Lyhytaikainen stressi voi olla hyvästä. Saamme ehkä tehokkaasti tehtyä asioita kun luemme isoon kokeeseen tai teemme tärkeää koulutyötä. Pieni jännitys ja paineen tunne voi auttaa meitä hyvään suoritukseen ja kannustaa meitä harjoittelemaan ennen isoa koitosta. Pitkään jatkuessaan tai liian suurena stressi on kuitenkin epämiellyttävää ja estää meitä saavuttamasta parasta osaamistamme. Stressi voi tuntua huolestuneisuutena, ärtymyksenä, kiukkuna tai vaikeutena keskittyä. Se voi tuntua myös kehossa univaikeuksina tai erilaisina särkyinä.

Monet asiat voivat aiheuttaa stressiä. Puhutaan hyvästä ja huonosta stressistä. Normaalistressiä on se, että jännittää esitelmänpitoa tai tärkeää esiintymistä. Huonoa stressiä voivat aiheuttaa vaikka jatkuvat kouluvaikeudet, riidat kotona, koulukiusaaminen. Huono stressi ei auta meistä ketään suoriutumaan paremmin vaan pitkää jatkuessaan voi uuvuttaa meidät täysin.

Myös mukavat tekemiset voivat stressata meitä, jos menoja ja tekemisiä on liikaa. On tärkeää kuunnella omaa itseään ja kehoaan. Voi pohtia omaa ajankäyttöään: mikä todella tuo hyvää oloa ja lisää jaksamista ja milloin menoja on liikaa. Tärkeää on huolehtia riittävästä unensaannista ja terveellisestä ruokailusta. Myös kevyt liikunta ja lyhyetkin hengähdystauot voivat auttaa paineensiedossa. Leppoisa yhdessäolo on parasta mahdollista vastalääkettä stressaantuneelle mielelle.

Kun huomaa itsessään stressaantumisen merkkejä, on tärkeää että tuntemuksistaan ja ajatuksistaan kertoo jollekin läheiselle aikuiselle. Yhdessä voi pohtia tapoja lievittää paineita.