Murrosiässä sisäinen ja ulkoinen ärsyketulva kasvaa voimakkaasti. Nuoren mieli on täynnä ajatuksia ja tunteita, joita nuori vasta opettelee jäsentämään järkeviksi kokonaisuuksiksi. Nuori on mieleltään kärsimätön, tasapainoton, hämmentynyt ja ailahtelevainen. Tuntemukset voivat kuohua pään sisällä, tai näyttäytyä ulkoisesti tunteenpurkauksina, äkkipikaisuutena tai aikuisen näkökulmasta järjettöminä päätöksinä tai sekavuutena. Jokainen nuori työstää murrostaan omalla tavallaan.

MIELIALAVAIHTELUT OVAT TAVALLISIA NUORUUDESSA

Nuoruudessa myös mielialavaihtelut ovat tavallisia. Nuori on entistä tietoisempi itsestään ja tarkkailee itseään jatkuvasti, hän miettii kavereiden hyväksyntää ja pohtii itseään ja omaa erilaisuuttaan suhteessa muihin. Tämä tuo mukanaan joskus voimakkaitakin ahdistuksen, jännityksen ja häpeän tunteita. Toisaalta taas nuori korostaa itsevarmuuttaan ja uhoaa.

Nuoren saattaa olla vaikea kuvailla tällaisia tunteita, jotka vaihtelevat päivän aikana suuresti. Nuorelta saattaa puuttua tunnesanastoa eikä hän välttämättä tunnista tunteiden kirjoa kehossaan ja mielessään. Nuorella on myös huoli omasta kehosta, kun keho muuttuu ja kasvaa nopealla vauhdilla. Oma keho, samoin kuin tunteetkin, voi tuntua vieraalta. Sairauksien pelko ja joskus myös kuolemanpelko ovat normaaleja murrosikään kuuluvia huolia. Se, miten hyvin nuori osaa kuvata ajatuksiaan ja tunteitaan, riippuu nuoren ajattelun kypsyydestä ja ahdistuksen tai pelon voimakkuudesta. Jos nuori ei osaa sanottaa pelkojaan, voivat tunteet ilmetä fyysisinä oireita, kuten vatsakipuina, päänsärkynä tai epämääräisenä kipuna, joiden takia nuori saattaakin hakeutua toistuvasti terveydenhuoltoon. Nuoren kanssa on myös tärkeää pohtia elämän tarkoitusta ja merkitystä sekä arvoja, jotta nuorelle voidaan välittää toivoa ja elämänluottamusta. Jokainen elämä on merkityksellinen ja arvokas.

SYYNÄ VOI OLLA PÄIHTEET TAI PSYKOOSI

Nuoren outojen kokemusten syynä voivat olla päihteet: nuori saattaa olla alkoholin, lääkkeen tai jonkin voimakkaamman huumausaineen vaikutuksen alaisena. Sekavaa käytöstä voi aiheuttaa jokin psyykkinen häiriötila: jos nuorella on vaikeuksia huolehtia itsestä, jos nuori alkaa vähitellen eristäytyä ja vältellä muita, tai jos nuori alkaa käyttäytyä sekavasti, kuten puhella itsekseen, ajoittain omituisiakin asioita, on syytä huolestua.

Sekava käyttäytyminen saattaa vakavimmillaan kertoa psykoosista, joka on yhteisnimitys häiriöille, joissa todellisuudentaju on vääristynyt. Toisin sanoen, ihmisellä on vaikeuksia erottaa, mikä on todellisuutta ja mikä ei. Psykoosissa olevan henkilön ajatukset katkeilevat. Hän saattaa itkeskellä tai puhua sekavia. Hänellä saattaa olla aistiharhoja, eli hän saattaa esimerkiksi kuulla todentuntuisia ääniä. Hänellä voi myös olla harhaluuloja, eli hän saattaa esimerkiksi kuvitella olevansa vainottu tai omaavansa poikkeavia kykyjä.

Harhaluulot eli deluusiot ovat epäreaalisia uskomuksia, joiden taustalla yleensä on havainnon tai kokemuksen väärä tulkinta. Harhaluulojen sisältö ja kohde voivat olla hyvin erilaisia.

Dissosiaatio tarkoittaa erottumista tai hajoamista. Psykiatriassa sillä tarkoitetaan sitä, että dissosiaation ilmetessä henkilö ei kykene tietoisuudessaan yhdistämään ajatuksiaan, tunteitaan, havaintojaan tai muistojaan mielekkääksi kokonaisuudeksi.

LISÄÄ TIETOA NETISSÄ

Harhaluulot

Dissosiaatiohäiriö

Lyhytkestoinen psykoosi

Psykoosi

Nuorten kokemuksia psykoosista

Psykoosin esioireiden lääkehoito

Tietoa psykoosista (Mielenterveystalo) 

 Psykoosi

Kannanotto psykoosiin sairastuneiden nuorten fyysisen terveyden puolesta