HYVINVOINNIN VAHVISTAMINEN ITSESÄÄTELYLLÄ
Ihminen säätelee jatkuvasti omaa hyvinvointiaan. Esimerkiksi liikunta, ravinto ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat mielialaamme. Itsesäätelyä ovat puolustuskeinot, jotka ovat mielen nopea tapa reagoida erityisesti stressitilanteissa, ja tunteiden hallinta- ja säätelykeinot, jotka ovat aktiivisempi tapa toimia paineen alla. Niiden avulla voi tukea omaa selviytymistään ja kohentaa omaa mielialaansa muun muassa rentoutumalla, harrastamalla liikuntaa tai keskustelemalla läheisten ihmisten kanssa.
Ihminen säätelee jatkuvasti omaa hyvinvointiaan. Esimerkiksi liikunta, ravinto ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat mielialaamme. Itsesäätelyä ovat puolustuskeinot, jotka ovat mielen nopea tapa reagoida erityisesti stressitilanteissa, ja tunteiden hallinta- ja säätelykeinot, jotka ovat aktiivisempi tapa toimia paineen alla. Niiden avulla voi tukea omaa selviytymistään ja kohentaa omaa mielialaansa esimerkiksi muun muassa rentoutumalla, harrastamalla liikuntaa tai keskustelemalla läheisten ihmisten kanssa.
Eräitä puolustuskeinoja ja niiden tulkintoja:
- Se ei voi olla totta! (Kieltäydyn uskomasta tapahtumaa todeksi)
- Olen tosin huono, minussa ei ole mitään hyvää… (En usko, että itsessäni tai muissa voisi olla sekä myönteisiä että kielteisiä ominaisuuksia)
- Kaikessa on huvittavat puolensa (Mietin ahdistusta aiheuttavan asian koomisia tai humoristisia piirteitä)
- Ei sillä ole minulle väliä (Mitätöin itselleni aiemmin tärkeän asian)
- Kirjoitan tai piirrän siitä miltä minusta tuntuu (Kanavoin ahdistavat tunteet luovaan tekemiseen)
- Kaikki ongelmat voi ratkaista pohtimalla (Suhtaudun ahdistusta aiheuttavaan asiaan korostetun järkevästi, älyllistäen)
- Yritän olla ystävällinen, vaikka tunnen oloni vihaiseksi (Reagoin ihan toisin kuin tunne sisälläni kertoo)
- Kukaan ei tajua mitään! (Kohdistan esimerkiksi huutamalla oman ahdistukseni muihin, todennäköisesti ihmisiin, jotka ovat syyttömiä ahdistukseen)
Muita puolustuskeinoja voivat olla esimerkiksi asian tai tunteen torjuminen ja sitä koskevien ajatusten välttäminen.
TUNTEIDEN SÄÄTELY- JA HALLINTAKEINOT
Ihminen kehittää aktiivisia selviytymiskeinojaan läpi elämänsä ja ottaa tarvittaessa käyttöön uusia. Selviytyminen ei tarkoita sitä, että elämä on täydellisesti hallinnassa, vaan pikemminkin vähittäistä sopeutumista muuttuvassa elämäntilanteessa.
Ihminen kehittää aktiivisia selviytymiskeinojaan läpi elämänsä ja ottaa tarvittaessa käyttöön uusia. Selviytyminen ei tarkoita sitä, että elämä on täydellisesti hallinnassa, vaan pikemminkin vähittäistä sopeutumista muuttuvassa elämäntilanteessa.
Ongelmasuuntautuneita keinoja ovat esimerkiksi
- tapahtuman pohdiskelu
- tiedon hankkiminen
- neuvojen etsiminen
- tavoitteiden asettaminen
- ohjeiden noudattaminen
- tilanteen ajoittainen uudelleenarviointi
- sosiaalisen tuen hankkiminen
- vastuunotto.
Tunnesuuntautuneiden keinojen avulla pyrimme parantamaan olotilaamme käsittelemällä tunteita, jotka seuraavat tapahtumasta. Tunnesuuntautuneita keinoja ovat esimerkiksi tunteiden tiedostaminen ja niiden käsitteleminen ja ilmaiseminen.
SELVIYTYMISKEINOJA
Ihmisillä on erilaisia selviytymiskeinoja. Jokin seuraavista selviytymiskeinoista voi olla sinulle tyypillinen:
- älyllisesti suuntautunut selviytyjä
- tunteellisesti suuntautunut selviytyjä
- sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä
- luova selviytyjä
- henkisesti suuntautunut selviytyjä
- fysiologisesti suuntautunut selviytyjä
Ihmisillä on erilaisia selviytymiskeinoja. Jokin seuraavista selviytymiskeinoista voi olla sinulle tyypillinen:
ÄLYLLISESTI SUUNTAUTUNUT SELVIYTYJÄ
Älyllisesti suuntautunut selviytyjä keskittyy selviytymään tilanteesta pohdiskelemalla. Hän kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii tapahtunutta ja ongelmaa monesta eri näkökulmasta ja yrittää löytää uusia siihen näkökulmia. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää.
TUNTEELLISESTI SUUNTAUTUNUT SELVIYTYJÄ
Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan esimerkiksi itkemällä ja nauramalla ja kertoo tunteistaan muille ihmisille. Hän näyttää ja kertoo tunteensa ja saattaa käyttää myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista.
SOSIAALISESTI SUUNTAUTUNUT SELVIYTYJÄ
Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä hakee ryhmästä tukea, joko kuulumalla siihen tai ottamalla jonkin roolin. Hän saattaa keskittyä organisoimaan asioita. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen ja antaa myös itse muille tukea.
LUOVA SELVIYTYJÄ
Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan, joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Hän yrittää usein ajatella positiivisia asioita, tulkitsee uniaan, luottaa intuitioonsa ja luo selviytymistä tukevia mielikuvia.
HENKISESTI SUUNTAUTUNUT SELVIYTYJÄ
Henkisesti suuntautuneelle selviytyjälle elämään merkityksiä antavat esimerkiksi osallistuminen jonkin järjestön tai yhteisön toimintaan, yhteiskunnallinen aktivismi tai tapa ajatella asioita (esim. luonnonsuojelu, seurakuntanuorten toiminta tai ihmisoikeuksien puolustaminen).
FYSIOLOGISESTI SUUNTAUTUNUT SELVIYTYJÄ
Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä toimii fyysisesti ja liikunnallisesti, yrittää rentoutua, syö ja nukkuu paljon. Fysiologisesti suuntautuneelle selviytyjälle myös luonnossa liikkuminen on usein tärkeää.
