Pakkoajatuksista puhutaan silloin, kun huolestuttavat ajatukset tuntuvat jumittuvan päähän. Ajatukset tuntuvat palaavan aina uudelleen ja uudelleen, vaikka kuinka yrittäisi olla niitä ajattelematta. Yleisiä toistuvia huoliajatuksia ovat huoli pöpöistä, etteivät kädet ole tarpeeksi puhtaat, että kaiken tulee olla järjestyksessä, että jotain pahaa tapahtuu tai että satuttaa itselle rakasta henkilöä.

Pakkotoiminnot ovat asioita, joita tuntuu että on pakko tehdä toistuvasti ja yli tavallisen tarpeen. Yleisiä pakkotoimintoja ovat toistuva käsienpesu, tarkistelu, laskeminen, varmistelu, asioiden tekeminen kunnes ”menevät just oikein”. Pakkotoimintojen tekeminen saattaa hetkeksi helpottaa oloa tai saamaan olon turvalliseksi. Yleensä ahdistunut olo kuitenkin palaa ja pakkotoimintoja joutuu tekemään toistuvasti. Pakkotoiminnot voivat tuntuvasti rajoittaa tavallista elämää.

Yhdessä pakkoajatuksia ja –toimintoja kutsutaan pakko-oireiseksi häiriöksi. Siihen on saatavissa apua.
 
Kaikki huolestuvat joskus. Tavallisesti huolet tulevat ja menevät eivätkä suuremmalti vaikuta elämään. Meillä kaikilla on myös erilaisia tapoja ja rutiineita. Haluamme tehdä tietyt asiat aina tietyllä tavalla. Voimme tarkistaa useaankin otteeseen, ovatko avaimet mukana, meillä voi olla onnennumero tai tapana pukea kengät aina tietyssä järjestyksessä. Näistä ei ole haittaa normaalille elämällemme.
 
Kädet on hyvä pestä, mutta joillain käsienpesusta tulee liiallista. Perusteellisenkin pesun jälkeen jää tunne etteivät kädet ole tarpeeksi puhtaat. Sama toistuu moneen otteeseen päivän aikana. Joskus käsiä pesee niin paljon että käsien iho kuivuu ja kipeytyy. Aikaa kuluu käsien pesuun paljon. Voi pyrkiä välttämään koskettamasta ovenkahvoja ja kaiteita paljainkäsin. Huolestuttaa, josko pöpöt tarttuvat ja sairastuisi.
 
Joskus koulutehtävien tekeminen takkuaa, kun täytyy toistuvasti tarkistaa että tehtävät ovat oikein. Kaikki, mikä ei ole täydellistä, kumitetaan ja tehdään uudelleen ja uudelleen. Tulee outo tunne, jos kaikki ei ole oikein. Voi huolestuttaa sairastuminen, voi olla huolissaan että läheisille tapahtuu jotain kamalaa. Voi olla tarve sanoa jokin asia tietty määrä kertoja, kysyä tarkistuskysymyksiä toistuvasti, pitää asiat puhtaana ja järjestyksessä. Jotkut huolestuvat jos ajattelevat vääriä tai pahoja ajatuksia ja pelkäävät että ajatukset käyvät toteen.
 
Voi tuntua, että pakkoajatukset eivät vain hiljene. Aivot toistavat niitä kuin epämiellyttävää laulua joka jää soimaan päähän. Pelottavien ja huolestuttavien ajatusten pyöriminen päässä voi olla hyvinkin ahdistavaa ja pelottavaa. Ne myös haittaavat keskittymistä muihin asioihin.
 
Pakkotoiminnot ovat tekemisiä, joita tekee saadakseen toistuvat huoliajatukset ja mielikuvat loppumaan. Pakkotoimintoja ei oikeastaan halua tehdä, mutta ne voivat tuntua ainoalta tavalta lievittää ahdistusta ja turvata ettei mitään pahaa tapahdu. Kun kaikki tämä tuottaa huolta ja kärsimystä ja vie aikaa pois mukavilta tavallisilta tekemisiltä, puhutaan pakko-oireisesta häiriöstä.
 
Usein pakko-oireita pyrkii piilottamaan muilta. Voi huolettaa, että on tulossa hulluksi tai että ihmiset pitäisivät outona. Jotkut kuvaavat, että pakkoajatukset ovat kuin jäkättävä ääni, joka käskee tekemään asioita ”tai muuten…”. Voi tuntua siltä, että pakko-oireet hallitsevat kaikkea.
 
Aina läheiset ja ystävät eivät ymmärrä, mistä pakko-oireissa on kysymys. Voi olla vaikeaa tajuta etteivät pakkotoiminnot ole vain huono tapa, josta voisi helposti päästä eroon. Yksin näitä tuntoja on raskasta kantaa. Siksi on tärkeää, että kerrot niistä jollekin aikuiselle. Apua oireiluun on saatavilla.
 
Mistä johtuu?
Kukaan ei tarkkaan tiedä miten ja miksi jotkut alkavat oireilemaan pakkotoiminnoin ja –ajatuksin. Se tiedetään että taipumus niihin kulkee suvuissa eli on osin perinnöllistä. Pakko-oireisessa häiriössä mieli käsittelee pelko- ja huoliajatuksia tietyllä tavalla ja huoliajatukset jäävät ikään kuin jumiin.
 
Mikä auttaa?
Pakko-oireita voidaan hoitaa terapialla. Joskus lääkityksellä voidaan lievittää pakkoajatusten ja –toimintojen sekä ahdistuksen voimakkuutta. Terapiassa voidaan harjoitella ahdistuksen sietämistä, pelkojen kohtaamista, pakkotoimintojen viivyttämistä ja vastustamista. Tavoitteena on hiljalleen voittaa oma elämä takaisin omaan hallintaan. 
 
Tärkeää on myös työskennellä vanhempien ja muiden läheisten kanssa, jotta he voivat tukea hoidossa ja oppivat ymmärtämään oireita paremmin. Pakko-oireiden selättäminen ei aina ole helppoa mutta hoidon tuella voi tuntea itsensä tarpeeksi vahvaksi haastamaan oireita. Työskentely voi alkuun tuntua hyvinkin rankalta, mutta hoidon aikana rohkaistuu ja voimistuu. Pakko-oireet ovat voitettavissa.