Meillä kaikilla on erilaisia vahvuuksia tai toisaalta on asioita, joissa emme ole niin hyviä. Erilaiset oppimiseen liittyvät vaikeudet ovat yleisiä. Niitä on monenlaisia ja eriasteisia. Oppimisvaikeus ei tarkoita sitä etteikö voisi oppia. Silloin tarvitsee vain enemmän tukea ja harjoittelua. Oppimisvaikeus ei tarkoita että on hidas, laiska tai tyhmä. Aivomme käsittelevät tietoa eri tavoin ja osa ihmisistä oppii eri tavalla. Tavoitteena on löytää ne keinot, joilla kukin meistä oppii parhaiten. Tässä voivat auttaa vanhemmat ja opettajat, koulupsykologi tai lastenpsykiatrian työntekijät.

Voi tuntua ettei muista lukemastaan mitään, voi jäädä jumiin johonkin tehtävään, pudota kärryiltä, olla vaikeutta aloittaa tehtävä ohjeiden mukaan tai haasteellista hahmottaa ohjeita ylipäänsä. Lukeminen takkuaa. Ei saa kirjoitettua niin kuin ajatteli. Tekee kirjoitusvirheitä. Vaikeaa pitää muistiinpanoja ja koulutavarat järjestyksessä. Matematiikka voi tuntua käsittämättömältä, lukumääriä ja laskutoimituksia voi olla hankalaa hahmottaa.
 
Koulutyöt voivat tuntua hirvittävältä taakalta.
 
Monille lapsille uudet kouluasiat ovat alkuun työläitä mutta helpottuvat harjoittelun myötä. Oppimisvaikeudessa nämä haasteet eivät itsellään poistu. Oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Niihin on apua saatavilla mutta se voi tarkoittaa myös harjoittelua jotta uudet taidot vakiintuvat.
 
Oppimisen haasteet voivat olla perinnöllisiä eli jollain lähisukulaisella voi olla samanlaisia pulmia. Nykyään tiedetään oppimisvaikeuksista enemmän kuin ennen. Apua on myös paremmin tarjolla.
 
Moni asia vaikuttaa siihen miten opimme uusia asioita ja miten kaivamme muististamme käyttöön jo oppimaamme. Jos mieli on kuormittunut muista asioista, ei oppiminenkaan suju. Tuntuu ettei pysty keskittymään, mitään ei mene päähän, ja tuntuu ettei muista enää asioita joita osasi ennen. Joskus oppimista voi hankaloittaa vaikeus keskittyä tai suunnata tarkkaavuutta. Näihinkin voi miettiä apukeinoja.