Ajatusten, toiminnan ja mielialan välinen yhteys

Ajatukset ja tekeminen vaikuttavat mielialaasi. On olemassa ajatuksia, jotka saattavat pahentaa kokemaasi ahdistusta. On myös olemassa ajatuksia, jotka kohentavat mielialaasi. Niin ikään voit tehdä asioita, jotka joko parantavat tai heikentävät mielialaasi.​

Ajatukset voivat olla esimerkiksi hyödyksi tai haitaksi ja lisätä hyvää mieltä tai pahaa oloa:

Kuva: Hyödylliset ja haitalliset ajatukset

Ajatukset voivat olla tarpeellisia tai tarpeettomia:

Kuva: Tarpeelliset ja tarpeettomat ajatukset"

Jotkut ajatukset ovat joko myönteisiä tai kielteisiä:

Kuva: Myönteiset ja kielteiset ajatukset

Myös tekeminen voi olla myönteistä tai kielteistä. Arkeen kuuluu luonnollisesti ikävien tai vähemmän miellyttävien asioiden tekeminen, mutta oman hyvinvoinnin kannalta jokaiseen päivään olisi hyvä mahduttaa myös sellaisia asioita, jotka tuottavat hyvää oloa. Nämä asiat riippuvat itsestä ja omista mieltymyksistä. Ne saattavat olla lenkki koiran kanssa, hyvä ateria, soitto ystävälle tai jotain aivan muuta. Mukava tekeminen saa aikaan mukavia ajatuksia.

Joskus vaikea elämäntilanne vaatii täysin uusien iloa tuottavien asioiden keksimistä. Ikävän tapahtuman seurauksena elämästä on saattanut hävitä niitä asioita, jotka ennen tuottivat hyvää oloa. Vähän kerrassaan elämään yleensä tulee uusia hyvän mielen tuojia, mutta niitä kannattaa yrittää jaksaa myös aktiivisesti etsiä.

>> Palaa oma-apuohjelmaan

 

​​​​​Ajatusvirheet

On tärkeää oppia tunnistamaan ne ajatukset, jotka eivät edistä omaa hyvinvointia. Tämä ei tarkoita sitä, että kielteisten ajatusten pohtiminen olisi kiellettyä. Vaikeassa elämäntilanteessa ihminen saattaa ikään kuin juuttua ajattelemaan lähinnä ikäviä asioita. On tärkeää oppia tunnistamaan erottamaan oma sisäinen maailma ja ulkoinen todellisuus.

Sisäiseen maailmaan kuuluvat omat uskomukset, ajatukset, muistot, odotukset ja käsitykset erilaisista asioista. Ulkoiseen maailmaan taas kuuluvat esimerkiksi muut ihmiset ja ympäristö, jossa elät. Molempiin maailmoihin voit vaikuttaa, mutta kumpikaan ei ole täysin hallinnassasi. Ulkoisen maailmaan liittyvistä asioista voit esimerkiksi valita, miten käytät vapaa-aikasi. Oletko kotona vai lähdetkö ulos tapaamaan kavereita, teetkö hyvinvointiasi lisääviä vai vähentäviä asioita. Sisäinen maailma on omasi; sitä ei kukaan muu pääse näkemään.

Sisäiseen maailmaasi voit vaikuttaa esimerkiksi pohtimalla sinulle tapahtuneita asioita ja pyrkimällä muuttamaan haitallisia uskomuksiasi tai miettimällä, toteutatko omia vai jonkun muun asettamia odotuksia. Sisäinen maailma vaikuttaa suhtautumiseesi ulkoiseen maailmaan.

Sisäisen maailman vaikutus ulkoiseen näkyy esimerkiksi siten, että ihmisellä voi olla erilaisia niin sanottuja ajatusvirheitä. Ajatukset voivat olla meille itsellemme tosia, mutta lähemmin tarkasteltuina ne eivät kuitenkaan aina pidä paikkansa. Ajatusvirheet voivat alkaa huomaamatta ohjata omaa toimintaa kielteiseen suuntaan. Siksi on tärkeää oppia tunnistamaan ajatukset, jotka eivät pidä paikkaansa.

Seuraavassa on muutamia tavallisimpia ajatusvirheitä:

Yleistäminen

Yleistäminen on erityisen vahingollista, jos sitä tehdään lähinnä kielteisistä asioista. Jos käytät usein sanoja "ei koskaan", "ikinä", "aina", "ei mikään", kyse on mahdollisesti yleistämisestä:

Kuva: Yleistäviä ajatuksia

Mustavalkoinen ajattelu

Tämä ajatusvirhe tarkoittaa sitä, että asioiden ajatellaan olevan joko hyviä tai pahoja. Ihmiset joko epäonnistuvat tai selviytyvät, tai asiat nähdään muuten mustavalkoisesti:

Kuva: Mustavalkoisia ajatuksia

Itsensä vähättely

Itseään vähättelevällä on taipumus uskoa, että kaikki myönteiset asiat hänen elämässään tapahtuvat sattuman kautta tai jonkun muun ansiosta:

Kuva: Itseään vähätteleviä ajatuksia

Mustat lasit

Itsensä ja elämänsä saattaa nähdä joskus ikään kuin mustien lasien läpi, kielteiset asiat suurempina ja myönteiset asiat pienempinä kuin ne todellisuudessa ovat:

Kuva: Ajatuksia mustien lasien takaa

>> Palaa oma-apuohjelmaan

 

Omiin ajatuksiin vaikuttaminen

Opittuasi tunnistamaan mielialaasi ja toimintaasi kielteisesti vaikuttavat ajatukset voit pyrkiä tietoisesti vähentämään niiden ajattelemista. Uskomuksiisi vaikuttamalla pystyt vaikuttamaan myös ajatteluusi.

Omiin ajatuksiin voi vaikuttaa esimerkiksi seuraavilla keinoilla:

Kyseenalaistaminen

Huomattuasi juuttuneesi miettimään ikäviä asioita yritä pohtia, onko niiden ajattelusta hyötyä, tai haluatko varmasti vaikuttaa mielialaasi ajattelemalla niitä. Kaikkia ajatuksia ei ole pakko ajatella. Joidenkin ajatusten kohdalla saattaa olla tarpeellista kyseenalaistaa myös se, pitävätkö ajatukset ollenkaan paikkansa. Ajatuksille voi myös keksiä "vasta-ajatuksia" eli ikään kuin yrittää kumota niiden sisältämä väite. Esimerkiksi ajatus "en ikinä onnistu missään" voisi saada vasta-ajatuksen "onnistuinpas eilenkin tekemään hyvää aamiaista".

Hyvinvointia estävien uskomusten tunnistaminen

Voit yrittää tunnistaa ajatustesi taustalta sellaiset uskomukset, jotka eivät edistä omaa hyvinvointiasi. Haitallinen uskomus vaikuttaa ajatusvirheen tavoin. Tällaisia uskomuksia voivat olla esimerkiksi: "Kaikkien ihmisten on pidettävä minusta." "Jokaiseen ongelmaan on olemassa yksi ainoa oikea ratkaisu." "Pelottavista asioista on huolehdittava jatkuvasti." "Minun on oltava huolissani ja järkyttynyt myös muiden ihmisten vaikeuksista."

Murehtimisaika

Joitain kielteisiä ajatuksia ei yksinkertaisesti pysty jättämään ajattelematta. Ongelmien taukoamaton ajattelu kuitenkaan harvoin ratkaisee niitä, vaan saattaa esimerkiksi aiheuttaa väsymystä. Murehtimisaika tarkoittaa sitä, että valitset tietyn ajan päivästä, esimerkiksi kello 19 - 19.30, jolloin annat itsellesi luvan vapaasti ajatella negatiivisia ajatuksia. Jos ikävät asiat pyrkivät tulemaan mieleesi tuon ajan ulkopuolella, voit todeta ajatuksillesi, että niille on varattu oma aikansa.

Itsensä palkitseminen

Ihminen muistaa usein helpommin omat epäonnistumisensa kuin onnistumisensa. Kannattaa kiinnittää huomiota omiin myönteisiin aikaansaannoksiin tai siihen, että on ainakin yrittänyt parhaansa. Jokaisessa päivässä on pienempiä tai suurempia asioita, joista voi olla iloinen. Illalla käydessäsi nukkumaan voit listata mielessäsi vaikkapa kolme hyvää asiaa kuluneesta päivästä (esim. pyöräilin kouluun, kiva tekstari kaverilta, hyvää ruokaa illalla). Vielä tehokkaampaa on, jos kirjoitat näitä asioita muistiin. Myös huomion kiinnittäminen omaan hyvinvointiin ansaitsee palkitsemisen. Joskus lepo on parasta, mitä ihminen jossain tilanteessa voi tehdä.

Siirtyminen ajassa eteenpäin

Synkkien ajatusten vallatessa mielen yritä siirtyä mielessäsi ajassa eteenpäin sellaiseen ajankohtaan, jolloin olet nykyistä onnellisempi. Missä olet? Ketä on seuranasi? Mitä ajattelet ja teet?

>> Palaa oma-apuohjelmaan