Ihmisen mieli on hyvin monimutkainen, eikä kukaan osaa tarkkaan kertoa, mikä se on ja mistä se syntyy. Me kuitenkin tunnemme, että olemme olemassa. Pystymme tuntemaan, ajattelemaan ja toimimaan. Pystymme myös muistamaan asioita ja oppimaan uutta. Mieli on enemmän kuin aivomme, vaikkakin moni mielen toiminta tapahtuu aivoissa. Aivoissa tapahtuu monenlaista toimintaa. Aivojemme eri osat ovat erikoistuneet tiettyihin töihin. Tärkeintä on, että aivojen osat toimivat verkostoituneena yhteistyössä.

Aivot jakautuvat oikeaan ja vasempaan aivopuoliskoon sekä ylempiin ja alempiin aivotoimintoihin. Nämä aivojen eri osat ovat hieman erilaisia keskenään, mutta toimivat tiiviissä yhteistyössä. Usein yksinkertaistetusti kuvataan, että aivojen oikea puolisko on taiteellinen ja luova. Oikean puoliskon avulla osaamme tulkita ihmisten eleitä ja ilmeitä ja kehon viestejä. Vasen aivopuoliskomme pitää johdonmukaisesta päättelystä, kielestä ja laskutoimituksesta. Aivopuoliskot kommunikoivat keskenään, eivätkä pärjää ilman toisiaan.

Aivojen toimintaa voi jaotella myös ylä- ja alakertaan. Ylimmät aivojen osat sijaitsevat aivokuorella ja kaikkein tärkein johtokeskus otsan takana aivojen etuosissa. Nämä osat kehittyvät vielä pitkälle aikuisikään saakka. Aivojen muovautuvuus eli kyky oppia ja sopeutua jatkuu läpi elämän. Aivokuoren alapuolella toimii monia rakenteita, jotka vastaavat esimerkiksi siitä, kuinka tunteet syttyvät tai miten muistoja syntyy.

Aivojen ja kehon eri osat ovat yhteydessä toisiinsa ja siten myös vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi voimakkaassa tunnetilassa - rakastuneena, vihaisena, peloissaan - ottaa alakerran tunneaivot hetkeksi vallan ja saatamme tehdä tai sanoa asioita, joita emme muuten tekisi. Kun saamme tunnetilaa hieman rauhoitettua palaa yläkerran eli aivojen kuorikerros taas paremmin ohjaamaan toimintaamme.

Mitä paremmin ymmärrämme itseämme ja tunnistamme, mitä itsessämme tapahtuu, sen paremmin pystymme omaan olemiseemme ja tekemisiimme vaikuttamaan. Emme ole vain tunteiden vietävissä tai jäykkiä robottimaisia automaatteja vaan vapaita olemaan omia epätäydellisen persoonallisia itsejämme.