​​​
Ongelman tai oireen valinta
Vakavuusasteen arviointi
Paikkakunnan valinta

Ongelman tai oireen valinta 1/3

Valitse oheisesta listasta oire tai ongelma, joka koskettaa sinua itseäsi, kaveriasi tai jotakuta tuntemaasi nuorta. Valintasi jälkeen voit lukea lisätietoa oireeseen tai ongelmaan liittyen. Tämän jälkeen pääset tarkentamaan oireen tai ongelman vakavuusastetta. Lopuksi voit valita paikkakunnan, jonka jälkeen näet valintojesi pohjalta suosituksen paikoista, jotka tarjoavat nuoruusikäisille apua ja tukea.

Ahdistuksen tunteista on tärkeää puhua läheisen ihmisen kanssa, vaikka asian puheeksi ottaminen tai avun hakeminen tuntuisikin vaikealta. Apua kannattaa aina hakea, kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin.

Ahdistus on elämään kuuluva, inhimillinen tunne, jonka tehtävänä on varoittaa uhkaavista tilanteista. Ahdistus kertoo tarpeesta pysähtyä tai rauhoittua. Meistä jokaisella on joskus huolia, pelottavia, ahdistavia hetkiä, ajatuksia ja kokemuksia elämässä. Suuri työmäärä ja stressi, jokin pelottava asia kuten lääkärissä käynti, jännittävä tilanne kuten esiintyminen, tai elämänmuutos, kuten parisuhteen päättyminen, opiskelujen aloittaminen tai muuttaminen, voivat ahdistaa tai pelottaakin. Nuoruudessa ikätoverit ja sosiaalisen arvioinnin kohteena oleminen voi aiheuttaa ahdistusta, sillä nuori on altis sosiaaliselle paineelle ja herkkä tarkkailemaan itseään. Nuori voi tuntea olevansa muita huonompi tai jollakin tapaa erilainen. Myös lisääntyvä itsenäisyys ja irrottautuminen vanhemmista voi ahdistaa ja itsenäistymiseen voi myös liittyä pelkoa omasta pärjäämisestä tulevaisuudessa. Tällaiset ajoittaiset ahdistuksen tai pelon tunteet ovat normaaliin nuoren elämään kuuluvia tuntemuksia. Tunteista on aina tärkeää puhua jonkun läheisen aikuisen kanssa, sillä jo yhteinen keskustelu voi helpottaa oloa.

Ahdistus, joka alkaa ilman syytä ja on voimakasta, hallitsematonta ja epämääräistä, ei kuitenkaan ole sama asia. Tällainen ahdistus voi olla hetkittäistä ja ilmetä kohtauksina, tai se voi olla jatkuvaa. Olo voi tuntua jatkuvasti huolestuneelta ja hermostuneelta, ärtyneeltä, levottomalta tai pelokkaalta. Erilaiset murheet palaavat toistuvasti mieleen. Ahdistus saattaa tuntua kehossa päänsärkynä, hikoiluna, sydämentykytyksinä tai rintakipuina, vatsakipuina tai lihasjännityksenä. Pitempään jatkuessa ahdistus voi olla sekä henkisesti että fyysisesti kuluttavaa, haitata arkielämää ja heikentää toimintakykyä.

Jos aikuinen on huolissaan nuoren ahdistuneisuudesta, on oltava erityisen herkkänä nuoren viesteille. Jos nuori haluaa kahdenkeskistä aikaa tai koulussa viivyttelee tunnin jälkeen, voi nuori kaivata aikuisen aikaa. Aikuinen voi ottaa rohkeasti asian puheeksi ja tarvittaessa saattaa nuori avun piiriin.

Lue lisää

Masennuskysely (BDI-21)

Lasten ja nuorten ahdistuneisuus (Terveyskirjasto)

Mitä ovat ahdistuneisuus- ja pelko-oireiset häiriöt? (Terveyskirjasto)

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (Terveyskirjasto)

Määräkohtainen pelko (Fobia) (Terveyskirjasto)

Julkisten paikkojen pelko (Agorafobia) (Terveyskirjasto)

Sosiaalisten tilanteiden pelko (Terveyskirjasto)

Sairauden pelko, hypokondria ("luulosairaus") (Terveyskirjasto)

Pakko-oireinen häiriö (Terveyskirjasto)

Paniikkihäiriö (Terveyskirjasto)

Paniikkikohtaus (Terveyskirjasto)

Vaikka vanhemmat jäävät välillä taustalle, nuoren on tärkeää kokea, että vanhemmat ovat silti tukena.

Nuoruudessa kaverit tulevat entistä tärkeämmiksi ja kaverisuhteet vahvistuvat. Nuori alkaa irrottautua vanhemmistaan ja ottaa etäisyyttä kotoa, ja samalla nuori turvautuu ikätovereihinsa yhä enemmän. Nuori valitsee mieluummin kavereiden kuin vanhempiensa seuran, ja vanhemmat saattavat nolostuttaa nuorta. Muutos voi näkyä kiistoina, vanhempien arvosteluna ja sääntöjen ja rajojen kyseenalaistamisena. Nuori voi tulkita helposti vanhempien viestejä väärin, ja on levoton ja ärtynyt. Nuori ei enää kerro yhtä paljon asioita vanhemmilleen kuin ennen. Nämä kaikki vaiheet voivat olla raskaita sekä nuorelle että vanhemmalle, mutta muistettava, että ne kuuluvat murrosikäisen luonnolliseen kehitykseen.

Nuori tarvitsee ryhmää ja ikätovereita kehityksessään. Kaikki ryhmät eivät kuitenkaan palvele tervettä kehitystä: joskus ryhmissä kehittyy sellainen arvomaailma, mikä ei ole hyväksi nuoren aikuistumiselle tai terveydelle. Aikuisen tärkeänä tehtävänä onkin tutustua nuoren kavereihin ja tarvittaessa viisaasti ohjata nuorta oikeaan suuntaan.

Nuori harjoittelee seurustelun taitoja nuoruudessa. Kun nuori rakastuu, millekään muulle ei jää ajatuksissa tilaa. Yhtä isoja tunnekuohuja aiheuttaa myös torjutuksi tuleminen sekä seurustelusuhteen päättyminen. Suhteen päättyessä itsesyytökset ja pohjaton suru ja joskus raivokin saavat vallan, kunnes ne tyyntyvät ja seuraa vetäytyminen, avuttomuus, alakulo ja toivottomuus. Rakkaussuruista kannattaa jutella ikätoverille ja myös aikuiselle, murheille saa huomattavaa helpotusta. Aikuisen kannattaa ottaa nuoren rakkaushuolet vakavasti ja antaa nuorelle aikaa kertoa tunteistaan. Lohdullista on, että vaikka kuinka isolta tunnekuohu, suru tai pettymys tuntuukaan, tunne menee väistämättä ohi, eikä mikään tunne kestä ikuisesti.

Lue lisää

Vinkkejä lapsiperheiden arjen tilanteisiin ja ongelmiin (Vanhempainnetti)

Nuori-Vanhempi-Aikuinen-Sanakirja (MLL)

Epävakaa persoonallisuus: Ihmissuhteet ja identiteetti (Terveyskirjasto)

Uskalla puhua väkivallasta -käsikirja (Ensi- ja turvakotien liitto)

Nettiturvakoti

Testi lapsille ja nuorille: Minkälaisia kasvattajia vanhempani ovat? (Nettiturvakoti)

Itsetuhoisuudella tarkoitetaan käyttäytymistä, johon sisältyy itsensä vahingoittaminen tai henkeä uhkaavan riskin ottaminen. Käyttäytyminen voi olla suoraa tai epäsuoraa. Epäsuorassa itsetuhokäyttäytymisessä ihminen saattaa ottaa elämää uhkaavia riskejä, mutta hänellä ei kuitenkaan ole tietoista itsensä vahingoittamisen tai kuoleman päämäärää. Epäsuora itsetuhoisuus voi ilmetä esimerkiksi riskien ottona liikenteessä, päihteiden liikakäyttönä, fyysisten sairauksin laiminlyömisenä tai oman terveyden kohtuuttomana rasittamisena. Holtiton seksuaalikäyttäytyminen voidaan myös nähdä itsetuhoisuutena. Suora itsetuhoisuus voi näyttäytyä itsemurha-ajatuksina, itsemurhasta puhumisena, itsemurhayrityksinä tai itsemurhana.

Nuoret pohtivat paljon elämään ja kuolemaan liittyviä asioita. Joskus elämässä tulee hetkiä, jolloin tuntuu, että elämä ei ole elämisen arvoista. Itsetuhoinen käyttäytyminen on yleensä mielenterveydenhäiriön oire. Siinä ei ole yhtä yksittäistä tekijää, vaan se muodostuu monien vaikeuksien summasta.

Nuoren itsetuhoajatusten tavoitteena ei useinkaan ole kuolema, vaan halu päästä eroon sietämättömästä olotilasta. Nuoren mielessä tilanne tuntuu umpikujalta. Nuori toivoo vaikean tilanteen tai olon helpottumista. Toisinaan pahaa oloa puretaan itseään vahingoittamalla, esimerkiksi viiltelemällä. Itseään vahingoittava käytös voi alkaa puolivahingossa, ensin kokeillaan rajoja ja sitten ei voidakaan hallita tai lopettaa kyseistä käyttäytymistä. Jos sinä tai ystäväsi viiltelee itseään, ei avun hakemista kannata viivytellä.

Nuoren itsemurhayritys on aina hätähuuto. Suurin osa nuorten itsemurhayrityksistä on impulsiivisia ja iso osa yrityksistä tehdään päihtyneenä. Epämääräinen ja lieväkin itsemurhayritys on aina vakava viesti siitä, ettei nuori ole hallinnut yllykkeitään. Nuori tulisikin aina pysäyttää pohtimaan tekojensa vakavuutta sen sijaan, että asia kiellettäisiin tai siihen suhtauduttaisiin välinpitämättömästi.

Jos nuori kertoo itsetuhoisista ajatuksistaan kaverille, ja kaveri huolestuu nuoren kertomista ajatuksista, on kaverin aina kerrottava huolestaan aikuiselle. Nuorten tehtävä ei ole kantaa vastuuta ikätoverin näin vakavasta tilanteesta. Vaikka aikuiselle kertominen voi tuntua kaverin luottamuksen pettämiseltä, on huolesta aina kerrottava aikuiselle, oli tilanne mikä tahansa.

Muista, että olet arvokas ja ainutlaatuinen nuori. Elämässäsi ja tulevaisuudessasi on toivoa, vaikka kuinka toivottomalta tilanne saattaisi nyt vaikuttaa. Sinun elämälläsi on merkitystä. Moni nuori on kokenut olevansa umpikujassa ja selvinnyt, sinäkin selviät. Ota rohkeasti yhteyttä aikuiseen, tuttuun tai ammattihenkilöön.

Lue lisää

Avaimia itsemurhien ehkäisyyn (THL)

Itsemurhat (Terveyskirjasto)

Nuorten itsemurhat Suomessa

LINITY - Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneille (Suomen Mielenterveysseura)

Nuoruuteen liittyy usein mielialojen vaihtelua ja uusien tunteiden kohtaamista. Alakuloisuus ja surumielisyys ovat nuoruudessa tavallisia. Alakuloisella nuorella voi olla paha mieli tai surullinen olo, hän voi olla itkuinen, mikään ei tunnu liikuttavan tai kiinnostavan, ja on voimaton ja väsynyt olo.

Nuoren väsymys saattaa johtua yksinkertaisesti rasituksesta. Nuori nukkuu liian vähän eikä lepäämiseen riitä aikaa. Koulutyö tuo paineita ja harrastukset vievät vapaa-ajan. Iltaisin nuoren aika saattaa kulua esimerkiksi pelatessa tai nuori viihtyy myöhään ulkona kavereiden kanssa. Myös päihteiden käyttö saattaa liittyä nuoren uupumukseen. Kotona nuoren väsymyksen voi huomata nuoren ärtyneestä tai surullisesta mielialasta. Koulussa nuoren saattaa olla vaikea tarttua toimeen, keskittymiseen ei riitä energiaa ja koulutyö häiriintyy. Väsymyksen taustalla voi myös olla piilevä tai puhkeava sairaus, kuten pitkällinen tulehdussairaus, anemia, uniapnea tai kilpirauhasen vajaatoiminta.

Väsymyksen syytä voi pohtia yhdessä nuoren kanssa ja kartoittaa, mitkä kaikki asiat vaikuttavat nuoren jaksamiseen tai heikentävät hyvinvointia. Syökö nuori tarpeeksi usein, tasapainoisesti ja yhdessä muiden kanssa? Ehtiikö nuori nukkua tarpeeksi? Onko aikaa nähdä kavereita ja jutella päivän asioista? Muistaako nuori liikkua ja harrastaa, ja myös tehdä joka päivä jotakin, josta tulee hyvä mieli? Jos kalenteri täyttyy harrastuksista ja kotona käydään vain vaihtamassa vaatteet, on nuorella riski uupua. Onko aikaa levolle ja rentoutumiselle? Välillä on tärkeää vain olla, ilman minkäänlaista suorittamista. Myös kavereiden kanssa on hyvä viettää aikaa ja jutella päivän asioista, tapahtumista ja tunteista. Nuoren kanssa on hyvä keskustella nuoren huolista ja murheista. Mitä sellaisia huolia tai murheita nuorella on, jotka kuormittavat ja aiheuttavat väsymystä? Mitä niille voisi tehdä?

Huolehtimalla tasapainosta, elämä rauhoittuu, väsymys väistyy ja energiaa jää entistä enemmän myös hauskojen asioiden tekemiselle.

Lue lisää

Masennuskysely (BDI-21)

Väsymys (Terveyskirjasto)

Lasten ja nuorten masennus (Terveyskirjasto)

Unihäiriöt (Terveyskirjasto)

Joskus tuntuu vaikealta keskittyä mihinkään, on levoton, jaksamaton tai väsynyt olo. Jos nuori on väsynyt, ei hänellä riitä voimia tarttua toimeen tai keskittyä, jolloin koulutyö häiriintyy. Väsynyt nuori voi olla myös ärtynyt tai surullinen. Nuoren väsymys saattaa johtua rasituksesta. Nuori saattaa nukkua liian vähän eikä lepäämiseen jää tarpeeksi aikaa. Koulutyö tuo paineita ja harrastukset saattavat viedä ison osan vapaa-ajasta. Iltaisin aikaa saattaa helposti kulua liian paljon netissä tai pelatessa, tai nuori voi viihtyä myöhään ulkona kavereiden kanssa. Jos rasitus tuntuu liian suurelta, olisi hyvä miettiä arjen tasapainoa. Onko nuorella tarpeeksi kivaa tekemistä mutta siten, että aikaa jää myös levolle? Tärkeää on miettiä myös yöunta: jos ehtii nukkua yön aikana riittävästi, on herätessä levännyt ja päivän aikana vireä. Tällöin keskittyminenkin sujuu helpommin.

Jos keskittyminen koulutöihin tuntuu mahdottomalta, voi olla tarpeen miettiä, olisiko syynä jokin oppimis­vaikeus, esimerkiksi lukemisessa, hahmottamisessa tai kuulemisessa. Tällöin kannattaa keskustella opettajan tai erityisopettajan kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeista. Tukirakenteet on luotu sitä varten, että oppiminen olisi mahdollista, antoisaa ja mahdollisimman helppoa ja löytyisi itselle paras tapa oppia.

Keskittymisvaikeuksien syynä voi joskus olla nuoren yliaktiivisuus. Yliaktiivinen nuori ei pysy paikallaan, kädet ja jalat liikkuvat jatkuvasti ja nuori kiemurtelee kun pitäisi istua paikallaan. Nuorella on jatkuva levottomuudentunne, hän juoksentelee tai kiipeilee ja on jatkuvasti menossa. Myös tarkkaavaisuuden vaikeudet vaikuttavat keskittymiseen. Nuori häiriintyy helposti ja tehtäviin keskittyminen on vaikeaa.

Keskittymisvaikeuksiin on olemassa paljon erilaisia apukeinoja, joiden avulla koulutyö, harrastukset ja muu oleminen helpottuu huomattavasti. Tärkeää on muistaa, että vaikka on vaikea keskittyä ja tuntuu, että tulee vain jatkuvaa mielipahaa torumisesta, on silti arvokas omana itsenään. Keskittymiseen on olemassa huimasti erilaisia tukikeinoja, joita voi yhdessä aikuisen kanssa etsiä.

Lue lisää

Tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden ongelmat (Terveyskirjasto)

ADHD-tietoa/Nuoret (ADHD-liitto)

Murrosiän alussa nuori vetäytyy usein omiin oloihinsa, välillä korostaakseen omaa tilaa ja välillä ilmaistakseen pahaa mieltä. Murrosikäinen kamppailee jatkuvan ristiriidan välillä: toisaalta hän haluaa päästää irti aikuisten huolenpidosta ja olla heistä riippumaton, ja toisaalta hän kaipaa turvaa, äidin ja isän läheisyyttä. Koti on monen nuoren turvapaikka ja oma huone on omaa reviiriä, nuoren oma valtakunta.

Nuoruuteen kuuluu aikoja, jolloin mieliala on maassa. Joskus ulkomaailma voi tuntua myös pelottavalta, nuori voi olla yksinäinen tai kokea esimerkiksi kiusaamista koulussa, minkä takia nuori saattaa jäädä kotiin entistä herkemmin. Nuoren kotiin jäämiseen on hyvä etsiä syitä, jos nuoren elämänilo tuntuu kaikkoavan, nuori vetäytyy kaverikontakteista tai luopuu itselle aiemmin tärkeistä asioista. Jos huoli nuoresta herää, on nuoren kanssa tärkeää keskustella asiasta. Nuoren kanssa voi yhdessä kartoittaa kaverisuhteita ja miettiä, millaisia ikätoverisuhteita nuori toivoisi. Nuoren kanssa voi kartoittaa mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia ja nuorta voi kannustaa rohkeasti kokeilemaan harrastuksia, joissa voi tutustua uusiin kavereihin. Uusi harrastus voi olla helpompi aloittaa, kun kaikki osallistujat ovat samassa uudessa tilanteessa ja tutustuminen tehdään yhdessä.

Yksinäisyyden tunteista voit myös puhua läheisen ystävän kanssa. Jos ystävä on huolissaan nuoren vetäytymisestä ja eristäytymisestä, voi ystävä jakaa huolensa aikuisen kanssa ja yhdessä miettiä, miten voisivat tukea ja auttaa kaveria.

Aikuisen tärkeä tehtävä on asettaa tarvittavia rajoja ja tukea nuoren arkea. Nuori saattaa viettää ison osan vapaa-ajastaan esimerkiksi pelatessa tietokone- ja konsolipelejä. Vaikka pelien kautta nuorella voi olla tärkeä ja tiiviskin pelitoveriverkosto, silti jokainen nuori tarvitsee reaalimaailman ihmiskontakteja ja nuorta on hyvä tukea ja kannustaa kaverisuhteiden luomiseen.

Lue lisää

Masennus (Terveyskirjasto)

Koulukiusaaminen (Vanhempainnetti)

Sosiaalisten tilanteiden pelko (Terveyskirjasto)

Pakko-oireinen häiriö (Terveyskirjasto)

Paniikkihäiriö (Terveyskirjasto)

Määräkohteinen pelko (Terveyskirjasto)

Pakonomainen keräily (Terveyskirjasto)

Psykoosi (Terveyskirjasto)

Skitsofrenia (Terveyskirjasto)

Voiko skitsofreniaan sairastumista ennustaa? (Duodecim)

Koulu voi aiheuttaa monelle nuorelle paineita. Koulutöiden määrä tuntuu usein liian suurelta tai koulupäivät voivat tuntua liian pitkiltä. Jos nuori on väsynyt, ei hänellä riitä voimia tarttua toimeen tai keskittyä, jolloin koulutyö häiriintyy. Väsymys saattaa johtua liian vähäisestä levosta, nuori saattaa nukkua liian vähän eikä lepäämiseen jää tarpeeksi aikaa. Jos rasitus tuntuu liian suurelta, olisi hyvä miettiä arjen tasapainoa. Onko nuorella tarpeeksi kivaa tekemistä mutta siten, että aikaa jää myös levolle? Tärkeää on miettiä myös yöunta: jos ehtii nukkua yön aikana riittävästi, on herätessä levännyt ja päivän aikana vireä. Tällöin koulunkäyntikin sujuu helpommin.

Jos nuoren on vaikea nousta aamulla sängystä tai hänellä on paljon poissaoloja tai koulumenestys laskee huomattavasti, voivat ongelmat kertoa nuoren pahoinvoinnista. Nuoresta on syytä huolestua, jos nuori vetäytyy koulussa syrjään ja keskittymisvaikeudet haittaavat koulutyötä, jos nuoren iloisuus on kadonnut ja harrastukset ja kaverit jäävät tai jos nuorella on nukahtamis- ja uniongelmia tai muutoksia ruokahalussa. Tällöin on hyvä selvittää nuoren kanssa keskustellen, onko nuori alakuloinen tai masentunut tai onko esimerkiksi kotona tilanne muuttunut nuoren elämää haittaavaan suuntaan. Nuorelta voi kysyä rohkeasti: ”Mitä kuuluu?” Aikuisen turva, kuunteleminen ja yhdessä ratkaisujen miettiminen antavat luottamusta ja rohkaisua nuorelle.

Joskus ihan vain kouluun meneminen voi tuntua vaikealta. Esiintyminen, tunnilla vastaaminen, ryhmätöiden tekeminen, koulun ruokalassa oleminen ja välituntitilanteet voivat joissain nuorissa herättää jännitystä, ahdistusta tai jopa pelkoa. Nuori saattaa kohdata koulussa myös kiusaamista. Jos aikuinen huomaa nuoren ahdistuksen tai nuori jää pois koulusta, on tilanteeseen puututtava heti. Aikuisen tuella, ahdistusta aiheuttavia tilanteita voidaan muuttaa nuoren kannalta helpommaksi erilaisin käytännön järjestelyin. Nuoren itsetuntoa tukemalla voidaan vähentää Itsetarkkailua: aikuisen kannustus, hyvien ominaisuuksien nimeäminen ja myönteinen palaute ovat merkityksellisiä asioita nuoren kehittymiselle.

Jos keskittyminen koulutöihin tuntuu mahdottomalta, voi olla tarpeen miettiä, olisiko syynä jokin oppimisvaikeus. Nuori saattaa lukea tavanomaista hitaammin, hänelle voi olla hankalaa opetella asioita ulkoa ja tekstin tuottaminen tai hahmottaminen voi myös tuntua vaikealta. Oppimisen vaikeudet ovat yleisiä, sillä jopa joka viidennellä ihmisellä on jonkinlainen vaikeus oppimisessa.

Oppimisen vaikeudet vaikuttavat nuoren itsetuntoon. Nuorella voi olla riittämätön tai kelpaamaton olo, kun nuori vertaa itseään luokkakavereihin ja muiden menestymiseen. Nuorta tulisikin kannustaa, luoda tilanteita joissa nuori voi saada onnistumisen kokemuksia ja antaa pienistäkin onnistumisista tai oma-aloitteisesta toiminnasta myönteistä palautetta.

Vaikeuksista kannattaa keskustella opettajan tai erityisopettajan kanssa ja yhdessä miettiä, olisiko nuorella oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta. Tukirakenteet on luotu sitä varten, että oppiminen olisi mahdollista, antoisaa ja mahdollisimman helppoa ja löytyisi itselle paras tapa oppia.

Lue lisää

Koululaisen turvaverkko-opas (THL)

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa (Terveysportti)

Yläkouluelämää (Vanhempainnetti)

Haastava nuori ja koulunkäynti - opas opettajalla (Kalliomaan koulu)

Sairaan lapsen ja nuoren opettaminen (Edu.fi)

Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa (THL)

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy (Valtiontalouden tarkastusvirasto)

Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma (Sitra)

Koulukiusaaminen (Vanhempainnetti)

Koulukiusaaminen (Suomen Mielenterveysseura)

Studio Kotro: Älä kiusaa! (Yle Areena)

KiVa koulu

Erilaisten oppijoiden liitto

Oppimisvaikeus.fi

Lukihäiriö.fi

Masennukseen on lukuisia syitä mutta myös lukuisia ratkaisuja. Masennuksesta toipumiseksi on tärkeää kertoa ja puhua jollekin omasta tilanteesta ja hakea ajoissa apua.

Murrosikään kuuluvat voimakkaat tunteet ja myös alakuloisuus ja surumielisyys ovat nuoruudessa tavallisia. Ohimenevät mielipahan tunteet liittyvät normaaliin kehitykseen, kun nuori kohtaa pettymyksiä ja menetyksiä. Jokaisella nuorella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä, ohimeneviä mielialan laskun tai surun tunteita, mutta aina tilanne ei pahene masennukseksi. Lyhytaikaiset surumielisyyden ja masennuksen tunteet ovat useimmille ihmisille tuttuja. Nuoruusikä sisältää paljon muutoksia, monia asioita tulee vastaan ensimmäistä kertaa elämässä, oman paikan löytäminen ja muutokset voivat tuntua kaikista joskus vaikealta. Nuoruusikään ja sen myllerryksiin liittyykin usein erilaisia tunne-elämän oireita.

Nuoruus on taakse jäävän lapsuuden suremista. Alakuloisella nuorella voi olla paha mieli tai surullinen olo, hän voi olla itkuinen, mikään ei tunnu liikuttavan tai kiinnostavan, ja on voimaton ja väsynyt olo. Vaikka ohimenevä alakuloisuus on yleistä, niin tuntemuksista on kuitenkin hyvä puhua ystävälle tai läheiselle. Itseään on myös lupa hemmotella ja tehdä jotakin sellaista, mistä saa hyvää mieltä.

Kun normaali alakuloisuus muuttuu pitkäkestoisemmaksi ja voimakkaammaksi, sitä esiintyy useimpina viikonpäivinä ja siihen liittyy samanaikaisesti muita oireita sekä vaikeuksia suoriutua omaan arkeen kuuluvista asioista, voi olla kyse masennuksesta. Masentunut nuori voi koulussa vetäytyä syrjään ja keskittymisvaikeudet haittaavat usein koulutyötä. Nuoren iloisuus voi olla kadonnut ja nuori saattaa käyttäytyä kuin millään ei olisi väliä. Kaveriporukat saattavat jäädä eivätkä harrastuksetkaan enää kiinnosta. Nuorella voi olla nukahtamis- ja univaikeuksia ja myös nuoren ruokahalussa voi olla muutoksia: ruokahalu on usein huono, mutta se voi myös lisääntyä ja paino vaihdella. Nuorella saattaa olla jatkuva huoli omasta kehosta ja hänellä voi olla myös fyysisiä oireita, kuten vatsakipuja, päänsärkyä tai epämääräistä kipua. Nuoren masennustiloihin voi myös liittyä itsetuhoisia ajatuksia, itsetuhoisuutta tai ajatuksia itsemurhasta, etenkin, jos masennukseen liittyy päihdeongelma.

Vaikka asian puheeksi ottaminen tuntuisikin vaikealta, pahasta olosta kannattaa ajoissa puhua turvalliselle aikuiselle. Kun tilanteestaan kertoo toiselle ihmiselle, ei ole enää niin yksin ja pystyy ehkä huomaamaan, miten synkistä ajatuksista voisi päästä eroon. Kun tilanteestaan ja tunteistaan puhuu jonkun kanssa, niitä voi ymmärtää paremmin myös itse.

Nuoren masennukseen on puututtava heti. Jos aikuinen huomaa masennukseen viittaavia oireita, on oltava erityisen herkkänä nuoren viesteille. Jos nuori haluaa kahdenkeskistä aikaa tai viivyttelee koulun jälkeen, voi nuori kaivata aikuisen aikaa. Aikuinen voi ottaa rohkeasti asian puheeksi, esimerkiksi: ”Olet ollut viime aikoina alakuloisen oloinen. Onko jotakin, josta haluaisit puhua? Voisimmeko tehdä yhdessä asialle jotakin?” Asioiden puheeksi ottaminen ei pahenna masennusta, vaan nuorelle on usein helpotus huomata, että muut näkevät hänen pahan olonsa ja ymmärtävät häntä. Aikuisen tulee tarvittaessa saattaa nuori avun piiriin. Jos masentuneen nuoren ystävä huomaa muutoksia nuoressa tai nuoren toiminnassa ja on huolissaan kaveristaan, on hänen tärkeää jutella asiasta aikuiselle.

Muista, että olet arvokas ja ainutlaatuinen nuori. Elämässäsi ja tulevaisuudessasi on toivoa, vaikka kuinka toivottomalta tilanne saattaisi nyt vaikuttaa. Sinun elämälläsi on merkitystä. Moni nuori on kokenut olevansa umpikujassa ja selvinnyt, sinäkin selviät.​

Lue lisää

Masennuskysely (BDI-21)

Lasten ja nuorten masennus (Terveyskirjasto)

Nuorten masennus - vakavasti otettava sairaus (Terveysportti)

Nuoren mieli on kuin vuoristorata, mieli on tunnemyllerryksessä ja mielialavaihtelut ovat tavallisia. Välillä nuori tuntee olevansa hyvin masentunut, ja taas välillä elämä hymyilee. Nämä mielialan vaihtelut eivät vaikuta nuoren toimintakykyyn, eivätkä ne ole pitkäkestoisia. Nuori on entistä tietoisempi itsestään ja tarkkailee itseään jatkuvasti. Nuori miettii kavereiden hyväksyntää ja pohtii itseään ja omaa erilaisuuttaan suhteessa muihin. Tämä tuo mukanaan joskus voimakkaitakin ahdistuksen, jännityksen ja häpeän tunteita. Toisaalta taas nuori korostaa itsevarmuuttaan ja uhoaa.

Nuoruuteen kuuluu uuden yrittäminen, erehtyminen ja pettymysten kokeminen. Pettymysten sietäminen ja pettymysten tunteiden tunnistaminen ja purkaminen ovat tärkeitä taitoja, joita nuori voi oppia ja joita voidaan nuoren kanssa yhdessä harjoitella.

Mielialojen voimakaskin vaihtelu kuuluu siis normaaliin nuoruuskehitykseen. Myös alakuloisuus on tärkeä osa nuoruutta, lapsuudesta luopumista. Joskus nuoren käytös tai olemus voi herättää huolta, etenkin jos nuoren olemuksessa tapahtuu äkillinen muutos tai mieliala vaihtelee saman päivän aikana hyvin nopeasti. Asiaan on tartuttava, jos nuori vetäytyy syrjään tai on pitkän jakson passiivinen, on itkuisen ja alakuloisen oloinen, menettää elämänilonsa, vetäytyy kaveriseurasta tai luopuu aiemmin itselleen tärkeistä asioista, kuten harrastuksista. Samoin jos nuori on tavallista impulsiivisempi, aggressiivisempi tai ärtyneempi, on syytä huolestua.

Jos nuoren ystävä huomaa muutoksia nuoressa tai nuoren toiminnassa ja on huolissaan kaveristaan, on hänen tärkeää jutella asiasta aikuiselle. Yhdessä aikuisen kanssa voidaan miettiä keinoja, miten ystävää voisi auttaa. Jos nuori pohdituttaa aikuista, on huoli otettava vakavasti ja oltava erityisen herkkänä nuoren viesteille. Asiasta on hyvä keskustella nuoren kanssa ja tarvittaessa saattaa nuori avun piiriin.

Lue lisää

Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt (Terveyskirjasto)

Mielialahäiriö (Terveyskirjasto)

Epävakaa persoonallisuus: Tunnesäätely (Terveyskirjasto)

Nuoruudessa mielialavaihtelut ovat tavallisia, välillä nuori tuntee olevansa hyvin masentunut ja taas välillä elämä hymyilee. Nuori on entistä tietoisempi itsestään ja tarkkailee itseään jatkuvasti, hän miettii kavereiden hyväksyntää ja pohtii itseään ja omaa erilaisuuttaan suhteessa muihin. Tämä tuo mukanaan joskus voimakkaitakin ahdistuksen, jännityksen ja häpeän tunteita. Toisaalta taas nuori korostaa itsevarmuuttaan ja uhoaa.

Nuoren saattaa olla vaikea kuvailla tällaisia tunteita, jotka vaihtelevat päivän aikana suuresti. Nuorelta saattaa puuttua tunnesanastoa eikä hän välttämättä tunnista tunteiden kirjoa kehossaan ja mielessään. Nuorella on myös huoli omasta kehosta, kun keho muuttuu ja kasvaa nopealla vauhdilla. Oma keho, samoin kuin tunteetkin, voi tuntua vieraalta. Sairauksien pelko ja joskus myös kuolemanpelko ovat normaaleja murrosikään kuuluvia huolia. Se, miten hyvin nuori osaa kuvata ajatuksiaan ja tunteitaan, riippuu nuoren ajattelun kypsyydestä ja ahdistuksen tai pelon voimakkuudesta. Jos nuori ei osaa sanottaa pelkojaan, voivat tunteet ilmetä fyysisinä oireita, kuten vatsakipuina, päänsärkynä tai epämääräisenä kipuna, joiden takia nuori saattaakin hakeutua toistuvasti terveydenhuoltoon.

Monella nuorella voi olla välillä tällainen epämääräinen olo ja vaikeus sanoittaa mieltään ja tunteitaan. Se on osa nuoruuden keskeneräisyyttä ja täysin normaalia. Tärkeää on vain muistaa puhua tuntemuksista jollekin, kaverille tai läheiselle aikuiselle. Kaverilla saattaa olla samanlaisia pulmia, joita voidaan yhdessä pohtia. Jos omasta olosta on huolissaan, on hyvä jutella aikuisen kanssa ja yhdessä miettiä ratkaisua tilanteeseen.

Internet tarjoaa pääasiassa ihmisille tietoa, ajanvietettä ja viihdettä. Verkko on monille välttämätön työväline ja esimerkiksi koululaisille netti on erinomainen tiedonhaun väylä. Netissä työskentelevät nuoriso-ohjaajat, verkkoterkkarit, nettipoliisit ja muut turvalliset aikuiset ovat osa monen nuoren turvaverkkoa.

Erilaiset nettipelit, samoin kuin pelikonsoleilla pelaaminen, on mielenkiintoista ja viihdyttävää ajanvietettä, ja voi tuoda monen nuoren elämään iloa. Netissä pelattavista peleistä voi saada jännitystä, haasteita, onnistumisen kokemuksia ja myös kavereita, sillä monia pelejä pelataan yhdessä. Joskus pelaaminen ja netin käyttö voi kuitenkin viedä suuren palan päivästä, eikä aikaa tai energiaa enää riitä muuhun. Tällöin nuorelle on saattanut syntyä pelaamisesta tai netin käytöstä riippuvuus. Usein vanhemmilla saattaa olla huoli nuorten pelaamisesta ja vanhemmat voivat miettiä, mikä on kohtuullista pelaamista. Yleisen suosituksen mukaan kouluikäiset saisivat käyttää enintään kaksi tuntia tv:n, tietokoneen ja mobiililaitteen parissa.

Liialliseen pelaamiseen ja netissä olemiseen liittyy haittoja. Ne voivat heijastua fyysisinä oireina kuten väsymyksenä ja unettomuutena. Nuori saattaa pelata pitkälle yöhön, jonka jälkeen kouluun lähteminen on vaikeaa. Pitkäaikainen unenpuute voi myös altistaa nuorta masennukselle. Muita oireita ovat silmien väsyminen ja ranne-, kyynärpää-, selkä- tai niskaoireet. Liiallinen netinkäyttö ja pelaaminen voi vaikuttaa myös nuoren sosiaalisuuteen, kun nuori eristäytyy pelien maailmaan ja aikaa ei jää perheelle tai kavereille. Riitely ajankäytöstä saattaa myös kärjistyä ja koulunkäynti ja vuorokausirytmi kärsiä.

Pelaaminen tai surffailu tuottaa voimakasta mielihyvää, jolloin pelaamiseen tai surffailuun jää helposti kiinni. Liiallisen pelaamisen voi huomata muun muassa siitä, että ajantaju katoaa pelatessa pitkiksi ajoiksi, on tarve pelata aina yhä enemmän, pelien ulkopuoliset kaverit ja harrastukset jäävät pois, aikaa ei ole enää perheelle tai koululle, pelaaminen aiheuttaa syyllisyyden tunteita ja huomaa valehtelevansa pelaamisesta. Viimeistään silloin, jos pelaaminen tai netinkäyttö tuntuu itsestä liialliselta, on syytä miettiä omaa pelaamista.

Liiallinen nettisurffailu tai pelaaminen voi toimia myös keinona purkaa tai paeta muita ongelmia. Nuoren elämään liittyvät muut asiat, kuten yksinäisyys, kiusaaminen tai ongelmat koulussa tai perheessä voivat olla pelaamisen taustalla. Nuori voi hakea lohtua pelaamisesta ja paeta mielipahaa aiheuttavaa tilannetta peleihin.

Perhe- ja ystävyyssuhteet, turvallinen lähiympäristö, harrastukset, sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistaminen sekä pelaamisen haitoista tiedottaminen suojaavat nuorta pelaamiselta. Yksi tärkeimmistä suojatekijöistä on lisäksi tasapainoinen arki ja aikuisen tärkeä tehtävä onkin asettaa tarvittavia rajoja ja tukea nuoren arkea. Vanhempien ja kasvattajien tehtävänä on asettaa selkeät rajat pelaamiselle. Vaikka pelien kautta nuorella voi olla tärkeä ja tiiviskin pelitoveriverkosto, silti jokainen nuori tarvitsee reaalimaailman ihmiskontakteja ja nuorta onkin hyvä tukea ja kannustaa kaverisuhteiden luomiseen. Aikuisen tehtävänä on tuoda turvaa ja jatkuvuutta arkisten rutiinien kautta. Nuori voi myös itse huolehtia elämän tasapainosta.

Omasta pelaamisesta ja verkon käytöstä kannattaa keskustella vanhempien tai muiden aikuisten kanssa. Myös vanhempien on tärkeää ottaa pelaaminen rohkeasti puheeksi nuoren kanssa.

Lue lisää

Nuoret pelissä (THL)

Nuoret pelissä PDF-vihkonen (THL)

Netinkäyttötesti (IAT) (Päihdelinkki)

Tietoa pelien ikärajoista (PEGI)

Murrosiässä nuoren kasvu on nopeaa, tytöt muuttuvat naisiksi ja pojat miehiksi. Kehon muuttuminen enemmän aikuisten kaltaiseksi herättää ylpeyttä, mutta kehossa tapahtuvat suuret muutokset voivat myös hämmentää, ahdistaa tai jopa pelottaa nuorta. On verrattu, että murrosiässä nuoren keho muuttuu yhtä paljon kun naisen keho raskauden aikana. Ei siis ihme, että muutokset vaativat totuttelua.

Murrosiässä fyysiset muutokset vievät aikaa keskimäärin kolme ja puoli vuotta, mutta psyykkinen kasvu vie kaksinkertaisen ajan. Mieli ei siis kasva samassa tahdissa kehon kanssa.

Kun oma keho muuttuu vauhdilla, voi oma keho tuntua vieraalta eikä muutoksiin ole helppo sopeutua. Nuoruudessa omasta kehosta ja ruumiintoiminnoista tulee entistä tietoisemmaksi, kun hormonitoiminta vilkastuu ja hienhaju, hiusten rasvoittuminen ja finnit tulevat osaksi arkea. Iho-ongelmat saavat monen nuoren itsetunnon koetukselle. Iho-ongelmiin on kuitenkin olemassa runsaasti erilaisia hoitomuotoja, ja huolista kannattaakin puhua esimerkiksi vanhemmalle tai koulun terveydenhoitajalle ja yhdessä selvittää ongelmaan ratkaisua.

Moni nuori kokee olevansa ainakin jossakin vaiheessa liian lihava tai laiha tai liian pitkä tai lyhyt. Nuoret vertaavat itseään kavereiden kehitykseen ja oma kehitys voi tuntua liian aikaiselta tai liian myöhäiseltä. Ei kuitenkaan kannata huolestua, vaikka muutoksia ei tunnu ilmaantuvan, sillä myöhäinen murrosikä on normaalia, ja pojilla tavallisempaa kuin tytöillä. Moni tyttö on huolissaan liikapainosta ja moni poika taas murehtii lyhyyttä tai lihaksien puuttumista.

Jokaisen kehitys tapahtuu omana aikanaan ja eriaikainen kehitys on normaalia. On hyvä muistaa, että vaikka kuinka inhottavalta tietty vaihe ja paino tai pituus tuntuu, ei vaihe kestä pitkään. Keho muuttuu jälleen nopeammin kuin huomaakaan.

Lue lisää

Murrosiän kasvu ja kehitys (Väestöliitto)

Ruumiinkuvahäiriöt (Terveyskirjasto)

Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä ja seksuaaliterveys on tärkeä osa ihmisen terveyttä. Seksuaalisesti hyvinvoiva henkilö on tyytyväinen itseensä, hänellä on turvallisia ihmissuhteita, hän saa toteuttaa seksuaalisuuttaan ja kokee olevansa rakastettu ja hyväksytty. Seksuaalisuus koostuu monista asioista, siihen kuuluu paljon tunteita, läheisyyttä, naisena ja miehenä olemista, turvallisuutta ja avoimuutta, odotuksia ja myös pettymyksiä.

Nuori pohtii usein omaan naiseuteen tai mieheyteen liittyviä kysymyksiä. Oma kehitys pohdituttaa. Onko penikseni epätavallisen pieni? Miksei rintani kasva? On hyvä keskustella yhdessä nuorten kanssa kehitykseen liittyvistä asioista ja korostaa, että kehitys tapahtuu yksilölliseen tahtiin.

Kehon muuttuminen haastaa mielen muuttumaan. Identiteettiin ja minäkuvaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa: Kuka minä olen? Miltä minusta tuntuu? Mikä minusta tulee? Kelpaanko tällaisena kuin olen? Mitä muut ajattelevat minusta? Mitä minä osaan? Minne kuulun? Nuori pohtii myös seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden kokemustaan. Nuoren tulee voida keskustella turvallisesti seksuaalisuudesta aikuisen kanssa. Nuoren itsetunnon tukeminen ja vahvistaminen sekä tunne- ja sosiaaliset taidot on tärkeä tuki nuoren seksuaaliterveyden rakentumisessa. Vuosien aikana nuori löytää oman tapansa olla aikuinen ja ottaa oman seksuaalisuutensa ja seksuaalisen kehonsa haltuunsa.  Ei ole olemassa samanlaista tyttöä, poikaa, miestä tai naista tai samanlaista heteroa tai homoa.

Olemme kaikki ainutlaatuisia ja omanlaisiamme. Toinen samanikäinen saattaa olla kehityksessään paljon itseä edellä tai jäljessä. Jokainen kohtaa elämässään kuitenkin samat vaiheet, eikä näiden vaiheiden läpikäymisessä pidä kiirehtiä. Jokaisen on tärkeää saada kasvaa rauhassa omaan tahtiinsa.

Nuoren elämään kuuluu haaveita ja fantasioita, ja niille on tärkeää jäädä tilaa. Kaikkea ei tarvitse kokeilla heti käytännössä. Usein nuorilla on virheellisiä kuvitelmia siitä, että kaikki muut ovat kokeneempia kuin hän itse. Jos nuori ei ole vielä valmis seksikokemuksiin, varhaiset kokemukset saattavat vaikeuttaa kehitystä ja aiheuttaa esimerkiksi masennusta. Ketään ei saa painostaa seksiin eikä milloinkaan tarvitse tehdä mitään, mihin ei ole itse täysin valmis.

Elämään kuuluu itsensä etsiminen ja erilaisia rooleja kokeillaan läpi elämän. Aina ei voi olla itseensä ja elämäänsä tyytyväinen, on hyvä pitää mielessä, että ajatukset ja tunteet muuttuvat ajan myötä. Myös mielipiteet siitä, mikä on kaunista, mikä tuntuu hyvältä kehossa ja mistä pitää, ovat hyvin erilaisia eri ihmisillä. Myös samalla ihmisellä mielipiteet vaihtelevat eri aikoina. Väärää kokemusta seksuaalisuudesta tai sukupuolisuudesta ei ole. Kaikilla on sukupuolestaan ja suuntautumisestaan omanlaisensa ajatus ja tunne ja nämä kaikki ovat yhtä oikeita.

Lue lisää

Sukupuoliset kohdehäiriöt (Terveyskirjasto)

Seksuaalisuus ja mielenterveys nuoruusiässä (THL)

Lasten ja nuorten seksuaalikasvatus vanhemmuuden näkökulmasta (Terveyskirjasto)

Transtukipiste/Nuoret

Murrosiässä sisäinen ja ulkoinen ärsyketulva kasvaa voimakkaasti. Nuoren mieli on täynnä ajatuksia ja tunteita, joita nuori vasta opettelee jäsentämään järkeviksi kokonaisuuksiksi. Nuori on mieleltään kärsimätön, tasapainoton, hämmentynyt ja ailahtelevainen. Tuntemukset voivat kuohua pään sisällä, tai näyttäytyä ulkoisesti tunteenpurkauksina, äkkipikaisuutena tai aikuisen näkökulmasta järjettöminä päätöksinä tai sekavuutena. Jokainen nuori työstää murrostaan omalla tavallaan.

Nuoruudessa myös mielialavaihtelut ovat tavallisia. Nuori on entistä tietoisempi itsestään ja tarkkailee itseään jatkuvasti, hän miettii kavereiden hyväksyntää ja pohtii itseään ja omaa erilaisuuttaan suhteessa muihin. Tämä tuo mukanaan joskus voimakkaitakin ahdistuksen, jännityksen ja häpeän tunteita. Toisaalta taas nuori korostaa itsevarmuuttaan ja uhoaa.

Nuoren saattaa olla vaikea kuvailla tällaisia tunteita, jotka vaihtelevat päivän aikana suuresti. Nuorelta saattaa puuttua tunnesanastoa eikä hän välttämättä tunnista tunteiden kirjoa kehossaan ja mielessään. Nuorella on myös huoli omasta kehosta, kun keho muuttuu ja kasvaa nopealla vauhdilla. Oma keho, samoin kuin tunteetkin, voi tuntua vieraalta. Sairauksien pelko ja joskus myös kuolemanpelko ovat normaaleja murrosikään kuuluvia huolia. Se, miten hyvin nuori osaa kuvata ajatuksiaan ja tunteitaan, riippuu nuoren ajattelun kypsyydestä ja ahdistuksen tai pelon voimakkuudesta.

Jos nuori ei osaa sanottaa pelkojaan, voivat tunteet ilmetä fyysisinä oireita, kuten vatsakipuina, päänsärkynä tai epämääräisenä kipuna, joiden takia nuori saattaakin hakeutua toistuvasti terveydenhuoltoon. Nuoren kanssa on myös tärkeää pohtia elämän tarkoitusta ja merkitystä sekä arvoja, jotta nuorelle voidaan välittää toivoa ja elämänluottamusta. Jokainen elämä on merkityksellinen ja arvokas.

Nuoren outojen kokemusten syynä voivat olla päihteet: nuori saattaa olla alkoholin, lääkkeen tai jonkin voimakkaamman huumausaineen vaikutuksen alaisena. Sekavaa käytöstä voi aiheuttaa jokin psyykkinen häiriötila: jos nuorella on vaikeuksia huolehtia itsestä, jos nuori alkaa vähitellen eristäytyä ja vältellä muita, tai jos nuori alkaa käyttäytyä sekavasti, kuten puhella itsekseen, ajoittain omituisiakin asioita, on syytä huolestua.

Sekava käyttäytyminen saattaa vakavimmillaan kertoa psykoosista, joka on yhteisnimitys häiriöille, joissa todellisuudentaju on vääristynyt. Toisin sanoen, ihmisellä on vaikeuksia erottaa, mikä on todellisuutta ja mikä ei. Psykoosissa olevan henkilön ajatukset katkeilevat. Hän saattaa itkeskellä tai puhua sekavia. Hänellä saattaa olla aistiharhoja, eli hän saattaa esimerkiksi kuulla todentuntuisia ääniä. Hänellä voi myös olla harhaluuloja, eli hän saattaa esimerkiksi kuvitella olevansa vainottu tai omaavansa poikkeavia kykyjä.

Psykoosi on aina nuoren hätätila. Sairastunutta ja hänen perhettään tulee rauhoittaa ja ohjata koko perhe hoitopaikkaan. Hoitopaikassa voidaan tehdä perusteellinen psykiatrinen tutkimus ja tehdä suunnitelma nuoren hoidolle, rauhallisissa ja turvallisissa olosuhteissa. Läheisten merkitys nuoren tukena on merkittävä. Nuori tarvitsee ympärilleen tuttuja ja läheisiä henkilöitä lievittämään levottomuutta. Läheisten tulee pitää huolta myös omasta jaksamisestaan.  Nuoren hyvä hoito ja koko perheen tukeminen ovat askelia toipumiseen. Tällaisestakin elämään tulevasta kriisistä voi selviytyä. Selviytymisen kautta nuori voi hiljalleen myös löytää uusia vahvuuksia, kuten luovuutta tai liikunnallisuutta, itsestään, samoin kuin uusia tapoja oman jaksamisen tukemiseksi ja rohkeuden ja turvallisuuden löytämiseksi elämään.

Lue lisää

Alkoholipäihtymys (Terveyskirjasto)

Lyhytkestoinen psykoosi (Terveyskirjasto)

Psykoosi (Terveyskirjasto)

Psykoosin esioireiden lääkehoito (Terveyskirjasto)

Dissosiaatiohäiriö (Terveyskirjasto)

Harhaluulo (Terveyskirjasto)

Moni pitää huolellista käyttäytymistä, tarkkuutta ja siisteyttä ihmisen hyvinä ominaisuuksina. Joillakin asioiden varmistaminen, täsmällisyys ja täydellisyyden tavoittelu aiheuttaa kuitenkin rituaalinomaista käyttäytymistä. Rutiinit voivat viedä aikaa useita tunteja päivässä ja ahdistaa, kun liialliset pelot, mielikuvat ja yllykkeet pyörivät jatkuvasti päässä. Tällöin kyseessä voi olla pakko-oireinen häiriö eli pakkoneuroottisuus. Pakko-oireista kärsivä tietää ajatustensa olevan järjettömiä, mutta ei kuitenkaan pysty torjumaan tai vastustamaan niitä. Häiriö ilmenee pakkoajatuksina ja pakkotoimintoina.

Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tulevia epämiellyttäviä tai ahdistavia ajatuksia tai mielikuvia. Nuorilla pakkoajatukset liittyvät useimmiten tartuntaan tai likaisuuteen, tai symmetrian tai täsmällisyyden tarpeeseen. Pelot voivat liittyä itsehillinnän menettämiseen tai toisten vahingoittamiseen esimerkiksi veitsellä tai kuristamalla. Pelko voi myös kohdistua seksuaalisuuteen, esimerkiksi homoseksuaalisuuteen tai perversioihin, tai seksuaalisen itsekontrollin menettämiseen, mikä aiheuttaa usein häpeää ja syyllisyyttä. Pakkoajatukset voivat liittyä ruumiin toimintoihin, kuten mahan ääniin, tai tiettyihin piirteisiin omassa kehossa.

Pakkotoiminnot ovat reaktioita pakkoajatuksiin: pakkotoimintoja tehdään, jotta pakkoajatuksiin liittyvä ahdistuneisuus lievenisi. Nuorilla pakkotoimintoja voivat olla liiallinen ja toistuva peseytyminen, kuten käsien- tai kasvojenpesu tai suihkussa käynti. Myös asioiden, kuten lukkojen, hellan tai kahvinkeittimen, tarkistaminen ja niihin liittyvien asioiden tekeminen uudelleen ja uudelleen, ovat yleisiä. Samoin toimintojen toistaminen, kuten onnen tai epäonnen numerot tai värit tai taikauskoiset pelot, ovat yleisiä, kuten myös tavaroiden järjestely ja laskeminen.

Nuoren pakko-oireilu kuluttaa aikaa ja voimia, sekä nuorelta että hänen perheeltä. Pakko-oireet voivat vaikeuttaa ihmissuhteita ja aiheuttaa pelkoja, kärsimystä, välttelyä ja häpeää. Nuori tarvitsee aikuisen puuttumista ja vakuuttelua siitä, että kaikki on hyvin. Nuori voi olla hyvin vaativa itsensä suhteen ja mutta samalla epävarma.

Itsetunnon tukeminen, tunnetaitojen vahvistaminen ja kavereiden kanssa toimiminen vahvistavat nuorta, samoin kuin luovuuden herättely esimerkiksi kannustamalla nuorta käsitöihin, nikkarointiin, musisointiin tai kokkailuun. Tällöin myös itsensä tarkkailuun jää vähemmän aikaa ja energiaa. Aikuisen kannustus, hyvien ominaisuuksien nimeäminen ja myönteinen palaute ovat merkityksellisiä asioita nuoren kehittymiselle ja samalla myös vähentävät itsetarkkailua.

Lievät pakko-oireet ovat nuoruusiässä yleisiä, mutta oireista on silti hyvä puhua aikuiselle. Tarvittaessa tulee yhdessä nuoren kanssa etsiä asianmukaista tukea ja apua. Pakko-oireissa ei ole kyse pysyvästä ominaisuudesta, vaan toiminnallisesta häiriöstä, ja pakko-oireet ovat hoidettavissa. Hoidon avulla varmistetaan, että nuorella on mahdollisuudet tavoittaa hyviä ihmissuhteita, menestyä koulussa ja löytää oma polkunsa aikuistumiseen.

Lue lisää

Pakko-oireinen häiriö (Terveyskirjasto)

Nuorten ahdistuneisuushäiriöt (Duodecim)

Kun olemme henkeä uhkaavassa tilanteessa, on paniikki luonnollinen ja hyödyllinen reaktio, ihmisen hengissä säilyttävä ominaisuus. Kyky paniikkireaktioon on siis tervettä. Jos paniikkikohtauksia tulee ilman näkyvää syytä, ne toistuvat tai alkavat haitata toimintakykyä ja elämää, voi kyse olla paniikkihäiriöstä.

Paniikkikohtaus alkaa räjähdysmäisesti ja pahenee nopeasti. Kohtaukseen voi liittyä pelko kuolemasta, hallinnan menettämisestä tai hulluksi tulemisesta, ja samaan aikaan kehossa tuntuu voimakkaita sydämentykytyksiä, vapinaa, heikotusta, hengenahdistusta, vatsaoireita, hikoilua, kylmiä tai kuumia aaltoja, ja tukehtumisen tai kuristumisen tunteita. Ihminen hengittää voimakkaasti, mikä saattaa aiheuttaa puutumista ja pistelyä etenkin suun ympärille ja käsiin. Paniikkikohtauksen jälkeen tulee yleensä voimakas väsymys, hämmennys ja huoli.

Paniikkikohtauksien toistuessa ihminen alkaa nopeasti tarkkailla itseään. Mielikuvat paniikista lisäävät edelleen jännitystä ja elimistö on jatkuvasti stressaantunut, uupunut ja myös uni häiriintyy. Paikat tai tilanteet, joissa kohtaus on tullut, muuttuvat pelottaviksi. Tilanteita tai paikkoja aletaan vältellä, samoin tilanteita, joissa kohtaukset tuntuisivat erityisen kiusallisilta tai noloilta.

Paniikkihäiriöstä kärsivällä nuorella on äkillisiä, aluksi odottamattomia ahdistuneisuuskohtauksia. Se, miten hyvin nuori osaa kuvata ajatuksiaan ja tunteitaan, riippuu nuoren ajattelun kypsyydestä ja ahdistuksen voimakkuudesta. Nuori voi kuvata oloaan pahana olona, vatsasairautena tai pyörtymisenä, joiden takia nuori voi pelätä fyysistä sairautta tai kontrollin menettämistä. Nuori saattaakin hakeutua toistuvasti terveydenhuoltoon.

Paniikkihäiriötä voi ja täytyy hoitaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa hakee tukea ja apua tilanteeseen, sitä helpommin myös toipuminen tapahtuu.

Lue lisää

Paniikkikohtaus (Terveyskirjasto)

Paniikkihäiriö (Terveyskirjasto)

Pelko on elintärkeä osa elämää. Pelon tunne kertoo siitä, että on oltava varuillaan tai jokin uhkaa. Pelko saa elimistön varoitustilaan, jonka ansiosta saadaan voimaa, valppautta ja nopeutta taistella tai paeta henkeä uhkaavasta tilanteesta. Pelkotila menee normaalisti ohi, kun uhka poistuu.

Joskus pelko voi kohdistua asiaan, joka ei suoranaisesti ole vaaraksi. Tällöin on kyse fobiasta. Pelko kohdistuu johonkin tiettyyn asiaan, esimerkiksi korkeisiin tai suljettuihin paikkoihin, pimeään, ukkoseen tai myrskyyn, veteen, lentämiseen, veren näkemiseen tai piikkeihin, sosiaalisiin tilanteisiin, tai eläimiin kuten hämähäkkeihin, käärmeisiin, koiriin tai lintuihin. Ihminen ymmärtää, ettei asiassa ole sinänsä mitään pelättävää, muttei siitä huolimatta pysty hallitsemaan pelkoaan. Pelkoa seuraa ahdistusreaktio, joka voi muuttua paniikkikohtaukseksi. Pelko hankaloittaa elämää, sillä pelon takia helposti välttelee ahdistavia tilanteita tai pakottaa itsensä kestämään niitä.

Määräkohtaiset pelot saattavat alkaa jo lapsuudessa ja ne yleensä lievittyvät aikuisikään mennessä. Jos pelko on alkanut myöhemmin, on hoito tarpeellista, jottei pelko pitkittyisi. Nuorilla ohimeneviä pelkotiloja saattaa aiheuttaa mm. turvattomuuden tunne, tai jos nuori on katsonut esimerkiksi elokuvan, joka herättää pelon tunteita.

Itselle pelottaviin tilanteisiin menoa voi harjoitella ja vahvistaa niin, että menee tilanteeseen yhdessä tutun ja turvallisen ihmisen kanssa. Ihminen voi olla kaveri tai aikuinen, jolle on kertonut pelostaan. Harjoittelemalla yhdessä toisen kanssa pelon kohtaamista, pelko voi pikkuhiljaa heiketä ja menettää voimaansa. Pelontunteesta kannattaa puhua, sillä jo pelkkä puhuminenkin voi helpottaa oloa.

Pelot ovat yleisempiä kuin luulisi. Pelkoja ei tarvitse hävetä, vaan peloistaan kannattaa puhua kaverille tai aikuiselle. On normaalia, että ihmisellä on samanaikaisesti useitakin pelkoja. Tärkeää on, että niistä kertoo jollekin ja tarvittaessa etsii ulkopuolista apua, jotta pelot eivät hallitse ja rajoita omaa elämää.

Lue lisää

Määräkohteinen pelko (Terveyskirjasto)

Päihteet ovat aineita, joita nautitaan mielihyvän tai huumaavan vaikutuksen vuoksi. Päihteitä voidaan myös käyttää pahan olon tai ahdistuksen turruttamiseen.  Alkoholi ja tupakka ovat nuorten eniten käyttämiä päihteitä, ja niistä aiheutuu lähes kaikki nuorten päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat. Riippuvuus voi kohdistua melkein mihin tahansa aineeseen, asiaan tai toimintaan, jonka avulla haetaan nopeaa tyydytystä tai mielihyvää. Riippuvuus rajoittaa ja kapeuttaa elämää, ihminen jää koukkuun ja tarvitsee aina vain enemmän sitä, mistä on riippuvainen.

Päihteet kiinnostavat ja kiehtovat nuoria, päihteet kun ovat vielä nuorilta kiellettyjä mutta kuvastavat aikuisten maailmaa ja aikuisille sallittua valinnanvapautta. Nuori elää hetkessä - päihteitä tekee mieli kokeilla mutta kokeilun vaarat jäävät unohduksiin, sillä nuorella ei ole aikuisten kaltaisia valmiuksia ajatella tulevaisuutta ja kokeilun seurauksia. Tämän takia nuorille tuleekin kertoa päihteiden vaaroista ja riskeistä tehokkaasti ja totuudenmukaisesti.

Usein ensimmäinen päihdekokeilu liittyy tupakkaan, tupakkakokeilut aloitetaan tyypillisesti 13-15-vuotiaana. Tupakkatuotteisiin kuuluvat savukkeet, nuuska, sikari ja piipputupakka.

Osa nuorista kokee ensimmäisen humalansa yläkouluiässä. Nuori saattaa käyttää alkoholia turruttaakseen surua tai ahdistusta. Alkoholi saattaa tuoda hetkellisen helpotuksen tai unohduksen, mutta alkoholin käytöstä seuraavat tapaturmat ja tappelut aiheuttavat seuraavana päivänä vielä suuremman mielipahan. Aluksi alkoholi rentouttaa ja vähentää estoja. Omaa käyttäytymistä ja ajatuksia on vaikeampi hillitä, on rohkeampi olo ja mieliala kohoaa. Tunne ei kestä pitkään, sillä vaikutuksen jatkuessa puhe alkaa sammaltaa, kävely tulee horjuvaksi, tasapaino voi pettää ja suuntavaisto lakkaa toimimasta. Alkoholi tekee nuoren turvattomaksi.

Humalassa nuorilla onkin suuri riski joutua onnettomuuteen, joka voi johtaa vammautumiseen tai pahimmassa tapauksessa kuolemaan. Oma riskinottokynnys alenee ja oma käytös saattaa muuttua aggressiivisemmaksi. Humalassa ajautuu helposti tappeluihin ja muihin väkivaltaisiin tilanteisiin, ja erityisesti tytöillä on riski tulla hyväksikäytetyksi tai raiskatuksi. Mitä varhaisemmin alkoholinkäyttö aloitetaan, sitä vaikeampi siitä on irrottautua. Lisäksi mitä nuorempana alkoholikokeilut aloitetaan, sitä todennäköisempää on, että aikuisiällä alkoholia käytetään enemmän. Jo pienetkin alkoholimäärät ovat lapsille ja nuorille terveysriski.

Huumeista kannabis on nuorten parissa yleisimmin kokeiltu huume. Kannabiksen vaikutus voi olla aluksi rauhoittava ja rentouttava, mutta kannabiksella voi myös olla epämiellyttäviä ja vaarallisia vaikutuksia, kuten masennusta, vainoharhaisuutta, paniikkikohtauksia ja ahdistusta. Pitkään käytettynä koulunkäynti vaikeutuu, muisti ja oppiminen kärsivät ja elämänpiiri kaventuu, kun kaverit ja harrastukset jäävät. Kannabis voi aiheuttaa riippuvuutta ja käytön lopettamisen jälkeen jopa viikkoja kestäviä vieroitusoireita.

Huumeiden, kuten lääkkeiden, amfetamiinin, ekstaasin tai kannabiksen, kokeilu tai käyttäminen, uhkaa vakavasti nuoren terveyttä ja kehitystä. Koulumenestyksen romahtaminen, käytöshäiriöiden ja sääntörikkomusten ilmaantuminen sekä selittämättömät poissaolot voivat antaa aihetta epäillä huumeiden käyttöä. Huumeiden käyttöön liittyy usein myös kasvava rahantarve, ja kotona tavaroita tai rahaa saattaakin kadota. Mielialat vaihtelevat yliaktiivisuudesta apaattisuuteen, nuori on väsynyt ja vuorokausirytmi heilahtaa usein päälaelleen. Nuori ei jaksa kiinnittää huomiota hygieniaan tai syömiseensä. Lisäksi kaveripiiri saattaa vaihtua uusiin, usein vanhempiin kavereihin, ja nuori menettää mielenkiinnon harrastuksiin ja muihin ennen tärkeisiin asioihin. Jos on syytä epäillä nuoren huumeiden käyttöä, on väliintulo aina ehdoton.

Päihdeongelmat ovat nuorten yleisimpiä mielenterveysongelmia. Suuri osa päihderiippuvaisista kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta. Alkoholia runsaasti käyttävät nuoret voivat myös kärsiä käytöshäiriöstä tai sosiaalisesta pelosta. Masennus ja käytöshäiriöt ovat yhteydessä myös nuorten tupakointiin, samoin kuin syömishäiriöt ja itsetunnon ongelmat. Psyykkisen sairauden mahdollisuus tulee aina ottaa huomioon, kun nuoren päihteiden käyttöön suunnitellaan väliintuloa. Tällaisissa tilanteissa tarvitaan ammattiapua ja laaja-alaista yhteistyötä lastensuojelun, päihdehoitopaikan, koulun ja vanhempien välillä.

Nuorten päihteiden käyttöä vastaan tarvitaan nollatoleranssia. Nuorten alkoholin, tupakan ja huumeiden käytön havaitsemisessa oleellista on se, että nuorta nähdään riittävän usein ja tarpeeksi pitkään. Jos nuori käy kotona vain kääntymässä, on vanhempien vaikea tehdä havaintoja nuoresta. Kotiintuloajoilla, yökyläilykäytännöillä ja kavereiden vanhempien välisellä yhteistyöllä voidaan paljolti suojella nuoria päihteiltä. Päihteiden käyttöön saattaa liittyä myös sosiaalinen paine, kun muutkin kaverit käyttää. Koskaan ei tarvitse ja eikä kannata käyttää päihteitä sen takia, että muutkin käyttävät.

Nuoren kanssa voidaan harjoitella, miten sanoa rohkeasti EI päihteille. Nuorten harrastuksilla ja kaveripiirillä on keskeinen merkitys nuoren päihteiden käytön ehkäisemisessä, nuorta tuleekin aktiivisesti tukea harrastuksiin, luovaan toimintaan ja koko kaveriporukkaa päihteettömään yhdessäoloon. Kun tuetaan nuoren itsetuntoa, nuori saa samalla rohkeutta kertoa oman mielipiteensä myös ryhmässä. Päihteistä pitää rohkeasti kieltäytyä: pidä mielessä haitat ja tee päätös itsenäisesti. Päihteistä on aina lupa kieltäytyä eikä raittiutta pidä hävetä, sillä se osoittaa rohkeutta tehdä omia valintoja.

Nuoren kanssa on tärkeää miettiä, mitä syitä päihteiden käytön taustalla on. Onko taustalla jotain tunteita, kuten yksinäisyyttä, ahdistusta tai surua? Tätä pohdintaa ei tarvitse tehdä itse. Aina kannattaa etsiä tukea ja apua.

Lue lisää

Alkoholipäihtymys (Terveyskirjasto)

Nuorten päihteet (Terveyskirjasto)

Alkoholin ja huumeiden väärinkäytö (Terveyskirjasto)

Mistä tunnistat kokeilun ja käytön? (Irti huumeista ry)

Nuorten päihdehäiriöiden varhainen tunnistaminen (THL)

Nuorten päihdemittari (ADSUME) (Nuortenlinkki)

Huumeidenkäyttötesti (DAST) (Päihdelinkki)

Asiaa huumeista selkokielellä (Papunet)

Muunto- eli designhuumeet Suomessa (Terveysportti)

Tietoa vanhemmille (Päihdelinkki)

Rahapelaamisella tarkoitetaan pelaamista, jonka voittona tai tappiona on rahaa tai jotain rahan arvoista. Rahapelaamisella tarkoitetaan usein nykyään nettipokeria, mutta rahapelaamista ovat niin kolikkopelit, perinteinen lotto kuin raaputusarvatkin.

Monista nuorista rahapelaaminen on kiinnostavaa ja monet pelaavat, vaikka eivät täyttäisikään rahapeleille säädettyä 18-vuoden ikärajaa. Rahapelaaminen kiinnostaa erityisesti poikia. Pelaaminen on jännittävää ja kiinnostavaa, ja myös kiellettyä alaikäisiltä, mikä tekee pelaamisesta entistä houkuttelevampaa. Monille nuorille juuri rahapelaaminen on se, joka antaa heille mahdollisuuden kokeilla sekä omia että nuorelle asetettuja rajoja.  Rahapelaamisella saatetaankin hakea omaan elämään muiden hyväksyntää, sosiaalisia tapahtumia, viihtymistä, rentoutumista, hetken taukoa arjesta, jännitystä tai mahdollisen voiton tuomaa onnea. Pelaaminen voi toimia myös keinona purkaa tai paeta muita ongelmia. Nuoren elämään liittyvät muut asiat, kuten yksinäisyys, kiusaaminen tai ongelmat koulussa tai perheessä voivat olla pelaamisen taustalla. Joskus nuori pelaa unohtaakseen aiemmat pelitappiot.

Nuoret saattavat pelata rahapelejä, vaikka heillä ei olisi itse asiassa varaa siihen. Nuorilla on usein vääristyneitä käsityksiä ja luuloja rahapelien toiminnasta, todennäköisyyksistä ja onnesta. Pelaamisen logiikka menee kuitenkin aina siten, että vaikka pelissä välillä voittaa, niin pelin ylläpitäjä on se, jonka pussiin voitto varmuudella jää. Liian usein rahapelaaja uskoo, että hänestä voi tulla harjoittelemalla pokeriautomaatin herra, vaikka todellisuudessa voittaminen automaatista perustuu puhtaaseen sattumaan ja onneen.

Pelaaminen ja satunnaiset voitot tuottavat voimakasta mielihyvää, jolloin pelaamiseen jää helposti kiinni. Usein vanhemmilla saattaa olla huoli nuorten pelaamisesta. Nuorten rahapelaaminen voi kehittyä aikuisia nopeammin ongelmaksi.

Nuoren pelaamisen ongelmat voivat heijastua fyysisinä oireina kuten väsymyksenä ja unettomuutena. Nuori saattaa pelata pitkälle yöhön, etenkin jos nuori pelaa ulkomaisilla sivustoilla. Unettoman yön jälkeen vuorokausirytmi häiriintyy ja myös kouluun lähteminen on vaikeaa. Pitkäaikainen unenpuute voi myös altistaa nuorta masennukselle. Pelaaminen voi vaikuttaa myös nuoren sosiaalisuuteen, kun nuori eristäytyy pelien maailmaan ja aikaa ei jää perheelle tai kavereille tai harrastuksille. Rahapelien riskinä on myös velkaantuminen ja muut rahaongelmat. Nuori saattaa lainata rahaa kavereilta ja läheisiltä.

Liiallisen pelaamisen voi huomata muun muassa siitä, että ajantaju katoaa pelatessa pitkiksi ajoiksi ja on tarve pelata aina yhä enemmän. Kaikki rahat saattavat kulua pelaamiseen. Kaverit ja harrastukset jäävät pois eikä aikaa ei ole enää perheelle tai koululle. Pelaaminen myös aiheuttaa syyllisyyden tunteita ja usein huomaa valehtelevansa pelaamisesta, etenkin kotona. Viimeistään silloin, jos pelaaminen tuntuu itsestä liialliselta, on syytä miettiä omaa pelaamista. Onkin tärkeää, että nuori itse aktiivisesti hakee apua, kun pelaaminen tuntuu olevan pois hallinnasta. Myös vanhempien on tärkeää puhua nuoren kanssa pelaamisesta.

Peliongelman kanssa ei kannata jäädä yksin, eikä sitä kannata hävetä. Rehellisesti tunnustamalla ongelman itselleen on siihen myös löydettävissä apua. Avun lähteille löytää muun muassa verkon kautta. Ongelmasta kannattaa aina puhua myös vanhemmille ja muille turvallisille aikuisille.

Lue lisää

Pelihimo (Terveyskirjasto)

Nuoret pelissä (THL)

Pelitaito.fi

Rahapelihaitat (THL)

Rahapelitesti (SOGS-R) (Päihdelinkki)

Murrosiässä sisäinen ja ulkoinen ärsyketulva kasvaa voimakkaasti. Nuoren mieli on täynnä ajatuksia ja tunteita, joita nuori vasta opettelee jäsentämään järkeviksi kokonaisuuksiksi. Nuori on mieleltään kärsimätön, tasapainoton, hämmentynyt ja ailahtelevainen. Tuntemukset voivat kuohua pään sisällä, tai näyttäytyä ulkoisesti tunteenpurkauksina, äkkipikaisuutena tai aikuisen näkökulmasta järjettöminä päätöksinä tai sekavuutena. Jokainen nuori työstää murrostaan omalla tavallaan.

Nuoren sekava käyttäytyminen voi johtua myös monesta muusta syystä, esimerkiksi kovasta stressistä tai väsymyksestä. Nuoren sekavuuden syynä voivat olla päihteet: nuori saattaa olla alkoholin, lääkkeen tai jonkin voimakkaamman huumausaineen vaikutuksen alaisena. Sekavaa käytöstä voi aiheuttaa jokin psyykkinen häiriötila: jos nuorella on vaikeuksia huolehtia itsestä, jos nuori alkaa vähitellen eristäytyä ja vältellä muita, tai jos nuori alkaa käyttäytyä sekavasti, kuten puhella itsekseen, ajoittain omituisiakin asioita, on syytä huolestua.

Sekava käyttäytyminen saattaa vakavimmillaan kertoa psykoosista, joka on yhteisnimitys häiriöille, joissa todellisuudentaju on vääristynyt. Toisin sanoen, ihmisellä on vaikeuksia erottaa, mikä on todellisuutta ja mikä ei. Hänellä saattaa olla aistiharhoja, esimerkiksi todentuntuisten äänten kuuleminen, tai harhaluuloja, esimerkiksi poikkeavista kyvyistä tai vainottuna olemisesta. Psykoottisten häiriöiden havaitseminen on nuoruusikäisillä vaikeaa ja diagnosoiminen kuuluukin aina erikoissairaanhoitoon vaativuutensa vuoksi.

Nuoren sekava tai häiritsevä käyttäytyminen, levottomuus ja poisvetäytyminen saattavat myös olla nuoren avunpyyntöjä ja viestejä aikuiselle. Nuoren sekavaan käyttäytymiseen on suhtauduttava vakavasti ja nuoren tila selvitettävä. Jos nuoren ystävä on huolissaan kaverista, joka käyttäytyy sekavasti, on ystävän aina kerrottava huolesta aikuiselle, jotta nuorta voidaan auttaa. Jos nuoren sekavuus on vakavaa ja nuori käyttäytyy hallitsemattomasti, aggressiivisesti tai itsetuhoisesti, ei nuorta saa jättää yksin.

Lue lisää

Sekavuustila (Terveyskirjasto)

Huumeiden aiheuttamat päihtymystilat (Terveyskirjasto)

Alkoholipäihtymys (Terveyskirjasto)

Psykoosi (Terveyskirjasto)

Seksin pariin ei kannata kiirehtiä. Se, että on fyysisesti valmis, ei tarkoita, että olisi myös henkisesti valmis. Omaa haluaan ja omia toiveitaan tulee kuunnella ja neuvotella seksistä kumppanin kanssa. Painostusta mihinkään, mitä itse ei halua, ei tule hyväksyä. Jokainen määrittelee itse omat rajansa eivätkä esimerkiksi flirttailu, seurusteleminen, humala tai seksikäs pukeutuminen ole lupauksia seksistä.

Periaatteessa kuka vain sukupuoleen, ikään, sosiaaliryhmään tai ulkonäköön katsomatta voivat kohdata seksuaalista häirintää ja painostusta tai joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Sekä miehet että naiset kykenevät aggressiiviseen käyttäytymiseen. Väkivaltaa on myös kaikissa sosiaaliryhmissä ja aina se on yhtä väärin.

Seksuaalisen väkivallan kokeminen tai näkeminen voi herättää voimakkaitakin pelon, ahdistuksen ja turvattomuuden tunteita. Väkivallan kohteeksi joutumista ei pidä hävetä eikä sitä kannata salailla. Tärkeää on muistaa, että seksuaalinen kaltoinkohtelu ei ole koskaan uhrin syytä, vaikka mitä syyllinen sanoisi. Syyllinen on aina kaltoinkohtelija. Häirinnän tai väkivallan kohteeksi joutuneen on tärkeä puhua asiasta heti turvalliselle aikuiselle ja etsiä tukea tilanteeseen. Uhriksi joutunut voi tuntea syyllisyyttä, häpeää ja inhoa itseään kohtaan.  Selviytymistä vahvistaa nopea avun saaminen ja tuki.

Häirintä tai väkivalta ei saa kuulua kenenkään elämään. Väkivalta on rikos ja jos nuori kokee väkivaltaa, on se saatava loppumaan mahdollisimman nopeasti. 

Jotta uhri voi parantua, hän tarvitsee toisten tukea. Avun hakeminen seksuaaliseen väkivaltaan voi tuntua vaikealta, mutta siitä on aina ehdottoman tärkeä puhua turvalliseksi kokemasi aikuisen kanssa. Esimerkiksi koulussa kuraattori, terveydenhoitaja, psykologi tai turvallinen opettaja ovat sellaisia aikuisia, joille voi mennä juttelemaan. Apua voi lähteä hakemaan myös yhdessä ystävän kanssa.

Lue lisää

Lapset, seksuaalisuus ja hyväksikäyttö (HUS)

Turvataitoja nuorille -opas (THL)

Seksuaalisen väkivallan vastainen kampanja – tietopaketti ammattilaisille (Väestöliitto)

www.munkroppa.fi

Väkivalta (Suomen Mielenterveysseura)

Uskalla puhua väkivallasta -käsikirja (Ensi- ja turvakotien liitto)

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (Terveyskirjasto)

Rikosuhripäivystys/Nuoret (myös chat-palvelu)

Raiskaus (Terveyskirjasto)

Raiskatun akuuttiapu (RAP) -käsikirja (Nettitukinainen)

Exit-hanke

Omatrajani.fi

Katkaise ketju - uskalla puhua perheväkivallasta! (Nettiturvakoti)

Jännittäminen, ahdistus ja perhoset vatsassa ovat luonnollisia tuntemuksia sosiaalisissa tilanteissa. Joskus jännittämisestä voi olla hyötyä, esimerkiksi jännittäminen ennen esitystä saattaa parantaa suoritusta. Jännittäminen ei kuitenkaan saisi olla keskeinen osa elämää. Voimakas jännittäminen ja ahdistus voi vaikeuttaa elämää suuresti, rajoittaa ihmissuhteita ja vaikeuttaa opiskelua tai työntekoa.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi yleisimmistä ahdistuneisuushäiriöistä. Tilanteet, joissa joutuu kohtaamaan vieraita ihmisiä tai joutuu arvostelun kohteeksi, herättävät voimakasta pelkoa. Tällaisia tilanteita voivat olla itsensä esittely uusille ihmisille, muiden kiusoittelu tai kritiikki, vieraan ihmisen kanssa puhelimessa puhuminen, julkinen esiintyminen tai yleisen wc:n käyttäminen. Tällaisissa tilanteissa nuori pelkää, että omat ahdistuneisuuden oireet, kuten punastuminen, käsien vapina tai hikoilu, näkyvät ulospäin tai että nuori tekee jotain hävettävää.

Sosiaalinen pelko haittaa nuoren koulunkäyntiä, kun esimerkiksi yhteiset ruokailutilanteet, ryhmätöiden ja esitelmien pitäminen tuntuvat inhottavilta. Jos aikuinen huomaa nuoren ahdistuksen tai nuori jää pois koulusta, on tilanteeseen puututtava heti. Aikuisen tuella, ahdistusta aiheuttavia tilanteita voidaan muuttaa nuoren kannalta helpommaksi erilaisin käytännön järjestelyin.

Sosiaalinen pelko ei ole pelkästään ujoutta tai luonteenpiirre, mutta nuoruudessa korostunut ujous voi olla kehitysvaiheeseen liittyvä, ohimenevä ilmiö. Ahdistuksen tunteista on kuitenkin tärkeää kertoa ajoissa aikuiselle. Tuntemuksia ei kannata hävetä, sillä ne ovat yleisempiä kuin luullaankaan. Avun hakeminen kannattaa, sillä sosiaaliseen pelkoon on olemassa useita hoitomuotoja. Niiden avulla voi saada uudenlaisen elämän, ilman ahdistusta.

Lue lisää

Sosiaalisten tilanteiden pelko (Terveyskirjasto)

​Murrosiässä nuoren keho muuttuu valtavalla vauhdilla ja muutokset voivat saada oman kehon tuntumaan vieraalta. Nuorella voi olla tunne, ettei oma keho ole omassa hallinnassa. Nuorella voi olla suurikin huoli omasta painostaan ja itsetarkkailu voi korostua. Syömishäiriöt ovat sekä ruumiin että mielen sairauksia. Nuoren huolet ja murheet voivat heijastua syömiseen, ja syömisestä voi tulla tapa hallita haastavia tunteita, kuten surua, vihaa tai yksinäisyyttä. Taustalla voi olla myös kiusatuksi tulemista, perheen sisäisiä vaikeuksia tai suorituspaineita koulusta ja menestymisestä.

Yleisimmillä syömishäiriöillä tarkoitetaan anoreksiaa eli laihuushäiriötä sekä bulimiaa eli ahmimishäiriötä. Suurin osa sairastuneista on tyttöjä ja naisia, mutta syömishäiriöihin sairastuu myös poikia.

Nuoren syömisen ongelmiin on puututtava välittömästi, sillä syömishäiriöstä kärsivä nuori ei välttämättä tiedosta omaa sairauttaan tai avun tarvetta. Puuttuminen voi olla vanhemmille vaikeaa, kun oman lapsen sairastuminen voi saada vanhemmat tuntemaan avuttomuutta, syyllisyyttä ja vihaakin. Nuoren tilanne on kuitenkin syytä ottaa vakavasti ja asian voi ottaa nuoren kanssa suoraan puheeksi. Yhdessä aikuisen kanssa voidaan miettiä paikka, josta nuori saisi apua ja tukea. Jos toinen nuori on huolissaan ystävästään, kannattaa huolesta kertoa aikuiselle. Huolen kanssa ei saa jäädä yksin.

Nuoren itsetunnon tukeminen, tunnetaitojen vahvistaminen ja rakkauden ja välittämisen osoittaminen ovat erittäin tärkeitä toipumisessa. Nuori tarvitsee tuekseen läheisiä ihmisiä, jotka osoittavat hänelle, että nuori on arvokas omana itsenään. Avun hakeminen syömishäiriöön kannattaa, sillä laihuus- ja ahmimishäiriöistä voi parantua. Tärkeintä on tunnistaa oireet ja uskaltaa hakea apua. Mitä nopeammin hoito alkaa, sitä helpompaa on palata normaaliin elämään. Hoidon avulla nuori vahvistuu, suhde omaan kehoon tervehtyy ja itsensä voi jälleen nähdä juuri sopivana, arvokkaana ihmisenä.

Lue lisää

Syömishäiriöt (Käypä hoito)

Tietoa syömishäiriöistä (SYLI ry)

Nettisyli

Irti ahminnasta -omahoito-ohjelma (Mielenterveystalo.fi)

Lasten (2-18-vuotiaiden) painoindeksin (ISO-BMI) laskin (Terveyskirjasto)

Unettomuus on yleisin unihäiriöistä. Unettomuus tarkoittaa sitä, ettei kykene nukkumaan, on vaikea nukahtaa tai herää kesken unen. Unettomuudesta kärsivä nuori ei virkisty unesta vaan kärsii väsymyksestä. Tilapäinen unettomuus voi johtua elintavoista, kuten stressistä tai epäsäännöllisestä unirytmistä, tai myös elämäntilanteen huolista. Alkoholi ja kofeiinipitoiset juomat, kuten nuorten keskuudessa suositut energiajuomat, vaikuttavat myös ratkaisevasti unettomuuteen.

Unettomuuden jatkuessa pitkään on tärkeää selvittää, olisiko uniongelmien taustalla esimerkiksi masennusta. Jos nuoren on vaikea nousta aamulla sängystä tai hänellä on paljon poissaoloja tai koulumenestys laskee huomattavasti, ongelmat kertovat nuoren pahoinvoinnista.

Väsymyksen syytä voi pohtia yhdessä nuoren kanssa. Syökö nuori tarpeeksi usein, tasapainoisesti ja yhdessä muiden kanssa? Nukkuuko nuori tarpeeksi? Jos ehtii nukkua yön aikana riittävästi, on olo herätessä levännyt ja päivän aikana vireä. Onko nuorella aikaa nähdä kavereita ja jutella päivän asioista? Onko nuorella huolia, jotka vievät voimia ja aiheuttavat väsymystä? Muistaako nuori liikkua ja harrastaa, ja myös tehdä joka päivä jotakin, josta tulee hyvä mieli? Myös jos kalenteri täyttyy harrastuksista ja kotona käydään vain vaihtamassa vaatteet, niin nuorella on riski uupua. Onko nuorella aikaa levolle ja rentoutumiselle? Välillä on tärkeää vain olla, ilman minkäänlaista suorittamista. Aikuisen tulee myös järjestää riittävästi kiireetöntä aikaa, jolloin nuoren kanssa voidaan keskustella tunteista, huolista, ajatuksista ja päivän tapahtumista. Huolehtimalla arjen tasapainosta, elämä rauhoittuu, väsymys väistyy ja energiaa jää entistä enemmän myös hauskojen asioiden tekemiselle.

Nuoresta on syytä huolestua, jos nuori vetäytyy koulussa syrjään ja keskittymisvaikeudet haittaavat koulutyötä, jos nuoren iloisuus on kadonnut ja harrastukset ja kaverit jäävät tai jos nuorella on nukahtamis- ja uniongelmia tai muutoksia ruokahalussa. Tällöin on hyvä keskustella, onko nuori alakuloinen tai masentunut tai onko esimerkiksi kotona tilanne muuttunut nuoren elämää haittaavaan suuntaan. Nuorelta voi kysyä rohkeasti: ”Mitä kuuluu?” Aikuisen turva, kuunteleminen ja yhdessä ratkaisujen miettiminen antavat luottamusta ja rohkaisua nuorelle. Jos huoli herää, tulee nuori saattaa tuen ja tarvittavan avun piiriin. Yksikin turvallinen aikuinen, joka välittää aidosti nuoresta, on merkityksellinen ja tärkeä tekijä nuoren toipumisessa.

Lue lisää

Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja koulututerveydenhuollossa, sivu 157: Uni ja unihäiriöt (THL)

Unettomuus (Terveyskirjasto)

Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat (Potilaan lääkärilehti)

Väkivaltaa ei ole vain se, että käy toiseen ihmiseen fyysisesti käsiksi. Myös väkivallalla uhkaaminen on väkivaltaa, koska se aiheuttaa toisessa pelkoa ja turvattomuutta. Väkivaltaa on siis kaikki kiusaaminen, lyöminen, potkiminen, nimittely ja loukkaaminen – kaikki se, mitä tehdään toisen loukkaamis- tai vahingoittamistarkoituksella tai joka toisesta tuntuu siltä.

Väkivallalla uhkaaminen voi liittyä tilanteisiin, joissa sanat ja muut vuorovaikutuskeinot eivät enää riitä kuvaamaan omia tunteita ja itsehillintä saattaa pettää. Jokaiselle tulee elämässään eteen rankkoja, ikäviä ja vaativia tilanteita, jotka voivat saada ”veret kiehumaan”. Koetaan suuttumusta ja vihaa, sydän alkaa tykyttää, päässä alkaa kohista ja keho jännittyy. Tällaisia tunteita ja tuntemuksia ei voi kieltää eikä niitä ei voi vaatia poistumaan, mutta niitä voidaan käsitellä tiedostamalla tunteet, selvittämällä syyt ja ratkaisemalla ristiriidat, kunhan tunnekuohu ensin laantuu. Jokaisen on myös opittava elämään voimakkaiden tunteiden kanssa ja löydettävä oma tapa työstää ja purkaa niitä. Onkin tärkeää muistaa, että omia tunteita on mahdollista hallita, vaikka ne saisivat ajoittain vallan. Jokaiselle löytyy omat keinot työstää ja purkaa vaikeita tunteita, niitä täytyy harjoitella ja myös tilanteen tullen käyttää. Tärkeää on, että keinot helpottavat omaa oloa, mutteivät vahingoita itseä tai muita.

Oman käyttäytymisen hallinta tunteita kuohuttavassa tilanteessa on nuorelle äärettömän tärkeä taito. Käyttäytymisen hallinnan oppiminen antaa nuorelle itseluottamusta ja rohkeutta. Aikuisten tehtävänä on opastaa nuori oivaltamaan, että oman toiminta- ja reagointitavan voi valita ja sitä voi harjoitella. On myös tärkeää oivaltaa, että väkivaltaan ei vastata väkivallalla.

Väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista ei tule hyväksyä. Jos nuori käyttäytyy aggressiivisesti, ei aikuinen saa vastata käyttäytymällä vihamielisesti. Väkivallan lisäksi vihamielistä käyttäytymistä ovat myöskin mitätöinti, nolaaminen, määräily, uhkailu, piittaamattomuus, vähättely, pilailu ja lupausten rikkominen. Aikuisen tulee kontrolloida omaa käyttäytymistään, sillä tällainen käyttäytyminen aikaansaa nuoressa vain suuremman tunnekuohun. Aikuinen voi ottaa aikalisän ja rauhoittaa ensin itsensä. Tämän jälkeen voi keskittyä ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Aikuinen selvittää, hankkii tilanteesta lisätietoa ja esittää kysymyksiä. Mitä vihan ja suuttumuksen taustalla on? Aikuinen voi ilmaista mielipiteensä ja myös toiveensa ääneen.

On hyvä muistaa, että suuttuminen, rakentava riitely tai puoliensa pitäminen ei ole väkivaltaa, sillä niihin jokaisella on oikeus. On tärkeää miettiä omia tunteita ja toimintatapoja. On myös tärkeää jutella omista tuntemuksista ja väkivaltakokemuksista ystävien sekä aikuisten kanssa.

Sekä henkisellä että fyysisellä väkivallan uhkalla tai väkivallalla voi olla pitkäkestoisia ja vakavia, sekä fyysisiä että psyykkisiä, seurauksia. Väkivalta on aina väärin, myös henkinen väkivalta. Avun hakeminen henkiseen väkivaltaan voi tuntua vaikealta, koska sitä on yleensä vaikea tunnistaa tai koska sitä ei aina ajatella varsinaiseksi väkivallaksi – eihän siitä jää mustelmia tai haavoja. Henkinen väkivalta onkin eräänlaista piiloväkivaltaa, sillä se vaikuttaa ihmiseen sisältä. Väkivallasta on tärkeä puhua turvalliseksi kokemasi aikuisen kanssa.

Lue lisää

Lasten ja nuorten käytöshäiriö (Terveyskirjasto)

Pahoinpitely (Terveyskirjasto)

Itsehillintää voi oppia (Hyvä terveys)

Non Fighting Generation ry

Murrosiässä nuori kokee voimakkaita tunteita, tunteet ovat voimakkaampia kuin aiemmin ja kasvun myötä myös omassa kehossa on voimaa aiempaa enemmän. Nuori tarvitsee aggression tunteita itsenäistyäkseen. Nuori kokeilee rajojaan, hänellä on energiaa ja uhoa, mutta samalla häneltä puuttuu viisautta itsesuojeluun. Nuori haastaa lähellään olevat aikuiset, toiset voimakkaammin, huutaen ja riehuen, toiset taas rauhallisemmin. Nuori pyrkii siirtämään omia tunteitaan muihin. Nuoruuteen kuuluvat uudet, pelottavat, turhauttavat ja tuskaisetkin tunteet, joita on helpompi sietää, jos samoja tunteita näkee muissakin. Aikuisen tehtävänä on pysyä rauhallisena ja kestää tilanne, ja samalla ohjata nuorta toimimaan siten, ettei satuta itseään tai muita itsenäistymisprosessissaan.

Aggressiolla tarkoitetaan voimakasta energiaa, se on tarmoa ja tahtoa, jota on opittava hallitsemaan rakentavasti. Aggressio antaa voiman toimia, kun jotakin on tehtävä. Se saa aikaan hyökkäyshalun ja puoliensa pitämisen tunteet. Kun jokin loukkaa, jokin ärsyttää, pelkää jonkin menettämistä, pettyy ja tuntee häpeää, jokin uhkaa, on umpikujassa eikä tiedä mitä tehdä, tällaisissa tilanteissa aggressiontunne herää. Koetaan suuttumusta ja vihaa. Tunteita ei voi kieltää eikä niitä ei voi vaatia poistumaan, mutta niitä voidaan käsitellä tiedostamalla tunteet, selvittämällä syyt ja ratkaisemalla ristiriidat, kunhan tunnekuohu ensin laantuu.

Aggressio ei ole sama asia, kuin aggressiivisuus. Tunteet ovat tunteita ja teot ovat tekoja. Väkivallasta on kyse silloin, jos suuttumus tai viha kääntyvät itseä tai toisia vahingoittaviksi teoiksi. Väkivaltaa on kaikki se, mitä tehdään vahingoittamistarkoituksessa tai, joka kohteesta tuntuu siltä. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista tai sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää. Toisen vahingoittaminen niin sanoin kuin teoin on aina väärin. Tunteet onkin opittava purkamaan muuten kuin väkivallan kautta. Tunteiden purkamisen jälkeen tunteista tulee päästää irti. Käsittelemättömät tunteet saattavat jäädä jäytämään ja aiheuttaa myöhemmin masennusta, ahdistusta ja jopa fyysisiä sairauksia ja kipuja.

Tunteet ovat luonnollisia eikä niitä tarvitse poistaa tai ratkaista – oleellista on se, miten itse reagoi voimakkaisiin tunteisiin. Vihantunteet ja suuttuminen ovat myös sallittuja tunteita, ne eivät ole väkivaltaa. On opittava erottamaan se, että kaikki, mitä tulee mieleen, ei saa tehdä. Toisen vahingoittaminen, fyysisesti tai henkisesti, ei ole sallittua. Vihan tunteminen ei oikeuta tai pakota väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Edes oikeudenmukaisuuden tunteen nostattama raivo ei oikeuta käyttäytymään väkivaltaisesti toista kohtaan. Ihminen itse voi päättää miten toimii, vaikka tuntuisi kuinka pahalta.

Nuoren toistuvan ja itsepintaisen aggressiivisen käyttäytymisen taustalla voi olla käytöshäiriö. Käytöshäiriölle on ominaista aggressiivinen käyttäytyminen, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen. Aggressiivinen käytös ilmenee toistuvana toisten uhkailuna tai pelotteluna, tappeluiden aloittamisena, ilkeytenä, koulukiusaamisena, erilaisten aseiden, kuten kivien, mailojen ja veitsien, käyttönä, fyysisenä julmuutena ihmisiä tai eläimiä kohtaan, ryöstelynä tai seksuaaliseen käytökseen pakottamisena. Jos kyseessä on käytöshäiriö, on nuori saatettava asianmukaisen avun piiriin.

Väkivaltaa ei tule hyväksyä. Jos nuori käyttäytyy aggressiivisesti, ei aikuinen saa vastata käyttäytymällä vihamielisesti. Aikuisen tulee kontrolloida omaa käyttäytymistään, sillä tällainen käyttäytyminen aikaansaa nuoressa vain suuremman tunnekuohun. Aikuinen voi ottaa aikalisän ja rauhoittaa ensin itsensä. Tämän jälkeen voi keskittyä ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Aikuinen selvittää, hankkii tilanteesta lisätietoa ja esittää kysymyksiä. Mitä vihan ja suuttumuksen taustalla on? Aikuinen voi ilmaista mielipiteensä ja myös toiveensa ääneen.

Lue lisää

Lasten ja nuorten käytöshäiriö (Terveyskirjasto)

Toistuvat raivokohtaukset (Terveyskirjasto)

Pahoinpitely (Terveyskirjasto)

Itsehillintää voi oppia (Hyvä terveys)

Non Fighting Generation ry

Kaikki ihmiset kohtaavat jossakin elämänsä vaiheessa surua ja kriisejä. Kärsimykset ja menetykset ovat luonnollinen osa elämää ja samalla osa ihmisen kasvua. Kriisin voi aiheuttaa äkillinen muutos elämässä tai jokin ratkaiseva käänne, joka laittaa ihmisen uuteen tilanteeseen. Tilanteeseen, jonka ratkaisemiseen ihmisen aiemmat kokemukset ja keinot eivät riitä.

Kriisejä on monenlaisia. Kriisi voi olla kehityskriisi, joka kuuluu elämän luonnolliseen kehityskulkuun. Murrosiän tehtävät, kuten irtaantuminen vanhemmista, seksuaali-identiteetin löytyminen ja luottamuksellisten ihmissuhteiden löytäminen, voivat olla rankkoja mutta kuitenkin välttämättömiä vaiheita nuoren kehityksessä.

Kriisi voi myös olla elämänkriisi, pitkäkestoinen rasitustilanne, joita ei satu kaikille. Nuoruudessa nuoren elämänkriisejä voivat olla perheeseen tai koulunkäyntiin liittyvät pitkäkestoiset ongelmat. Nuoren elämänkokemus ei usein riitä ymmärtämään esimerkiksi suuria tunteita herättäviä seurusteluasioita tai vanhempien riitoja erotilanteissa.

Äkillinen kriisi on odottamaton, yllätyksellinen ja epätavallisen voimakas tapahtuma, joka voisi tuottaa huomattavaa kärsimystä lähes kenelle tahansa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lähimmäisen äkillinen kuolema, irtisanominen, yllättävä avioero, väkivallan kohteeksi joutuminen, liikenneonnettomuudet tai niiden näkeminen. Nuori ei pysty hallitsemaan ympärillään tapahtuvia asioita eikä omia reaktioitaan, jolloin nuoren turvattomuuden tunne lisääntyy. Tällaisessa tilanteessa herää erilaisia tunteita, kuten vihaa, ärtymystä, avuttomuutta, mutta joskus myös häpeää ja syyllisyyttä. Pelkoreaktiot tulevat esiin, kun jokin muistuttaa tapahtuneesta. Kaikki tunteet ovat normaaleja ja kriisiin kuuluvia. Nuori voi tunnistaa, että kaikki ei ole hyvin, mutta ei tiedä miten pitäisi toimia. Joskus nuoren lähellä olevat ystävät ja aikuiset näkevät nuoren hädän.

Nuoret reagoivat kriisiin ja suruun usein samalla tavalla kuin aikuisetkin. Nuorten reaktioihin vaikuttavat nuoren ikä ja perhetilanne sekä luottamuksen ja turvallisuuden tunteet. Nuorelle ikätovereiden tuki on tärkeä, kavereiden kanssa saatetaan jakaa sellaisia tunteita, joita ei aikuisen kanssa halua jakaa. Aikuinen on kuitenkin nuorelle elintärkeä: aikuinen osaa sanoittaa tapahtunutta sellaisella elämänkokemuksella ja taidolla, jota nuorella ei vielä ole.

Lue lisää

Kriisit (Suomen Mielenterveysseura)

Kriisiapu (Terveyskirjasto)

Akuutti stressihäiriö (Terveyskirjasto)

Elämäntilanteeseen liittyvät reaktiiviset häiriöt (Terveyskirjasto)

Traumaperäinen stressihäiriö (Terveyskirjasto)

Itsemurha (Suomen Mielenterveysseura)

Miten kertoisin lapselle itsemurhasta? (Suomen Mielenterveysseura)

Nuoren perheen selviytymisopas (Suomen syöpäpotilaat)

Neuvontahoitaja.fi (Syöpäjärjestöt)

SELMA - oma-apuohjelma traumaattisiin kriiseihin (Suomen Mielenterveysseura)

Murrosiässä nuori kokee voimakkaita tunteita, tunteet ovat voimakkaampia kuin aiemmin ja kasvun myötä myös omassa kehossa on voimaa aiempaa enemmän. Nuoren mieli on tunnemyllerryksessä ja mielialavaihtelut ovat tavallisia. Välillä nuori tuntee olevansa hyvin masentunut, ja taas välillä elämä hymyilee. Myös aggressiontunne on yleistä, nuori kokeilee rajojaan, ja hänellä on energiaa ja uhoa.

Äkkipikaisuus kuuluu tietyltä osin nuoruuteen, tunteiden voimakkuuteen ja taidottomuuteen hallita ja ymmärtää tunteita. Äkkipikainen nuori reagoi välittömästi, hän toimii ensin ja ajattelee sitten. Nuoren äkkipikaisuus johtaa usein siihen, että nuori menettää malttinsa, kun joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen. Hän saattaa huutaa, loukata toisia tai sännätä ulos tilanteesta ovet paukkuen. Äkkipikaisen nuoren itsekontrolli ei ole vahva ja aggressiota on vaikea hillitä, kun nuori ei ehdi harkita tai viivyttää reaktiotaan.

Äkkipikaisuus on myös temperamenttipiirre. Temperamentti tarkoittaa synnynnäistä luonteenlaatua, sitä, millaisia olemme luonnostamme. Joku voi olla hitaampi tai nopeampi, toinen vilkkaampi, toinen taas rauhallisempi. Nuori voi luonnostaan reagoida voimakkaasti, mutta nuorta voi kuitenkin ohjata siihen suuntaan, että hän oppisi toimimaan harkitummin ja rauhallisemmin, välttyäkseen konflikteilta ja mielipahalta.

Äkkipikaisuuden taustalla voi myös olla osaamattomuus tunnistaa ja hallita vaikeita tunteita, kuten vihaa ja suuttumusta. Vaikeitakin tunteita voi oppia käsittelemään, vaikka tunteiden hallinta ei aina olisikaan helppoa. Jokaiselle tulee elämässään eteen rankkoja, ikäviä ja vaativia tilanteita, jotka voivat saada ”veret kiehumaan”. Koetaan suuttumusta ja vihaa. Tällaisia tunteita ei voi kieltää eikä niitä ei voi vaatia poistumaan, mutta niitä voidaan käsitellä tunnistamalla ja tiedostamalla tunteet, selvittämällä syyt ja ratkaisemalla ristiriidat, kunhan tunnekuohu ensin laantuu.

Lue lisää

Epävakaa persoonallisuus: Käyttäytyminen ja sen säätely (Terveyskirjasto)

Epävakaa persoonallisuus: Esiintyvyys ja ennuste (Terveyskirjasto)

Epävakaa persoonallisuus: Tunnesäätely (Terveyskirjasto)

Lasten ja nuorten käytöshäiriö (Terveyskirjasto)

Toistuvat raivokohtaukset (Terveyskirjasto)