Aivojen ja kehon lisäksi meissä on sisäinen maailma, jota sanotaan Mieleksi. Mieli on enemmän kuin aivomme, hermostomme ja kehomme. Moni mielen toiminta tapahtuu kehossa ja aivoissa. Mielen avulla tunnemme, että olemme olemassa. Tiedämme, että olemme ihmisiä. Voimme myös ajatella, tuntea ja toivoa. Pystymme muistamaan asioita ja oppimaan uutta. Hyvintoimiva mieli tekee meistä ihmisiä.

Kehossa ja aivoissa tapahtuu monenlaista toimintaa. Pysymme terveinä, kun kehomme eri elimet toimivat hyvin yhteistyössä keskenään. Yhteistyö tarvitsee tietojen vaihtamista. Hyvin toimivan mielen tehtävänä onkin tietojen ja energia siirtäminen kehossamme.

Ihmiskunnan pitkän kehitysajan kuluessa on ihmiselle muodostunut mielen ja tunteiden kannalta kolme tärkeää aivoaluetta. Sinulla on jo kaikki nämä alueet käytössäsi. Niillä on omat tärkeät tehtävänsä. Ensimmäiseksi kehittynyt aivoalue (aivorunko) oli jo liskoilla. Tunteista vastuussa oleva aivoalue on kehittynyt sen lisäksi kaikille nisäkkäille. Kädellisillä nisäkkäillä on näiden kahden aivoalueen lisäksi myös aivokuori. Ihmisellä aivokuori ja sen eri alueet ovat kehittyneet erityisen hyvin. Aivokuori jaetaan vielä oikeaan ja vasempaan puoleen. Aivokuorella on paljon erilaisia tehtäviä. Mielen ja tunteiden kannalta tärkeä aivoalue on ihmisen aivoissa silmäkuoppien takana oleva aivojen etuotsalohkon keskiosa. Se sijaitsee sellaisessa paikassa aivojasi, jossa se voi olla erityisen hyvin yhteydessä kaikkiin muihin aivoalueisiisi. Myös sellaisiin osiin, jotka muuten olisivat toisistaan kovin kaukana. Tämä etuotsalohkon keskiosa on alue, joka auttaa sinua hallitsemaan ja säätelemään voimakkaita tunteitasi.
 
Aivosi jaettiin myös oikeaan ja vasempaan puoleen, joilla molemmilla on omat erityistehtävät. Oikea aivopuoli on enemmän tekemisissä tunteittesi ja kehosi kanssa. Oikea aivopuoli kehittyy vauvalle aina ensin. sanaton viestintä ja sanattomat muistot ja kokonaiskuvan luominen asioista kuuluvat mm. oikean aivopuolen erityisominaisuuksiin. Vasen aivopuoli liittyy enemmän sellaisiin asioihin kuin sanat, yksityiskohdat ja luettelot, syy-seuraussuhteet ja ajan käsittäminen. Voit huomata pikkulapsella vasemman aivopuolen kehittymisen alkaneen silloin kun hän alkaa kysellä sinultakin jatkuvasti miksi? -kysymyksiä. Miksi? -kysymyksillä hän alkaa pohtia asioiden välisiä syy-seuraussuhteita.
 
Aikuisilla liskoaivot, nisäkäsaivot (tunneaivot) ja ihmisen aivokuori ovat liittyneet yhteen hyvillä hermosoluyhteyksillä pitkittäissuunnassa (ylhäältä alas ja alhaalta ylös). Myös oikea ja vasen aivopuoli ovat liittyneet toisiinsa hyvin sivuttaissunnassa (oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle). Kun kaikki nämä alueet ja puolet toimivat hyvin yhdessä sanotaan, että ihminen on hyvin jäsentynyt. Jäsentyminen tarkoittaa, että ihminen on tunteidensa ja mielensä kanssa tasapainossa, toimii joustavasti ja on toisia ihmisiä kohtaan myötätuntoinen. Hän on silloin mieleltään terve ja onnellinen.
 
Aikuiseksi kasvaminen kestää lapsilla kauan, ja siksi tarvitaan vanhemmilta paljon apua. Vastasyntynyt vauva on kovin avuton ja vielä mieleltäänkin ihan keskeneräinen. Pienelle vauvalle ei ole ehtinyt vielä kasvaa kaikkia niitä aivoalueita, jotka tekevät meistä ihmisen. Tämä on hyvä asia siksi, että vauvan tarvitsema hoiva ja yhdessäolo vanhemman kanssa siirtää samalla vanhemmilta tietoa vauvalle ja mahdollistaa sen, että ihmiset voivat myöhemmin elää hyvin erilaisissa ympäristöissä. Vauva siis tarvitsee syntymästä asti paljon hoitoa, ymmärtämistä ja yhdessäoloa vanhemman kanssa, että sen mieli ja aivot kasvavat oikeanlaiseksi. Vauvat eivät osaa kasvaa yksin ihmiseksi. Aina myöhemminkin tarvitaan muita ihmisiä ja heidän apuaan. Nämä asiat on määrättyinä jo meidän syntyessämme (perintötekijöissä eli geeneissä).