​ADHD:n (attention deficit hyperactivity disorder) esiintyvyys on maailmanlaajuisesti noin 5 %. Ydinoireisiin kuuluvat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja aktiivisuuden säätelyn vaikeudet. ADD (attention deficit disorder) on ADHD:n alaryhmä, jossa oireet painottuvat keskittymisen ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmiin. Yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta ei esiinnyt lainkaan tai vain vähäisissä määrin. ADD:ssa todetaan usein lisäksi vaikeuksia oman toiminnan ohjaamisessa.

  • ADHD ilmenee pojilla 1-3 kertaa useammin kuin tytöillä
  • ADHD aiheutuu perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perinnölliset tekijöiden arvioidaan selittävän noin 60–90%  ADHD- alttiudesta
  • Muita altistavia tekijöitä ovat mm. pieni syntymäpaino, synnytykseen liittyvät tekijät, keskushermoston poikkeavuudet, raskaudenaikainen alkoholi- ja tupakka-altistus
  • Lapsen patologinen hoiva tai kaltoinkohtelu saattaa edesauttaa oireilun ilmenemistä tai hankaloittaa oirekuvaa
  • Potilaan oirekuvaan vaikuttavat potilaan ikä, -sukupuoli, mahdolliset rinnakkaissairaudet sekä toteutetut tukitoimet. ADHD:n oireet ovat pitkäaikaisia, ne alkavat yleensä ennen kouluikää ja niitä esiintyy eri yhteyksissä. Oireet vaihtelevat ajan kuluessa ja ne voivat vähentyä iän myötä.
ADHD diagnoosi perustuu oireiden huolelliseen kartoittamiseen ja määritettyjen oirekriteerien täyttymiseen. ICD-10:n mukaiseen diagnoosiin vaaditaan vähintään 6 tarkkaamattomuusoiretta, 3 hyperaktiivisuusoiretta ja 3 impulsiivisuusoiretta (käypä hoito suositus). Lisäksi diagnoosin asettaminen edellyttää, että oireilu on alkanut ennen kouluikää ja että siitä on lapselle haittaa kahdella tai useammalla elämän alueella. Diagnoosi edellyttää, että toiminnan häiriö on kehitystasoon nähden merkittävä ja se on jatkunut vähintään kuuden kuukauden ajan. Diagnoosia ei voida asettaa, mikäli oireet ilmenevät ainoastaan jonkin muun häiriön aikana tai ne ovat tulkittavissa muuhun häiriöön kuuluviksi.
  • ADHD:n liittyy usein erilaisia liitännäissairauksia, jotka vaikuttavat merkittävästi potilaan toimintakykyyn ja ennusteeseen sekä hoitoon.
  • Hieno- ja karkeamotoriikan sekä aistitiedon käsittelyn ongelmia esiintyy 30–50 %:lla. Puheen ja kielen kehityksen häiriöt ja muut oppimishäiriöt ovat yleisiä. Sosiaalisen vuorovaikutuksen poikkeavuuksia esiintyy jopa 40 %:lla, kommunikaation poikkeavuuksia jopa 25 %:lla ja stereotypioita 10 %:lla ADHD potilaista.
  • Muita merkittäviä liitännäisoireita ovat mm. mielialaoireet, Tic-oireet, unihäiriöt, kastelu, ylipaino ja päihderiippuvuuden kehittyminen.
  • ADHD:n hoidon kulmakiviä ovat psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkitys
  • Hoitosuunnitelma rakennetaan yksilöllisesti 
Miten lasta ja perhettä voidaan auttaa?
ADHD:n kuntoutuksessa keskeistä on arjen tuki, jossa korostuu selkeys, ennakointi ja säännöllisyys. Lapsen voi olla vaikea jäsentää ajankulkua ja tulevia tapahtumia. Samankaltaisena toistuva päivärytmi helpottaa lasta hahmottamaan päivän kulkua. Monet lapset hyötyvät tulevien tapahtumien läpikäymisestä ennakkoon. Aikuinen voi auttaa pilkkomalla lapsen kanssa suuremman tehtävän pienempiin, helpommin saavutettavissa oleviin osiin. Hyvä yöuni, säännöllinen ruokailu ja päivittäinen liikunta helpottavat keskittymistä. Arjessa voidaan käyttää kuvia jäsentämisen apuna
  • Lapsi hyötyy selkeästä ja samankaltaisena toistuvasta päivärytmistä
  • Nukkuminen, säännöllinen ruokailu ja liikunta tukevat keskittymiskykyä
  • Ennakointi eli tulevien tapahtumien läpikäyminen auttaa lasta jäsentämään
  • Aikuisen kannustava ja myönteinen ote ohjaamisessa helpottaa arjen tilanteita
Milloin pitää hakea apua?
Ensisijainen vastuu keskittymisvaikeuksista ja ylivilkkaudesta kärsivän lapsen tuen järjestämisestä on asuinkunnan peruspalveluilla yhteistyössä perheen ja päiväkodin/koulun kanssa. Perustasolla arviointiin ja tuen suunnitteluun voidaan ottaa mukaan moniammatilliset työryhmät kuten opiskeluhuoltoryhmät.
Potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon, jos perusterveydenhuollon toimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi, tarvitaan tarkempaa erotusdiagnostista arviointia tai kokonaistilanteen arviota. Erikoissairaanhoitoon ohjataan myös lapset joiden lääkkeen aloittaminen ei onnistu perusterveydenhuollossa tai jos lääkehoito edellyttää erikoissairaanhoidon arviota.
 
Akuuttiapu
ADHD hoidetaan pääsääntöisesti kiireettömän hoidon perusteiden mukaisesti paikallisen hoitoketjun puitteissa. ADHD lapsen voimakas impulsiivisuus voi ilmetä itseään tai toisia vahingoittavana käytöksenä, mikä voi vaatia päivystyksellistä arviota. Myös ADHD:n kanssa samanaikaiseen masennukseen liittyvä itsetuhoisuus voi olla syy päivystykselliseen arvioon. ADHD-lääkityksen aloittamiseen voi liittyä päivystyksellistä arviota edellyttäviä sivuoireita kuten kiihtyneisyyttä ja aggressiivisuutta.
 
Lue lisää