Psykoterapia tarkoittaa käytännössä sitä että nuori käy keskustelemassa koulutetun psykoterapeutin kanssa. Psykoterapiassa nuori tutustuu itseensä psykoterapeutin avustuksella ja tavoitteena on parantaa nuoren psyykkistä vointia ja elämänlaatua, sekä auttaa nuorta auttamaan itse itseään. Psykoterapian tarve saattaa syntyä esimerkiksi silloin kun nuori on psyykkisesti sairas tai on muutoin tarve käydä läpi elämässä tapahtuneita asioita.

TIETOA PSYKOTERAPIASTa 

Psykoterapiasuuntauksia on lukuisia, mutta tärkein psykoterapiassa vaikuttava tekijä on nuoren ja terapeutin välinen luottamuksellinen vuorovaikutussuhde. Psykoterapia voi olla kestoltaan esimerkiksi kymmenen kertaa tai 1-3 vuotta. Psykoterapian suuntaus ja kesto määritellään tapauskohtaisesti.

Psykoterapia on kuntoutusmuoto ja sitä suositellaan nuorelle vasta siinä vaiheessa kun esimerkiksi psyykkisen sairauden tai vakavan kriisin pahin vaihe on mennyt ohitse. Pääsääntöisesti psykoterapia on maksullista, mutta kuluihin saa tukea kunnalta tai sairaanhoitopiiriltä (alle 16-vuotiaat) ja KELA:lta (yli 16-vuotiaat). Ennen varsinainen psykoterapiasuhteen aloittamista nuori käy yhden tai useamman psykoterapeutin luona tutustumiskäynneillä. Vasta tutustumiskäyntien perusteella nuori  ja psykoterapeutti tekevät yhdessä päätöksen psykoterapian aloittamisesta.

Useimmilla psykoterapeuteilla on oma yksityisvastaanotto, joka saattaa sijaita aivan tavallisessa asuintalossa tai liiketilassa. On myös psykoterapiakeskuksia ja myös esimerkiksi joillakin lääkäriasemilla on psykoterapeutin vastaanotto.

Psykoterapeuttien vastaanottotilat ovat ”kotoisia” ja rauhallisia, kaukana sairaalamaisesta ympäristöstä. Terapiaistunnossa nuori ja psykoterapeutti istuvat yleensä vastakkain lepotuoleilla tai sohvalla. Tapaaminen kestää tavallisesti 45-60 minuuttia. Pääsääntöisesti psykoterapeutti tapaa nuorta kahden kesken, mutta voi olla myös tilanteita että psykoterapeutti tapaa myös vanhempia tai muita läheisiä. Tarpeen mukaan nuoren vanhemmille tai huoltajille järjestetään omia tukikäyntejä toisen psykoterapeutin luona.

Psykoterapia käynnit vaativat usein nuorelta joustoa koulunkäynnin ja harrastusten suhteen. Toki tapaamisajat sovitaan yhdessä terapeutin kanssa ja pyritään löytämään mahdollisimman sopivat tapaamisajat. Lisäksi tulee vielä matkat terapiaan. Eli yhteenvetona voidaan todeta että psykoterapiassa käyminen vaatii nuorelta todellista motivaatiota ja halua panostaa itseensä ja omaan hyvinvointiin. Tämän vuoksi onkin tärkeää että ennen psykoterapia prosessin aloittamista nämä asiat käydään huolellisesti nuoren kanssa läpi, jotta tulee ymmärrys siitä että psykoterapia vaatii nuorelta suurta sitoutumista. Psykoterapia on kuitenkin käyntitiheydeltään pääsääntöisesti paljon tiiviimpää kuin käynnit esimerkiksi nuorisopolilla tai muussa nuorelle apua/tukea tarjoavassa yksikössä.​

Outi Mantere, psykiatrian dosentti: Nuoren ohjaaminen psykoterapiaan

ESIMERKKI PSYKOTERAPIAAN OHJAUTUMISESTA 

16-vuotias Minttu kärsi masennusoireista jotka vaikuttivat opiskeluun, sekä Mintun yleiseen jaksamiseen tehdä asioita. Minttu meni lopulta keskustelemaan koulupsykologin kanssa ja kävikin ilmi että Minttu kärsii keskivaikeasta masennuksesta, joka ei merkittävästi helpottunut viiden psykologin tapaamisen aikana. Psykologi ohjasi Mintun terveyskeskuslääkärin luo, joka kirjoitti Mintulle lähetteen nuorisopsykiatriseen arvioon.

Minttu kävi sovitusti nuorisopsykiatrian poliklinikalla tutkimuskäynneillä ja sen perusteella Minttu jatkoi hoidossa nuorisopsykiatrian poliklinikalla puolen vuoden ajan. Tänä aikana Mintun masennus helpottui merkittävästi. Hoidon aikana oli tullut kuitenkin esille monia sellaisia asioita, joiden perusteella oma työntekijä suositteli Mintulle psykoterapian aloittamista, jotta turvataan Mintun hyvinvointi myös jatkossa ja ehkäistään masennuksen uusiutumista. Oma työntekijä suositteli Mintulle yksityistä psykoterapeuttia, jota Minttu kävi tapaamassa kolme kertaa. Tapaamisten jälkeen Minttu sekä psykoterapeutti päättivät aloittaa psykoterapiasuhteen. Ennen psykoterapian aloittamista poliklinikan nuorisopsykiatri tapasi vielä Mintun ja kirjoitti lausunnon Kelaa varten, jossa suositeltiin Mintulle psykoterapiaa ja kerrottiin perusteet jonka vuoksi psykoterapia katsottiin tarpeelliseksi. Minttu kävi myös täyttämässä vanhempiensa kanssa Kelassa tarvittavat lomakkeet.

Minttu sai noin kuukauden päästä lausunnon Kelalta, jossa puollettiin psykoterapian aloittamista ja Kela maksaa näin merkittävän osan kustannuksista. Tämän jälkeen Minttu voi aloittaa terapian. Mikäli Mintun on arvion mukaan hyvä jatkaa terapiaa vielä ensimmäisen terapiajakson tai vuoden jälkeen niin tapaa hän jälleen poliklinikan nuorisopsykiatrin, joka kirjoittaa tarpeen mukaan lausunnon Kelalle jotta Minttu voi jatkaa terapiassa. Koko psykoterapiasuhteen ajan varsinainen hoitovastuu pysyy nuorisopsykiatrian poliklinikalla jossa Minttu käy tapaamassa omaa työntekijää pari kertaa vuodessa, jotta Mintun vointia ja psykoterapian edistymistä voidaan seurata.

(Psykoterapiaan voi ohjautua myös esimerkiksi terveyskeskuksen tai yksityislääkärin kautta). Psykoterapian seurantakäynnit voi hoitaa myös edellä mainittujen tahojen kanssa. Psykoterapiassa voi käydä myös täysin yksityisesti ja täysin omalla kustannuksella ilman KELA:lta haettavaa päätöstä/tukea).

LISÄÄ TIETOA NETISSÄ

Hakeutuminen KELA:n tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan

Kelan hyväksymien kuntoutuspsykoterapeuttien haku (yli 16-vuotiaiden psykoterapiat)

Nuorisopsykoterapia-säätiö (voit katsoa myös vapaita terapiapaikkoja)

Ohje psykoterapeuteille (Valvira)

Psykoterapioiden yhteisistä piirteistä

Terapian tarpeessa

Kognitiiviset psykoterapiat

Psykodynaamiset yksilöpsykoterapiat

Ratsastusterapia

Musiikkiterapia

Kuvataideterapia

Toimintaterapia

Kirjallisuusvinkki: Psykoterapiat​​​