Sosiaalisesti taitava ihminen kuuntelee toista, osoittaa myötätuntoa ja selvittää ristiriitoja ärsyyntymättä. Sosiaaliset taidot opitaan aikuisilta ja muilta lapsilta. Myös omat kokemukset ja tiedon karttuminen vaikuttavat sosiaalisten taitojen kehittymiseen.

Sosiaalinen taito on opittu taito siinä missä kävely tai pukeutuminenkin. Opit taidon aikuisilta ja muilta lapsilta. Myös omat kokemuksesi ja tiedon karttuminen vaikuttavat sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Palaute erilaisista sosiaalisista tilanteista muokkaa myös taitojasi. Jos saat paljon epämiellyttävää palautetta toisilta, se voi kertoa siitä, että sinulla on puutteelliset sosiaaliset taidot, joita on hyvä harjoitella.

Sosiaalinen taito ei ole sama asia kuin sosiaalisuus. Jokainen lapsi on yksilö ja joku rakastaa olla toisten ihmisten kanssa kun taas toinen viihtyy paremmin yksin. Ongelmaksi tilanne muuttuu silloin jos haluaisit olla toisten kanssa mutta et tiedä miten saisit kavereita. Vaikka ihmisillä on erilaisia luonteita, kaikki kuitenkin tarvitsevat samanlaisia sääntöjä joiden puitteissa toimitaan yhteisissä tilanteissa, vaikka kukin omalla tavallaan.

On lapsia, joiden on vaikeaa keskittyä kuuntelemaan toisia. Joskus aikuisen puhetta voi olla vaikea ymmärtää ja tuntuu nololta kysyä, mitä sinä tarkoitat. Silloin viesti voidaan ymmärtää väärin ja saatat loukkaantua silloinkin kun toinen ei tarkoita loukata sinua. Joskus omat tunteet voivat ryöpsähtää hallitsemattomasti sosiaalisissa tilanteissa ja tällöin saatat joutua ikäviin tilanteisiin. Saatat tulla jopa kiusatuksi tai ainakin ärsytetyksi. Sosiaalisiin taitoihin kuuluu omien tunteiden hallinta ja se, että pystyy olemaan ärsyyntymättä silloinkin, kun sinua oikeasti ärsytetään. Pyydä rohkeasti aikuisten apua ja tee sopimuksia siitä, miten he voisivat sinua auttaa. Tunteiden hallintaa ja selviytymistä ärsyttävissä tilanteissa voidaan harjoitella.
 
On myös sellaisia lapsia, joiden on vaikeaa tuoda itseään esille sosiaalisissa tilanteissa. Tällöin voi käydä niin, että et saa sanotuksi asiaasi eivätkä toiset osaa vastata tarpeisiisi. Sosiaalisen pärjäämisen esteeksi tulee pelko. Arkuus tai hiljaisuus voi olla luonteenpiirre, ja se on ihan hyväksyttävää, mutta silloin kun pelko aiheuttaa sen, ettet kykene hoitamaan asioitasi, niin voit tarvita apua. Voit tehdä pieniä tavoitteita itsellesi kun kohtaat pelkojasi. Sinulle voi olla apua myös voimaeläimestä, jonka voit kuvitella mieleesi tarpeen tullen. Erilaiset sosiaalisten taitojen ryhmät voivat myös auttaa sinua.
 
Joillakin lapsilla on vaikeutta lukea sosiaalisia tilanteita oikein. Tällöin saatat tuntea olevasi hyvin erilainen kuin muut. Jotkut aikuiset puhuvat sosiaalisesta kömpelyydestä. Myös tällaisessa tilanteessa sinulla on mahdollisuus oppia uusia taitoja, mutta ennen kaikkea on tärkeää oppia hyväksymään oma erilaisuus ja pystyä puhumaan siitä.
 
Koska kokemukset sosiaalisista tilanteista muokkaavat taitojamme, on tärkeätä, että opimme tunnistamaan omia tunteitamme sosiaalisissa tilanteissa. Tarkkailemalla omaa kehoasi voit oppia huomaamaan reaktioitasi tiettyihin toisten ihmisten tekoihin ja sanomisiin. Tämän jälkeen voit puhumalla kertoa esim. että toisen sanominen loukkasi sinua. Voit myös kertoa että pidit jostain mitä toinen teki tai sanoi sinulle. Näitä taitoja tarvitset erityisesti läheisten ihmisten kanssa, mm. kavereiden kanssa toimiessasi. Kun opit tunnistamaan omia tunteitasi, niin pian huomaat että tunnistat myös toisten tunteita ja tämä helpottaa toiseen ihmiseen suhtautumista, esim. myötätunnon osoittamista.
 
Joskus ihmiset käyttäytyvät töykeästi tai jättävät porukan ulkopuolelle. Tällainen tilanne voi tuntua kiusaamiselta tai ollakin sitä. Kiusatuksi tuleminen voi aiheuttaa masennusta ja lisätä yksinäisyyden tunnetta. Myöhemmin voi olla vaikeaa luottaa kehenkään. Kiusaamiseen puuttuminen vaatii rohkeutta, mutta siihen kannattaa puuttua ja hakea apua aikuisilta. Kiusaamisesta selviämistä helpottaa myös se, että tunnistaa omia tunteitaan ja pystyy niistä puhumaan. Kun tunteitaan jakaa jonkun toisen kanssa, niin voit saada hyviä neuvoja miten tilanteesta kannattaa puhua kiusaajalle tai esim. koululuokassa toisille lapsille.