Hyvinvoinnin vahvistaminen itsesäätelyllä

​Ihminen säätelee jatkuvasti omaa hyvinvointiaan. Esimerkiksi liikunta, ravinto ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat mielialaamme. Itsesäätelyä ovat puolustuskeinot, jotka ovat mielen nopea tapa reagoida erityisesti stressitilanteissa, ja tunteiden hallinta- ja säätelykeinot, jotka ovat aktiivisempi tapa toimia paineen alla. Niiden avulla voi tukea omaa selviytymistään ja kohentaa omaa mielialaansa esimerkiksi muun muassa rentoutumalla, harrastamalla liikuntaa tai keskustelemalla läheisten ihmisten kanssa.

Eräitä puolustuskeinoja (vie hiiren nuoli ajatuskuplan kohdalle, niin näet, mistä voisi olla kysymys):

Kuva: Erilaisia puolustuskeinoja

Muita puolustuskeinoja voivat olla esimerkiksi asian tai tunteen torjuminen ja sitä koskevien ajatusten välttäminen.

>> Palaa oma-apuohjelmaan

 

Tunteiden säätely- ja hallintakeinot

​Ihminen kehittää aktiivisia selviytymiskeinojaan läpi elämänsä ja ottaa tarvittaessa käyttöön uusia. Selviytyminen ei tarkoita sitä, että elämä on täydellisesti hallinnassa, vaan pikemminkin vähittäistä sopeutumista muuttuvassa elämäntilanteessa.

Ongelmasuuntautuneita keinoja ovat esimerkiksi

  • tapahtuman pohdiskelu
  • tiedon hankkiminen
  • neuvojen etsiminen
  • tavoitteiden asettaminen
  • ohjeiden noudattaminen
  • tilanteen ajoittainen uudelleenarviointi
  • sosiaalisen tuen hankkiminen
  • vastuunotto.

Tunnesuuntautuneiden keinojen avulla pyrimme parantamaan olotilaamme käsittelemällä tunteita, jotka seuraavat tapahtumasta. Tunnesuuntautuneita keinoja ovat esimerkiksi tunteiden tiedostaminen ja niiden käsitteleminen ja ilmaiseminen. ​

>> Palaa oma-apuohjelmaan

 

Selviytymiskeinoja

Ihmisillä on erilaisia selviytymiskeinoja. Jokin seuraavista selviytymiskeinoista voi olla sinulle tyypillinen:

Älyllisesti suuntautunut selviytyjä

Älyllisesti suuntautunut selviytyjä keskittyy selviytymään tilanteesta pohdiskelemalla. Hän kerää tietoa tapahtuneesta, pohtii tapahtunutta ja ongelmaa monesta eri näkökulmasta ja yrittää löytää uusia siihen näkökulmia. Hän listaa asioita tärkeysjärjestykseen ja pohtii, mitä voisi seuraavaksi tehdä, mitä jättää tekemättä ja mikä on juuri nyt tärkeää.

Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä

Tunteellisesti suuntautunut selviytyjä ilmaisee tunteitaan esimerkiksi itkemällä ja nauramalla ja kertoo tunteistaan muille ihmisille. Hän näyttää ja kertoo tunteensa ja saattaa käyttää myös ei-kielellisiä keinoja, kuten piirtämistä, soittamista ja tanssimista.

Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä

​Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä hakee ryhmästä tukea, joko kuulumalla siihen tai ottamalla jonkin roolin. Hän saattaa keskittyä organisoimaan asioita. Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä ottaa vastaan muiden tuen ja antaa myös itse muille tukea.

Luova selviytyjä

​Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan, joko tapahtumasta muistuttavien ajatusten välttelemiseen tai löytääkseen ratkaisun ongelmiinsa. Hän yrittää usein ajatella positiivisia asioita, tulkitsee uniaan, luottaa intuitioonsa ja luo selviytymistä tukevia mielikuvia.

Henkisesti suuntautunut selviytyjä

​Henkisesti suuntautuneelle selviytyjälle elämään merkityksiä antavat esimerkiksi osallistuminen jonkin järjestön tai yhteisön toimintaan, yhteiskunnallinen aktivismi tai tapa ajatella asioita (esim. luonnonsuojelu, seurakuntanuorten toiminta tai ihmisoikeuksien puolustaminen).​

Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä

Fysiologisesti suuntautunut selviytyjä toimii fyysisesti ja liikunnallisesti, yrittää rentoutua, syö ja nukkuu paljon. Fysiologisesti suuntautuneelle selviytyjälle myös luonnossa liikkuminen on usein tärkeää.

>> Palaa oma-apuohjelmaan