Aistien avulla saamme tietoa sekä ulkomaailmasta että kehostamme sisältäpäin. Me voimme nähdä, kuulla, haistaa, maistaa, tuntea. Me pystymme aistimaan missä asennossa olemme, olemmeko nälkäisiä tai väsyneitä tai onko aika mennä vessaan. Aistimme myös tunnetilojamme, jotka tuntuvat kehossa. Aistitoimintoja ja niiden säätelyä voidaan myös tutkia, tukea ja harjoitella.

Se, miten herkästi ja voimakkaasti asioita aistimme ja tunnemme, vaihtelee. Myös se, miten kaikkea tätä samanaikaista tietoa yhdistelemme ja valikoimme mielessämme, on ihmisestä toiseen erilaista. Se, mikä jostain toisesta on mukavaa tanssimusiikkia, on toisesta sietämätöntä meteliä. Toinen kutiaa herkästi ja toinen häiriintyy pesulapusta paidankauluksessa. Väsyneenä, nälkäisenä, kipeänä tai eri tunnetiloissa siedämme eri ärsykkeitä eri tavoin. Väsyneenä äänet voivat tuntua liian kovilta ja ärsyttäviltä, kuumeisena pienikin hipaisu voi tuntua liialta ja toisaalta iloisessa temmellyksessä kestämme kolhuja paremmin. 

Meihin tulvii tietoa sekä ympäristöstä ja sisältämme. Siksi meihin on sisäänrakennettuna mekanismeja, jotka auttavat meitä valitsemaan, mihin tietoon keskitymme ja minkä tiedon huomaamme. Nämä taidot kehittyvät kasvun ja kehityksen myötä ja niitä voi myös harjaannuttaa.