Väkivallan kokeminen tai näkeminen on lapselle todennäköisempää omassa kodissa kuin koulussa tai leikkipuistossa. Perheväkivallan todistajaksi joutuminen on lapselle yhtä haitallista kuin väkivallan kokeminen. Lapset saattavat kokea väkivaltatilanteet ja esimerkiksi toiseen vanhempaan tai sisareen kohdistuvan väkivallan jopa pelottavammaksi kuin itseensä kohdistuvan.

Lapset ovat myös aina tietoisia perheväkivallasta. He heräävät yöllisiin tappeluihin, vaikka vanhemmat luulevat heidän nukkuvan. Myös pienet vauvat reagoivat väkivaltaan ja kodin ilmapiirin muutokseen. Jos perheessä on aikuisten välistä väkivaltaa, myös lasten riski joutua väkivallan kohteeksi on kohonnut. (Ensi- ja turvakotien liitto)

Esimerkkejä perheväkivallan vaikutuksista lapseen:
  • Erilaiset pelot
  • Turvattomuus
  • Ahdistuneisuus
  • Lapsen alavireisyys tai masentuneisuus
  • Lapsi menettää kiinnostuksensa kouluun, kavereihin tai harrastuksiinsa, joista ennen nauttinut
  • Uniongelmat, painajaiset, yökastelu
  • Aggressiivinen käytös kotona ja/tai koulussa
  • Vetäytyminen omiin oloihinsa
  • Tulee kiusatuksi tai kiusaa muita
  • Muutokset ruokahalussa
Lapseen kohdistuvan väkivallan muodot:
  • Fyysinen väkivalta on lapsen kehon satuttamista eri tavoin
  • Ruumiillinen kuritus on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa ja lastensuojelulaissa kiellettyä
  • Lapsen jatkuva nöyryyttäminen, nimittely, tekemisen ja mielipiteen mitätöinti, naurunalaiseksi tekeminen, uhkailu ja pelottelu ovat henkistä väkivaltaa
  • Vanhemman arvaamaton käytös, lapsen hoidon ja avun laiminlyönti ovat väkivallan vaikeammin havaittavia muotoja
  • Seksuaaliseen väkivaltaan kuuluvat mm. seksuaalinen ahdistelu ja koskettelu ja pakottaminen seksiin sekä yritys. Myös lapsen altistaminen seksuaalissävytteisille puheille, elokuville tai muulle materiaalille on seksuaalista väkivaltaa. Lapseen kohdistuvat kaikki seksuaaliset teot ovat aina rikoksia ja viranomaisten velvollisuus on tehdä niistä ilmoitus poliisille
Lapseen kohdistuva väkivalta vahingoittaa aina lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Lapsen kannalta erityisen vaurioittavaa on juuri oman vanhemman väkivalta lasta kohtaan, vanhemman, jonka pitäisi olla lapselle turvan lähde.
- Lapseen kohdistuvasta väkivallasta tulee aina ilmoittaa lastensuojeluviranomaisille ja/tai poliisille. (lastensuojelulaki 25 §)
- Pahoinpitely yksityisellä paikalla – myös kotona – tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi v. 1995. (rikoslaki 21. luku)
Hae apua:
  • Jos tarvitset apua juuri nyt, soita yleiseen hätänumeroon 112
  • Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiin turvakoteihin kannattaa soittaa aina, kun tarvitset apua tai neuvoa perheväkivalta-asioissa. Turvakodit ovat auki ympäri vuorokauden, p.09-4777 180, pääkaupunkiseutu
  • Monika-Naisten valtakunnallinen puhelin, p. 09-692 2304
  • Kuntien sosiaali-ja terveyspalvelut
  • Suomen mielenterveysseuran valtakunnallinen kriisipuhelin p. 01019 5202 tarjoaa apua järkyttävän tapahtuman kohdanneille tai vaikeassa elämäntilanteessa oleville. Päivystysajat ma-pe klo 9-07 ja la-su sekä juhlapyhinä klo 15–07.
Tietolähteet ja lisätietoa aiheeseen