​​​​​​​Murrosiässä sisäinen ja ulkoinen ärsyketulva kasvaa voimakkaasti. Nuoren mieli on täynnä ajatuksia ja tunteita, joita nuori vasta opettelee jäsentämään järkeviksi kokonaisuuksiksi. Nuori on mieleltään kärsimätön, tasapainoton, hämmentynyt ja ailahtelevainen. Tuntemukset voivat kuohua pään sisällä, tai näyttäytyä ulkoisesti tunteenpurkauksina, äkkipikaisuutena tai aikuisen näkökulmasta järjettöminä päätöksinä tai sekavuutena. Jokainen nuori työstää murrostaan omalla tavallaan.

MIELIALAVAIHTELUT OVAT TAVALLISIA NUORUUDESSA

Nuoruudessa myös mielialavaihtelut ovat tavallisia. Nuori on entistä tietoisempi itsestään ja tarkkailee itseään jatkuvasti, hän miettii kavereiden hyväksyntää ja pohtii itseään ja omaa erilaisuuttaan suhteessa muihin. Tämä tuo mukanaan joskus voimakkaitakin ahdistuksen, jännityksen ja häpeän tunteita. Toisaalta taas nuori korostaa itsevarmuuttaan ja uhoaa.

Nuoren saattaa olla vaikea kuvailla tällaisia tunteita, jotka vaihtelevat päivän aikana suuresti. Nuorelta saattaa puuttua tunnesanastoa eikä hän välttämättä tunnista tunteiden kirjoa kehossaan ja mielessään. Nuorella on myös huoli omasta kehosta, kun keho muuttuu ja kasvaa nopealla vauhdilla. Oma keho, samoin kuin tunteetkin, voi tuntua vieraalta. Sairauksien pelko ja joskus myös kuolemanpelko ovat normaaleja murrosikään kuuluvia huolia. Se, miten hyvin nuori osaa kuvata ajatuksiaan ja tunteitaan, riippuu nuoren ajattelun kypsyydestä ja ahdistuksen tai pelon voimakkuudesta. Jos nuori ei osaa sanottaa pelkojaan, voivat tunteet ilmetä fyysisinä oireita, kuten vatsakipuina, päänsärkynä tai epämääräisenä kipuna, joiden takia nuori saattaakin hakeutua toistuvasti terveydenhuoltoon. Nuoren kanssa on myös tärkeää pohtia elämän tarkoitusta ja merkitystä sekä arvoja, jotta nuorelle voidaan välittää toivoa ja elämänluottamusta. Jokainen elämä on merkityksellinen ja arvokas.

PSYKoottistyyppinen oireilu ja oireilun jatkumo

​Varsinaisen psykoottisen oireilun lisäksi nuoruusiässä on myös tavallista, että välillä on muuten outo tai kummallinen olo. Itse asiassa kaikilla on joskus sellaisia hetkiä, jolloin ei tunnu hyvältä. Mieli saattaa olla masentunut ja olo voi olla jännittynyt tai ahdistunut. Oudot ajatukset ja pelot voivat hämmentää mieltä. Joskus omiin aisteihin ei voi täysin luottaa ja ympäristökin saattaa tuntua muuttuneelta. Toisinaan nämä havainnot ja tuntemukset voivat olla voimakkaita ja toisinaan taas lieviä tai kokonaan poissa. Joskus kummallisen olon voi yhdistää erilaisiin tapahtumiin elämässä ja joskus taas ololle ei löydy mitään selitystä.  Tuntemukset saattavat olla hetkittäisiä tai pysyvämpiä. Ne joko saattavat haitata arjesta selviytymistä tai eivät juurikaan rajoita normaalia elämää.

Tavallisimpien masennus- ja ahdistusoireiden lisäksi on melko yleistä kokea pelkoa ja korostunutta epäluuloa, harhaluuloa ja vainoharhaisuutta muita kohtaan. Verrattain tavallisia ovat myös vääristyneet havainnot tai aistiharhat eli hallusinaatiot. Näihin tuntemuksiin voi liittyä myös keskittymisen vaikeutta, sekavaa oloa ja outoja ajatuksia. Monesti näihin kokemuksiin on vaikeampi hakea apua ja voi tuntua hankalalta puhua niistä.  Taustalla voi olla huoli siitä, mitä muut ajattelevat kuullessaan tällaisista kokemuksista. Puhumista voi estää esimerkiksi pelko leimautumisesta hulluksi tai joutumisesta tahdonvastaiseen hoitoon.  

Edellä kuvattuja kokemuksia kutsutaan psykoottistyyppisiksi oireiksi. Ne ovat lievempiä ja harvajaksoisempia verrattuna psykoosiin tai psykoottiseen häiriöön, mutta voivat siitä huolimatta olla hankalia. Näitä kokemuksia voi esiintyä ajoittain noin 20%:lla nuoremmista nuorista ja 7%:lla varttuneemmista nuorista.

Psykoottistyyppisten oireiden voi ajatella muodostavan janan, jossa jokainen voi  elämäntilanteensa ja biologisen alttiutensa mukaan liukua eri kohtiin. Janan toisessa päässä on harvoin koettuja lieviä oireita, esimerkiksi havainto-ja ajatuslipsahduksia ja toisessa päässä samankaltaisia kokemuksia, mutta ne ovat voimakkaita, tiheästi esiintyviä ja häiritseviä. Psykoottisen häiriön mahdollisuutta voidaan pohtia silloin, kun henkilö on vakuuttunut kokemustensa todenperäisyydestä eikä enää autettunakaan pysty erottamaan omia virheellisiä tulkintojaan todellisuudesta. 

Ratkaisevaa on, kuinka tulkitsee kokemansa oireet. Virheellisten ja haitallisten selitysten tilalle on mahdollista löytää vaihtoehtoisia, neutraaleja ja faktoihin perustuvia tulkintoja, joita voi työstää ja testata käytännön tilanteissa. Myös omat elämänhallinnan keinot kuten säännöllinen unirytmi, stressin säätely ja päihteettömyys voivat suojata psykoottistyyppisiltä oireilta, vaikka alttiutta niihin olisikin.

Ohessa Kummalliset kokemukset- tietopaketti ja harjoitteita liittyen psykoottistyyppisiin oireisiin.   

Kummalliset kokemukset - opas nu​orille.pdf


LISÄÄ TIETOA NETISSÄ

Harhaluulot (Terveyskirjasto)

Dissosiaatiohäiriö (Terveyskirjasto)

Lyhytkestoinen psykoosi (Terveyskirjasto)

Psykoosi (Terveyskirjasto)​

Nuorten psykoos​it (THL)

Psykoosin esioireiden​​ lääkehoito (Terveyskirjasto)​

Tietoa psyk​oosista ​

​​​

Kannanotto psykoosiin sairastuneiden nuorten fyysisen tervey​den puolesta (M​ieli ry)