Kaikki me tunnemme ajoittain huolta ja ahdistusta. Kaikki me joskus pelkäämme. Ahdistuksen ja pelon tunteet ovat hyödyllisiä, välttämättömiä tuntemuksia, jotka ovat meihin rakentuneet meitä suojaamaan. Ne tuntuvat usein voimakkaana tuntemuksina myös kehossa. Jännittyneenä myös kaikki aistimme virittyvät ja tarkkaavuus suuntautuu mahdollisiin vaaran merkkeihin. Tästä on hyötyä tositilanteessa, mutta muuten tällainen jatkuva varuillaanolo voi olla todella uuvuttavaa.

Joskus huoliajatukset valtaavat mielen, ahdistuksen tunnetta on usein ja pelot estävät tekemästä asioita joita oikeasti haluaisi. Silloin on hyvä pyytää apua liiallisten huolien ja pelkojen kesyttämiseksi.

Pelon tunteet ovat meissä kaikissa. Jo vauva osaa pelätä korkeita paikkoja tai vieraita ihmisiä. Ne ovat tärkeitä pelkoja ja suojaavat ihmistä elämän alkumetreillä. Näiden pelkojen väistyessä ja mielikuvituksen kehittyessä tulee tilalle usein uusia pelkoja: pelätään pimeää, yksinoloa, mielikuvituksen mörköjä. Joskus voi olla pelkoja sellaisiakin asioita kohtaan, joita ei oikeastaan tarvitsisi pelätä. Ne ovat mahdollisesti saaneet alkunsa jostain pelottavasta tilanteesta. Aina ei kuitenkaan pelon alkamiselle ole selkää syytä.
 
Pelko ja ahdistus tuntuvat usein kehossa. Voi tuntua, kuinka sydän pamppailee, olla tunne ettei hengitys oikein kulje, olla painava tunne rintakehällä, voi tärisyttää, hikoiluttaa. Nämä kaikki valmistavat kehoa toimimaan. Oikein uhkaavassa tilanteessa ihminen pakenee, taistelee tai jähmettyy. Ihmiskeho on viisas ja toimii tosipaikassa ”ennen kuin ajattelee”.
 
Kehon rektiot ovat tärkeitä, jos todellinen vaara uhkaa. Jos kuitenkin oikeasti ei ole mitään pelättävää, on tärkeää saada sekä keho että mieli rauhoittumaan. Voimakkaassa tunnetilassa on vaikeaa ajatella ja toimia järkevästi. Kehoa voi pyrkiä rauhoittamaan hengittämällä oikein syvään. Tämä rauhoittaa kehoa ja viesti kulkee myös aivoihin ettei hätää ole. Samalla myös tunnetila laskee, jolloin pelko tai ahdistus voi vähän lieventyä.
 
Pelkoa ja ahdistusta herättäviä tunteita haluaa välttää. Tämä on ymmärrettävää, koska nämä tunteet tuntuvat ikäviltä. Välttäminen voi kuitenkin rajoittaa elämään, jolloin jää paitsi myös asioista joita haluaisi tehdä. Pelottavia ja ahdistavia asioita voi lähteä kohtaamaan pienin askelin. Tällöin saa kokemuksen että tilanteesta tai asiasta selviääkin. Seuraavalla kerralla voi ahdistavan tilanteen kohtaaminen olla piirun verran helpompaa.
Pelkojen ja ahdistusten nujertaminen vaatii joskus paljon työtä, toistoa ja rohkeutta. Tätä ei tarvitse tehdä yksin. Usein läheiset ovat valmiita tukemaan ja on monia ammattilaisia, jotka osaavat asiassa auttaa.

Ahdistus

Mitä on ahdistuneisuus?
Kun pelkää, vaikka todellista uhkaa ei ole tai pelkää jotain tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaa asiaa, puhutaan ahdistuneisuudesta. Tällöin mielemme ja kehomme valmistautuvat taistelemaan tai pakenemaan ilman todellista uhkaa. Vaikka tietäisi järjellisesti ettei tilanteessa ole mitään pelättävää, ei siltikään aina pysty estämään mielen ja kehon voimakasta reagointia.
 
Ahdistuneena voi tuntua rintakehällä puristusta, mahakipua, huimausta tai epätodellista oloa, voi olla voimakas tunne että jotain kamalaa tapahtuu. Nämä tuntemukset voivat olla hyvinkin pelottavia jo itsessään ja haitata normaalia tekemistä, nukkumista ja oppimista. Joillekin ahdistustuntemukset voivat tulla milloin tahansa, joillekin vain tietyissä tilanteissa esimerkiksi silloin kun pitää erota vanhemmasta tai lähetä uuteen paikkaan.
 
Jos oireet tulet hyvin nopeasti tai voimakkaana, puhutaan paniikkikohtauksesta. Voi tuntua siltä että kuolee tai tulee hulluksi, joten itse kohtaus voi olla todella pelottava. Voi olla hyvin hutera ja tärisevä olo, hikoiluttaa, hengitys on nopeaa ja pinnallista, voi olla puristava tunne rinnassa, sydän hakkaa, voi olla vaikeaa hengittää. Voi tulla tunne että jotakin todella hirveää tulee tapahtumaan, ei voi kunnolla ajatella tai paeta tilanteesta, ei voi kontrolloida sitä. Paniikkikohtaus kestää ajallisesti vain lyhyen aikaa, mutta voi tuntua ikuisuudelta. Usein pelko- ahdistus- ja etenkin paniikkioireisista kärsivät välttävät paikkoja joista ei pääse helposti poistumaan tai poistuminen tuntuu nololta. Tämä voi johtaa tiettyjen paikkojen välttämiseen kuten junat ja bussit, isot ihmisjoukot tai suuret tavaratalot.
 
Mistä ahdistuneisuus johtuu?
Osa meistä myös aivotasolla on herkempiä tuntemaan ahdistusta. Aivojen eri välittäjäaineet ja “hälytysjärjestelmät” voivat aiheuttaa sen että toinen on herkempi pelästymään ja tuntemaan ahdistusta kuin toinen. Ahdistuneisuus ja pelot voivat saada alkunsa siitä, että on kohdannut jotain todella ikävää. Joskus ei mitään selkeää syytä ole. Usein myös jollain lähisukulaisella on (tai on ollut) samanlaisia oireita.
 
Miten ahdistuneisuutta hoidetaan?
Ahdistuneisuutta voidaan hoitaa. Silloin kun pelot ja ahdistuneisuus estävät tekemästä mukaviakin asioita ja rajoittavat elämää, on tärkeää kertoa niistä aikuiselle. Ahdistuneisuutta voidaan hoitaa erilaisin keinoin keskusteluilla, auttamalla ymmärtämään mistä kehon ja mielen reaktiot johtuvat, löytämällä keinoja selvitä ahdistavistakin tilanteita. Jos oireet ovat kovin vaikeat, voidaan joskus muun hoidon tukena käyttää myös lääkitystä.

Pelot

Kaikki pelästyvät ja pelkäävät joskus olimmepa miten isoja ja rohkeita tahansa. Voimakas ukkosmyräkkä voi saada sydämen pamppailemaan, yllätyskoe koulussa levottomaksi tai esitelmän pidosta perhosia vatsaan. Pelko voi toisaalta auttaa meitä. Pelko estää meitä tekemästä tyhmiä tai vaarallisia asioita. Pieni määrä pelkoa saa meidät myös valmistutumaan ja varautumaan tulevaan.
 
On tavallista että lapsena on erilaisia pelkoja. Joillain voi olla tietty määrätty pelko, joka on hyvin voimakas. Se voi periaatteessa kohdistua mihin tahansa: hämähäkkeihin, hisseihin, likaantumiseen, tiettyyn ruokaan. Joskus pelko jotain asiaa tai tilannetta kohtaan on todella voimakas ja sitkeästi toistuva. Usein silloin pyrkii kaikin tavoin välttämään pelottavaa asiaa tai tilannetta.
 
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yleistä. Silloin jännittävät tilanteet, joissa on huomion kohteena. Toisten seurassa ollessa voi pelätä muiden huomaavan nolostumisen ja jännittämisen merkit tai että muut pitävät jotenkin tyhmänä tai outona. Voi jännittää puhumista opettajalle tai vieraammille aikuisille, ei uskalla pyytää koulutunnilla lupaa käydä vessassa tai haluaa välttää ruokailemista yhdessä muiden kanssa. Esitelmien pitäminen ja luokassa ääneen vastaaminen voi olla todella hankalaa. Pelko rajoittaa elämää ja mukavistakin tapahtumista nauttimista.
 
Mistä pelot johtuvat?
Kukaan ei tarkkaan tiedä, miksi jotkut saavat voimakkaita pelkoja. Osittain voi olla syynä synnynnäiset ominaisuudet. Joskus jokin suuri merkittävä ja ikävä tapahtuma voi vaikuttaa pelon syntyyn.
 
Miten pelkoja hoidetaan?
Pelkoja voi oppia sietämään, käsittelemään ja ymmärtämään uudella tavalla. Ensisijaista on ymmärrys pelkojen luonteesta. Tärkeää on myös saada kokemus että voi itsekin pelkoihin jotenkin vaikuttaa. Usein pelkoja lähdetään kohtaamaan pienen pienissä erissä ja näin askeleittain ne saadaan voitettua. Tulee kokemus omasta pärjäämisestä. Joskus voi lääkkeestä olla hyötyä muun hoidon tukena auttamassa pelkojen selättämisessä. Joskus pelot väistyvät nopeastikin hoidon alettua, joskus ne vaativat pidempiaikaisempaa hoitoa ja työskentelyä.