Yhden vanhemman perheessä äiti tai isä asuu lasten kanssa ilman puolisoa. Vanhempi voi olla silloin joko lapsen yksinhuoltaja tai vanhemmilla voi olla yhteishuoltajajuus. Yksinhuoltaja vastaa yksin lapsen kasvatuksesta. Yhteishuoltaja sopii lapsen asioista yhdessä toisen vanhemman kanssa.

Ainoana vanhempana toimiminen on vanhemmalle usein raskasta, kun ei voi jakaa iloja, huolia eikä murheita toisen lapselle läheisen aikuisen kanssa. Lapsen kannalta keskeistä ei ole se, ovatko molemmat vanhemmat arjessa jatkuvasti läsnä vaan se, että suhde vanhempaan on hyvä. Lapsen kannalta on hyvä, jos myös poissaolevasta vanhemmasta on myönteinen käsitys, ja sen muodostamiseksi arjessa läsnä oleva vanhempi voi olla suureksi avuksi. Jos tunnet riittämättömyyttä vanhempana, voit hakea apua muilta samassa tilanteessa olevilta tai ammattilaisilta.

Hae apua:

  • Lastenneuvolassa voit keskustella myös kasvatusasioista, arkielämän sujuvuudesta ja mahdollisista perheongelmista.
  • Perheneuvola on hyvä paikka ottaa yhteyttä, jos sinulla vanhempana on huoli lapsesi psyykkisestä kasvusta ja kehityksestä tai ihmissuhteisiisi liittyvistä asioista.
  • Kunta on myös velvollinen järjestämään avuksesi esim. kotipalvelua tai perhetyötä jos omat voimat eivät riitä arjen pyörittämiseen.

Tietolähteet ja lisätietoa aiheeseen

Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut internetsivut

Yhden vanhemman perheiden liitto

Ensi- ja turvakotien liitto ry MLL

Vanhemman jaksaminen; Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin, MLL-vanhempainnetti