Yksilötyö

Yksilöllinen työ voi olla tilanteen selvittelyä tai lapsen tukemista hankalan asian kanssa tai pidempikestoista terapiaa. Terveydenhuollon ammattihenkilö tapaa lasta kahden kesken, ja keskustelun, leikin tai muun tekemisen avulla käsitellään lapsen asioita. Lapsen yksilötyöhön liitetään aina vanhempien työskentely, ja on suositeltavaa, että lasta hoitava henkilö on kontaktissa myös vanhempiin. Keskustelut lapsen kanssa ovat aina luottamuksellisia, ja lapsen kanssa sovitaan erikseen, miten asioista vanhempien kanssa puhutaan.

Perhetyö

Perhetyö tarkoittaa kaikkea sitä yhteistyötä jossa on mukana ammattihenkilöitä, lapsi, lapsen vanhemmat, sisarukset tai muita perheen jäseniä. Perhetyötä voidaan toteuttaa erilaisilla kokoonpanoilla. Tärkeää on että lapselle kerrotaan jos esimerkiksi hänen vanhempiaan tavataan niin että lapsi ei ole itse mukana tapaamisessa.

Perhetyön tarkoituksena on:

Saada lisää tietoa lapsen tilanteesta ja voinnista

  • Tukea vanhemmuutta
  • Tukea lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta
  • Mahdollistaa lapsen kuulluksi tuleminen
  • Löytää yhdessä keinoja kuinka kaikki osapuolet voisivat vaikuttaa positiivisesti lapsen hyvinvointiin

Perhetyötä voidaan toteuttaa niin kotona, vastaanotolla kuin puhelimessakin.

Ryhmähoito

Lapsen hoito voi olla myös ryhmässä tapahtuvaa, hoidosta vastaavat tällöin koulutetut ryhmänvetäjät. Ryhmähoito perustuu ryhmänjäsenten väliseen vuorovaikutukseen: ryhmässä voi turvallisessa ympäristössä harjoitella erilaisia sosiaalisia/tunnetaitoja, jakaa kokemuksia sekä saada vertaistukea. Ryhmät voivat olla myös toiminnallisia, kuten esim. kuvataideryhmä. Ryhmät voivat olla ”suljettuja”, jolloin osallistujat valitaan haastattelun perusteella tai avoimia jolloin ryhmään voi osallistua vapaasti mikäli muutoin täyttää ryhmälle asetetut kriteerit.

Verkostotyö

Verkostotyö tarkoittaa kaikkea yhteistyötä sellaisten ammattihenkilöiden välillä, jotka ovat tavalla tai toisella mukana lapsen asioissa. Verkostotyötä voidaan toteuttaa erilaisilla kokoonpanoilla (esimerkiksi verkostotyössä mukana opettaja, kouluterveydenhoitaja ja lapsen työntekijä + lapsi + vanhempi/vanhemmat). Lapsen on hyvä olla pääsääntöisesti mukana aina kun hänen asioitaan käydään läpi verkostotyön keinoin.

Verkostotyön tarkoituksena on:

  • Saada lisää tietoa lapsen tilanteesta ja voinnista
  • Tukea lasta ja vanhempia
  • Tukea lapsen, vanhempien ja ammattihenkilöiden välistä yhteistyötä
  • Mahdollistaa lapsen kuulluksi tuleminen
  • Löytää yhdessä keinoja kuinka kaikki osapuolet voisivat vaikuttaa positiivisesti lapsen hyvinvointiin
  • Tehdä yhteinen hoito/tukisuunnitelma ja sopia työnjaosta verkoston eri jäsenien kesken
  • Lapsen tilanteen ja voinnin seuranta

Verkostotyötä voidaan toteuttaa niin kotona, vastaanotolla, koulussa yms.. kuin puhelimessakin (myös videovälitteinen verkostotyö on yleistymässä). 

Dialogissa (= kahden tai useamman ihmisen vuoropuhelua) hyväksytään, että ihmisillä on erilaisia näkemyksiä eikä kenenkään näkemys voi olla kokonainen totuus. Parhaat ja luovimmat ratkaisut eri tilanteisiin löytyvät, kun erilaisille näkemyksille annetaan tilaa sekä osapuolet saavat kokemuksen kuulluksi tulemisesta. Siksi myös lasta, ja perhettä olisi hyvä opetella kuuntelemaan heitä koskevissa palveluissa.

Dialogisuuden muodostaminen ammattilaisen ja perheen välillä. 

Vertaistuki

  • Vertaistukea kiusatuille - aiheina koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen
  • Suomen mielenterveysseuran vertaistukiryhmät
  • Tukinet – Kriisikeskus netissä

 Lääkehoito

Onnistunut ja varhain aloitettu hoito ja lääkitys voi auttaa hankalista oireista tai sairauksista kärsiviä lapsia ja nuoria. Se voi vaikuttaa suotuisasti moneen kehityksen kannalta keskeiseen seikkaan, kuten itsetuntoon, vuorovaikutuskykyyn, sosiaalisuuteen, koulumenestykseen ja päihteiden käyttöön.

Lääkehoito pyritään aina yhdistämään sopivaan psykoterapiaan tai perheterapiaan. Oikein toteutettu lääkehoito lisää psykoterapeuttisten hoitomenetelmien vaikutusta.

Osastohoito

Lastenpsykiatrinen osastohoito voidaan valita hoitomuodoksi silloin kun avohoidon keinot eivät sovellu tai jäävät riittämättömiksi. Osastohoito on lastenpsykiatrista tehohoitoa. Se voi toteutua joko akuutin tarpeen pohjalta tai ennalta suunnitellusti. Lapsen hoitaminen osastolla edellyttää vanhempien/huoltajien tiivistä osallistumista hoitoon. Hoidon tulokset ja niiden siirtyminen arkeen ovat riippuvaisia yhteistyöstä vanhempien/huoltajien kanssa.