Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Omasta mielenterveydestään voi pitää huolta ja omia voimavarojaan vahvistaa. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen, taidot tulla toimeen muiden kanssa, keinot selviytyä pettymyksistä ja elämän kolhuista, sekä ihmissuhteista, arjen hyvinvoinnista ja tasapainosta huolehtiminen, ovat tärkeitä taitoja, joita jokainen voi oppia. Lue lisää, miten voit itse vahvistaa mielenterveyttäsi!

(Tämä sisältö on tuotettu yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran kanssa.)

MITÄ MIELENTERVEYS ON?

Mielenterveys on sana, joka tuntuu joskus vaikealta ymmärtää. Mielenterveys on kuitenkin yhtä helppo käsite kuin terveyskin. Meillä jokaisella on keho ja mieli, ja kummankin terveydestä on hyvä huolehtia. Itse asiassa, samalla kun huolehdimme kehosta liikkumalla, nukkumalla ja syömällä hyvin, huolehdimme myös mielestä. Jos yöunet jäävät lyhyeksi tai unohtaa kokonaan syödä päivällä, mistä sen ensimmäisenä huomaa? Siitä, että ottaa päähän, väsyttää, vihastuttaa, on surullinen olo, mikään ei mene putkeen. Siispä huolehtimalla itsestäsi, huolehdit samalla mielenterveydestäsi.

Mielenterveydestään huolehtii myös käymällä koulua tai tekemällä työtä, eli sillä, että arjessa on rytmiä ja rutiinia. Tärkeä osa mielenterveyttä on myös omien tunteiden tunnistaminen, niille sanojen löytäminen ja niiden ilmaiseminen. Tunnetaitoja harjoitellaan joka päivä. Yhtä tärkeää on huolehtia ihmissuhteista ja viettää aikaa kavereiden kanssa, ja myös kuunnella ja kannustaa ystävää. Vanhemmat, sisarukset tai muut tärkeät sukulaiset tai aikuiset lähipiirissä ovat niitä turvallisia ihmisiä, joille voi jutella niin iloisista asioista kuin omista huolistaankin.

MITEN VAHVISTAN MIELTÄNI?​

Mielenterveyteen liitetään usein erilaisia käsitteitä, kuten onni, henkinen hyvinvointi, hyvä elämä ja tasapainoinen mieli. Mielenterveys ei kuitenkaan tarkoita, että elämään ei saisi liittyä ahdistusta tai riittämättömyyttä, alakuloisuutta tai jopa mielenterveyden häiriöitä. Jokainen kohtaa elämässään ylä- ja alamäkiä, ja ihmissuhdeongelmilta, rahavaikeuksilta, koulupaineilta, työstressiltä, menetyksiltä ja luopumisilta ei välty kukaan. Kun näitä asioita kohdataan, se horjuttaa mielenterveyttä, mutta ei poista sitä meiltä. Sama asia on fyysisen terveyden kanssa: jos sairastuu diabetekseen, ei se poista meiltä terveyttä, vaan se on vain syy huolehtia itsestään entistä paremmin.

Joskus on hyvä pysähtyä miettimään tarkemmin, mitkä asiat omassa elämässä lisäävät hyvinvointia ja mitkä taas kuormittavat, tuovat ahdistusta tai muutoin pahaa oloa. Olisiko omassa elämässä joitakin asioita, joita lisäämällä tai huomioimalla voisi lisätä hyvinvointia?

Hyvinvointia lisäävät asiat ovat usein niin helppoja, ettei niiden hyvää vaikutusta omaan oloon voisi edes uskoa. Ensimmäinen huomioitava asia on elämän säännönmukaisuus. Päivän rytmit, kuten ruokailut, nukkumaanmenoajat, rutiinit läksyjen tekemisessä, pienet keskusteluhetket läheisen kanssa, kävelylenkki tai muu liikunta illalla ja rentoutuminen ennen nukkumista, niin tylsiltä kuin kuulostavatkin, tuovat turvallisuutta ja tasapainoa arkeen.

Hyvinvointia lisääviä asioita:

Ruokailu

Usein sanotaan, että hyvä olo lähtee sisältäpäin. Ruoan terveellisyydestä, kuten riittävästä vihannesten, proteiinien, kuitujen, vitamiinien ja kalsiumin saannista, on hyvä huolehtia, samoin säännöllisestä ruokarytmistä, ettei tulisi liian pitkiä taukoja ruokailujen välillä. Näiden lisäksi yhtä tärkeää on myös huolehtia siitä, että syö kivassa seurassa ja jonkun kanssa, syö rauhassa ja mukavassa paikassa. Ruoan laittaminen ja ruoan nauttiminen ovat elämän iloja.

Liikunta

Liikunnan isosta merkityksestä hyvinvoinnille ei puhuta turhaan. Liikkuminen lisää elimistössä mielihyvää tuottavia aineita, minkä huomaa siitä, että liikunnan jälkeen on väsynyt mutta hyvä olo. Joskus päivät ovat niin kiireisiä, että liikkeelle lähtö tuntu hankalalta, vaikka itse liikkuminen olisikin mielekästä. Liikkua voi kuitenkin monella tapaa, jokaisella on oma mielekäs tapa liikkua. Jotkut liikkuvat harrastusten kautta, jotkut pelaavat kavereiden kanssa iltaisin ulkona, toiset vievät koiraa lenkille ja toiset taas käyvät kävelemässä kaverin kanssa. Hyötyliikunta on usein kätevä tapa saada liikuntaa ja esimerkiksi portaiden kävely hissin sijaan on helppo terveysvalinta.

Uni

Riittävä uni on myös tärkeä hyvän päivän takuu: jos uni jää liian vähäiseksi tai yön nukkuu huonosti, on seuraava päivä surkeampi kuin hyvin nukutun yön jälkeen. Unen määrään ja myös unen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Ensiaskel hyvään yöuneen on säännöllinen rentoutuminen ja rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa.  Mieltä ja kehoa voi hyvissä ajoin valmistella nukahtamiseen, jättäen ulkopuoliset ärsykkeet ja virikkeet vähemmälle. Television katsomista ja tietokoneella olemista olisikin hyvä välttää juuri ennen sänkyyn menoa. Suihkussa käyminen, lukeminen ja musiikin kuuntelu voivat rentouttaa. Jos jokin asia painaa mieltä, on siitä hyvä keskustella ennen nukahtamista. Jos seuraavaksi päiväksi on paljon tekemistä, voi asioita ja tehtäviä kirjoittaa ylös ennen nukkumaanmenoa. Kofeiinipitoiset juomat voivat häiritä unta, samoin nälkäisenä tai liian täysinäisenä nukkumaan meneminen. Iltarituaalit, kuten hampaiden pesu, yövaatteiden vaihtaminen ja makuuhuoneen tuulettaminen valmistavat kehoa nukkumiseen. Ennen nukkumaanmenoa voi myös käydä päivän tapahtumia läpi ja pyrkiä rauhoittamaan ajatukset.

Ajankäyttö ja rentoutuminen

Yhtä olennaista unen lisäksi on rentoutuminen. Rentoutumisen merkitys korostuu, jos on stressaantunut olo. Koulutyö voi aiheuttaa monelle nuorelle stressiä ja painetta, koulutöiden määrä voi tuntua liian suurelta tai koulupäivät liian pitkiltä. Joskus voi tuntua siltä, että ajatukset harhailevat ja työtä tuntuu olevan niin paljon, ettei tiedä mistä aloittaisi. Tällöin voi miettiä, mitä itse voisi tehdä, jotta koulutöiden tekeminen helpottaisi hieman. Joillekin esimerkiksi lukusuunnitelman tekeminen helpottaa ja vähentää paineen tuntua. Asioita voi yrittää laittaa tärkeysjärjestykseen: mistä pitäisi aloittaa ensimmäisenä, minkä voi jättää viimeiseksi ja minkä voisi kenties jättää tekemättä. Voi myös selvittää, olisiko lisäajan saaminen työlle mahdollista tai voisiko joku auttaa työn tekemisessä. Vaatimuksia ei myöskään kannata asettaa liian korkealle, on hyvä opetella omien rajojen asettamista työmäärälle ja työn laadulle. Aina ei ole pakko yltää huippusuoritukseen, riittää, että asiat tekee keskinkertaisesti.

Sujuva arki edellyttää myös joustoa ajankäytöltä, omia aikatauluja ei kannata tehdä liian tiukaksi. Aikaa tulee jäädä ihan vain olemiselle, rentoutumiselle ja laiskottelemiselle. Jokaisella on omat tapansa rentoutua, on se sitten elokuvien katselua tai musiikin kuuntelua, sohvalla löhöämistä, urheilua, ystävien kanssa ajan viettämistä, tai luovaa toimintaa, kuten maalaamista, soittamista tai laulamista. Itseään on lupa hemmotella, ja ison suorituksen jälkeen myös palkita.

Tärkeät tunteet ja ihmissuhteet

Tunteet ja ihmissuhteet ovat tärkeä osa mielenterveyttä. Läheisille, perheenjäsenille tai kavereille voi jakaa päivän aikana tapahtuneita asioita ja kertoa tunteista ja ajatuksista, joita mielen päällä on. Ystävät ovat arvokkaita ja ystävyyssuhteista on hyvä pitää huolta. Jokainen tarvitsee läheisyyttä ja kuuntelijan omille tunteilleen, ja myös itse voi olla luotettava ystävä ja kuuntelija toiselle.

Hyvää mieltä päivään

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä on tärkeää miettiä, mistä tulee hyvä mieli ja mistä saa virkeyttä. Mielihyvää voi tuottaa pienikin asia, kuten kaverin halaaminen, lempiohjelman katsominen tai biisin kuunteleminen, isovanhemman auttaminen, naapurin koiran ulkoiluttaminen tai viikonloppuna herkun syöminen. Itselle mielihyvää tuottavia asioita voi listata, ja sen jälkeen huolehtia, että päivittäin tekisi näistä jotakin.​

​​​MIELENTERVEYDEN KÄSI

Nuoruus voi olla monella tapaa kiireinenkin elämänvaihe. Koulu vie paljon aikaa ja illalla on usein läksyjä ja harrastuksia. Kavereiden kanssa vietetty aika tuntuu myös todella tärkeältä. Silloin, kun elämä tuntuu kiireiseltä tai täysinäiseltä, on hyvä miettiä, mitä asiaa arvostaa eniten ja mille järjestää aikaa, kiireestä huolimatta. Valintoja tehdään joka päivä, ja valintoihimme vaikuttavat arvot ja arvostukset, eli se, mitä pidämme elämässä tärkeänä.

Mielenterveyden käsi on hyvä apuväline oman hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen päivittäin. Olenko syönyt tänään? Nukuinko tarpeeksi? Monelta aion mennä tänään nukkumaan, jotta olisin huomenna virkeämpi? Ehdinkö nähdä kavereita tai vaihtaa kuulumisia vanhempien kanssa? Teinkö tänään jotakin, mistä tuli hyvä mieli? Mitä se oli? Millaisia tunteita olen tänään tuntenut ja kenelle kerroin niistä? Ehdinkö myös levätä, olla vaan?

Kerro Mielenterveyden kädestä myös kaverille tai vanhemmille. Laita hyvä kiertämään ja kopioi käsi vaikka kotisi jääkaapin oveen. Hyvää mieltä päivääsi!