Nuorta auttavia ja tukevia tahoja on lukuisia. Niin on myös ammattiryhmiä jotka nuoria tapaavat. Nuoren ”omana työntekijänä” voi olla ainakin lääkäri (esim. koululääkäri tai nuorisopsykiatri), psykologi, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä (esim. koulukuraattori), nuorisotyöntekijä, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, psykoterapeutti, pappi, diakoni tai lähihoitaja.

Mitä sitten nuoren ja oman työntekijän tapaamisissa tapahtuu? Pääsääntöisesti tuki ja hoito perustuu keskusteluun. Käydään läpi nuoren esille nostamia aiheita, jotka voivat olla hyvin arkisia tai sitten hyvin vakaviakin. Yleisiä aiheita ovat mm. ihmissuhteet (kaverit, perhe, seurustelu), oma jaksaminen (psyykkinen vointi), koulunkäynti ja nuoren käyttäytymiseen liittyvät asiat. 

MISSÄ NUORTA TAVATAAN?

Tavallisesti nuorta tavataan koulussa, nuorisopolilla, seurakunnan tiloissa, nuorisotoimen tiloissa tai esimerkiksi psykoterapeutin yksityisvastaanotolla. Nuorta voidaan käydä tapaamassa myös kotona. Nuori saattaa hakeutua ammattihenkilön vastaanotolle oma-aloitteisesti tai niin että esimerkiksi vanhemmat tai opettaja on ohjannut nuoren vastaanotolle. On monia ammattihenkilöitä joita nuori voi tavata ilman lähetettä (lähete tarvitaan käytännössä vain nuorisopolille). Esimerkiksi kouluterkkarin, koulukuraattorin tai nuorisotyöntekijän voin tavata usein aikaa varaamatta. 

Yhteistä kaikille näille tapaamisille on että usein nuori on tapaamisessa kahden työntekijän kanssa. Toki nuoren vanhemmat tai esimerkiksi opettaja voivat olla joissain tai kaikissa tapaamissa mukana, etenkin silloin kun suunnitellaan tuen tai hoidon tarvetta ja käydään läpi yhdessä nuoren/perheen tilannetta.

TAPAAMISTEN SOPIMINEN

Tapaamiset kestävät yleensä muutamista minuuteista tuntiin asti. Riippuen nuoren tilanteesta, omista toiveista ja siitä minkälaisesta tapaamisesta on kysymys. Nuori voi esimerkiksi tulla kouluterkkarin vastaanotolle, kysyä jotain tiettyä asiaa , saada vastauksen ja tapaaminen kestää kymmenen minuuttia. Tai sitten saattaa olla säännöllisiä tapaamisia joidenka yhdessä sovittu kesto on aina 45 minuuttia. 

Nuoren työntekijä sopii aina tapaamisajat yhdessä nuoren kanssa ja tarkoitus on että nuori huolehtii itse siitä että tulee sovittuna aikana tapaamiseen. Tämän lisäksi voidaan tarpeen mukaan sopia että nuoren työntekijä ilmoittaa tapaamisajat nuoren vanhemmille tai esimerkiksi opettajalle. Nuorelle voidaan tarvittaessa lähettää vaikka ”muistutus tekstari” tulevasta tapaamisesta. Mitä vanhemmasta nuoresta on kysymys, niin sitä enemmän häneltä yleensä odotetaan vastuunottamista omista tapaamisajoistaan oman työntekijänsä kanssa.

Riippuen tapaamispaikasta nuori tulla suoraan sovittuna aikana oman työntekijän vastaanotto huoneeseen tai sitten voi olla erillinen odotustila, josta oma työntekijä hakee nuoren tapaamiseen. On myös tilanteita jolloin oma työntekijä tapaa nuoren esimerkiksi kahvilassa tai jonkin pelin ääressä.

KUINKA USEIN NUORI KÄY TAPAAMISISSA?

Kuinka usein nuori käy tapaamassa omaa työntekijää? Tämä vaihtelee hyvin paljon nuoren tilanteen, tarpeen ja oman motivaation mukaan. Käyntejä voi olla vain yksi kerta, tai sitten nuorta voidaan tavata esimerkiksi kerran tai kaksi viikossa. Voi olla myös harvempia seurantakäyntejä. Yhä enemmän, etenkin terapiasuhteessa, saatetaan sopia esimerkiksi 10 tai 20 käyntikerran ”paketista”. Tällöin käynneillä on hyvin selkeät ja määrätietoiset tavoitteet, kuten nuoren ahdistuksen helpottuminen. 

Kuinka kauan nuori sitten käy tapaamassa omaa työntekijää? Tämäkin vaihtelee hyvin paljon nuoren tilanteen, tarpeen ja oman motivaation mukaan. Käyntejä voi olla esimerkiksi koulupsykologilla yksi kerta, tai sitten voidaan sopia vuosia kestävästä psykoterapiasta.

LUOTTAMUKSELLISUUS

Kaikille tapaamisille on yhteistä luottamuksellisuus: nuori voi luottamuksella kertoa omista asioistaan omalle työntekijälle ja olla varma siitä että oma työntekijä ei suoraan raportoi käytyjä keskusteluja esimerkiksi nuoren vanhemmille tai opettajalle. Nuoren kanssa yhdessä sovitaan asiat mitä voi muille tarpeen mukaan kertoa. Poikkeuksena tästä on tilanteet joissa laki velvoittaa omaa työntekijää. Käytännössä tilanteita jolloin oman työntekijän on oltava yhteydessä esimerkiksi nuoren vanhempiin tai lastensuojelun sosiaalityöntekijään on silloin jos tietoon tulee nuoren vakava päihteiden käyttö, itsetuhoisuus, tai että nuori aikoo vakavasti vahingoittaa toista ihmistä tai omaisuutta.