​Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon valtakunnalliset rakenteet muodostuivat 1980-luvun alussa, jolloin perustettiin useimmat lastenpsykiatrian poliklinikat silloisiin keskussairaalapiireihin. Palvelujärjestelmä on kehittynyt monisektorisesti, mikä on tuonut palveluihin laaja-alaisuutta, joustavuutta ja moniammatillisuutta, mutta samalla luonut palveluiden kentästä hajanaisen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen, tuottamisen ja hallinnon säädöspohjaa ollaan  uudistamassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoitteena on turvata kaikille yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, vahvistaa peruspalveluja ja toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne. Uudistamisen keskeisenä keinona on sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perus- ja erikoispalvelujen integraatio, mikä olisikin luontainen kehityssuunta lasten mielenterveyspalveluille. Lasten mielenterveyspalveluissa on perinteisesti tehty paljon yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen, etenkin lastensuojelun ja perheneuvoloiden kesken. Nykyisin hallinnollisesti erillään toimivien palvelujen integraatiolla voitaisiin poistaa yhteistyön rajapintoja ja parantaa hajanaisten, monella sektorilla toimivien lasten mielenterveyspalvelujen laatua, asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden sisältö määräytyvät erityislakien, kuten esimerkiksi terveydenhuoltolain, mielenterveyslain, juuri uudistuneen sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain perusteella. Tärkeänä taustana lasten terveyspalveluille pitää muistaa myös YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, jonka mukaan lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa.
Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmä sisältää edistävät, ehkäisevät, hoitavat ja kuntouttavat lasten ja heidän perheidensä mielenterveyspalvelut. Lapsi ja perhe voivat saada tarvitsemansa palvelut sähköisinä palveluina, kotiin tuotuina, lähellä olevina tai liikkuvina palveluina, vastaanottokäynteinä, sairaalahoitona tai isompiin sairaaloihin keskitettyinä palveluina. Lasten mielenterveyspalvelut ovat pääosin julkisia palveluja, joita yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut täydentävät.
 
Kirjallisuutta
  • Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/2011
  • Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on julkaistu soveltamisohjeet (STM 2009)
    ohjeistus laajojen terveystarkastusten toteuttamiseksi (Hakulinen-Viitanen ym. 2012)
  • Menetelmäkäsikirja yhdenmukaistamaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tehtäviä tutkimuksia (Mäki ym. 2011)
  • Fonagy P, Cottrell D, Phillips J, Bevington D. What works for whom? Second edition: A Critical Rewiev of Treatments for Children and Adolescents.
Lue lisää