​Kasvatus ja perheneuvonta

Kasvatus- ja perheneuvonta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelujen osa-alue. Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi. Sosiaalihuoltolain mukaan kasvatus- ja perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian, lääketieteen ja tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kasvatus- ja perheneuvontaan sisältyy lapsen kasvuun ja kehitykseen, perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvää arviointia, ohjausta, asiantuntijaneuvontaa ja muuta tukea. Perheasioiden sovittelu avioerotilanteissa on yksi kasvatus- ja perheneuvonnan työmuodoista. Lääkäripalveluja on perheneuvoloissa vaihtelevasti. Suurimmissa perheneuvoloissa työskentelee useita lastenpsykiatrian erikoislääkäreitä. Toisaalta on monia pieniä perheneuvoloita, joihin ostetaan hyvin vähän lääkärin konsultaatiota tai lääkärin työpanos puuttuu kokonaan. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä ja palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Asiakastyön lisäksi monet perheneuvolat tarjoavat työnohjausta sekä koulutus- ja konsultaatiopalveluja lapsiperheiden kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusopetuksen ammattilaisille.

Perheneuvolat toimivat nykyisin sosiaali- ja terveyspalveluiden välimaastossa. Ne toimivat sosiaalilainsäädännön mukaisesti tuottaen sosiaalipalveluja, joihin kuitenkin usein liittyy lääketieteellistä ja lastenpsykiatrista osaamista ja osuutta. Lasten ja perheiden lisääntynyt mielenterveyspalvelujen kysyntä ja lastenpsykiatrian perustason avohoitoverkostojen puutteellisuus ovat lisänneet paineita lasten mielenterveyspalveluihin.  Uusi sosiaalihuoltolaki selkiinnyttää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palveluiden, kuten esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan säädöspohjaa. Terveydenhuoltolakia sovelletaan kasvatus- ja perheneuvoloissa silloin, kun tehtävät ovat terveydenhuoltoa ja tehtävien ollessa sosiaalihuoltoa sovelletaan sosiaalihuoltolakia. Jos potilas tai asiakas tarvitsee kumpaakin palvelua, sovelletaan niitä säännöksiä, jotka parhaiten toteuttavat henkilön etua ja lääketieteellisen tarpeen mukaista hoitoa. Perheneuvolatoiminta on sijoittunut useimmiten sosiaalihuollon palveluiden yhteyteen tai omiksi palveluyksiköikseen, mutta osa perheneuvoloista toimii terveydenhuollon yhteydessä.
 
Muut sosiaalipalvelut lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän osana
Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen, varhaisen tuen lisääminen ja korjaavien toimenpiteiden tarpeen vähentäminen. Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvisti lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja palveluja. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö siirtyivät uudistuksen myötä sosiaalihuoltolain perusteella annettaviksi siten, etteivät ne enää edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia tukevat muun muassa lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lastensuojelun kotipalvelu ja perhetyö sekä tarvittaessa sosiaalipäivystys.
 
Lastensuojelun laitoshoidossa olevat lapset ovat usein myös lastenpsykiatrian palvelujen piirissä. Nykyisellään vaativimman hoidon ja huollon rajapinnat muodostuvat usein ongelmallisiksi. Lasten mielenterveyden häiriöiden hoito toteutuu lastensuojelun laitoshoidossa olevien lasten kohdalla puutteellisesti ja toisaalta lastensuojelun laitokset saavat huonosti pitkäjänteistä tukea lastenpsykiatrian puolelta. Akuuteissa tilanteissa voi olla vaikea ratkaista, kumpia palveluja ensisijaisesti ja nopeimmin tarvitaan. Lastensuojelun laitoshoidon yleistynyt toteutuminen yksityissektorin ylläpitämissä perhekodeissa luo yhteistyön kentästä hajanaisen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen keskeisenä keinona oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio mahdollistanee tulevaisuudessa näiden rajapintaongelmien paremman hallinnan.