Vanhempien tehtävänä on yrittää ymmärtää lapsen tunnetilaa. He onnistuvatkin siinä riittävän usein. Lisäksi vanhemmat yrittävät sanoa lapselle ääneen mikä tunne lapsella ehkä on mielessä, jos lapsi ei osaa sitä itse kertoa. Tunteen ääneen sanominen auttaa lasta tunteen kanssa selviämisessä. Aina tämä ei ole helppoa aikuiselle eikä lapselle. Lapsi tarvitsee erityisen paljon apua silloin, kun hänessä on syntynyt paljon vahvoja tunteita. Joskus tämä tarkoittaa myös sitä, että aikuinen auttaa lasta niin, että lapsi ei tunnemyrskyssään satuta itseään, toisia tai riko mitään. Lapsi oppii vähitellen pärjäämään paremmin itsekin vahvojen tunteidensa kanssa, kun hän on saanut siihen ensin aikuisen apua. Jos aikuisenakin mielessä on hankalia tunteita tai tapahtuu jotain muuta kurjaa, niin silloin aina pyydetään ensin apua läheisimmiltä ihmisiltä.

Lapsen on hyvä tietää, että aikuisetkin voivat joskus menettää malttinsa kiireessä tai väsyneenä. Kun menetetään maltti ja hermostutaan, niin silloin ihmisten aivojen tietty alue (etuotsalohkon keskiosan yhteydet) ei pysty tilapäisesti hallitsemaan alempien aivoalueiden vahvaa tunnekuohua. Silloin ihmisten aivojen ajatteleva osa on kokonaan poissa käytöstä. Silloin kaikkien riidan osapuolten pitää ottaa aikalisä ja rauhoittua hetken itsekseen. Joskus lapsi on kuitenkin niin poissa tolaltaan, että hän tarvitsee rauhallisen aikuisen apua siihen, ettei satuta itseään, toista tai riko mitään. Rauhoittumiseen voi auttaa esim. muutaman kerran syvään hengittäminen, kymmeneen laskeminen, lyhytkin liikuntahetki tai jos on nälkä niin syöminen.
 
Kun kaikki ovat rauhoittuneet tarpeeksi, aletaan selvittämään. Tämä tapahtuu niin, että aikuinen tekee aloitteen. On lapsen mielen kehityksen kannalta tärkeää, että riidat ja välirikot ratkaistaan mahdollisimman nopeasti heti sen jälkeen, kun aikuinen ja lapsi ovat rauhoittuneet. Rauhoittuminen tarkoittaa sitä aivojen kannalta, että voi taas ajatella. Jos on maltti mennyt, niin kenenkään aivokuori ei silloin toimi eikä kenenkään kannata selittää mitään. Aikuinen voi silloin vain rauhoittaa ja silittää lasta, jos lapsi on vielä ihan hermostunut ja raivostunut.
 
Koska lapsena on vielä kasvamassa, niin tunteet saattavat joskus vielä vyöryä ja jopa ”kiehua”. Joistakin lapsista voi tuntua siltä, kuin olisi ihan kaaoksessa: voi saada kiukkukohtauksia ja aikuiset sanovat, että ”olet ihan arvaamaton”. Joskus taas kaikkien lasten tunteet ehkä tuntuvat juuttuvan paikoilleen tai päässä pyörii jatkuvasti sama ajatus, tunne tai tekeminen.
 
Jos emme ole tasapainoisia, joustavia ja jäsentyneitä, niin silloin olemme joko liian juuttuvia, jäykkiä tai kaavamaisia tai sitten voidaan olla räjähdysherkkiä ja toimitaan ihan kaaosmaisesti.
 
Juuttuminen ja jäykkyys tarkoittaa kaikkia sellaisia asioita kuin: on usein ihan tylsää, ahdistaa, on paha olo, masentaa, on liian ahne olo, on pakko tehdä tai ajatella asioita koko ajan, haluaa vaan pelata tai tehdä jotain samaa juttua koko ajan. Kaaoksessa oleminen tarkoittaa, että saadaan paljon kiukku-tai raivokohtauksia ja toimitaan ennalta arvaamattomasti, yhtäkkiä. Usein raivo voi muuttua nopeasti juuttumiseksi ja sitten taas tulee kiukkuinen tai raivostunut olo. Jos tällaista oloa on usein niin, silloin lapsi ja vanhempi tarvitsevat paljon apua. Joskus vanhemmat ja lapsi hyötyvät siitä, että voivat jutella jonkun muun kuin ihan perheenjäsenten kanssa siitä mikä voi auttaa heitä.