimintaterapiaa. Hedelmällisintä terapian aloittaminen on ennen kouluikää, mutta tätä vanhemmatkin lapset ja varhaisnuoret hyötyvät siitä usein. Terapiassa tuetaan mm. aistitiedon käsittelyä, säätely- ja jäsentämiskykyä.
 
Akuuttiapu
Aistisäätelyhäiriön mahdollisuus on hyvä muistaa lapsilla, jotka ohjautuvat päivystykselliseen arvioon esimerkiksi voimakkaan aggressiivisuuden, jumittuminen tai voimakkaan ärtyneisyyden takia.
 
Lue lisää