Mitä tehdä, jos kehon oireille ei löydy syytä?

Lääkärin ensisijainen tehtävä on etsiä mahdollinen sairaus oireiden taustalta. Suuri osa terveyttä ja hyvinvointia haittaavista kehollisista oireista ei kuitenkaan johdu sairauksista.

Pitkittyneet keholliset oireet eli toiminnalliset oireet johtuvat keskushermoston toiminnan herkistymisestä. Ne ovat todellisia oireita, jotka eivät johdu elimellisestä vauriosta.

Näissä tilanteissa voi vaikuttaa siltä, että lääkäri ei ole onnistunut löytämään oireita selittävää sairautta. Se voi johtaa tutkimuskierteeseen.

Mitä tarkoittaa tutkimuskierre?

Sekä lääkäri että potilas haluavat löytää ratkaisun tilanteeseen, jossa oireet häiritsevät elämää.

Aina oireita selittävää sairautta ei huolellisissakaan tutkimuksissa löydy. Silloin on ymmärrettävää haluta jatkaa tutkimuksia syyn löytymiseksi. Tällöin saattaa myös hakeutua toisen lääkärin vastaanotolle selkeämpien tulosten toivossa.

Näin voi syntyä tutkimuskierre. Siinä tehdään jatkuvasti uusia lääketieteellisiä tutkimuksia vastausten toivossa.

Mitä haittaa tutkimuskierteestä on?

Joskus lääkärikäynnit ja tutkimukset voivat kääntyä oirekuvaa pahentaviksi tai voimistaviksi.

Jos terveysongelmat jatkuvat ja toistuvat, mutta tutkimuksissa ei löydy selitystä, ei mieli pääse rauhoittumaan. Lääkärin toteama ”mitään vikaa ei löytynyt” voi jopa pahentaa huolta tai aiheuttaa pettymystä.

Oireiden ilmaantuessa huoli herää aina uudelleen.

Lukuisilla tutkimuksilla, epämääräisillä selityksillä, vaihtelevilla näkemyksillä oireiden syystä ja lääkekokeiluilla on todettu olevan jopa haitallisia vaikutuksia. Ne saattavat voimistaa huolia. Se taas voi herkistää keskushermostoa entisestään, mikä voi lisätä oireilua.

Toistuvat lääkärikäynnit tai tutkimukset voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Ne voivat myös pitkittää kuntoutumisen alkamista, mikä pitkittää oireiden lievittymistä.

Mitä tehdä, jos olen tutkimuskierteessä?

Kerro asiasta lääkärillesi tai muulle ammattilaiselle

Jos epäilet ajautuneesi tutkimuskierteeseen, ota se puheeksi sinua hoitavan lääkärin kanssa. Tällöin voitte yhdessä miettiä ratkaisuja tilanteen muuttamiseksi.

Ota taukoa selvittelyistä ja keskity hyvinvointiin

Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista. Niitä voi käydä läpi joko yksin tai yhdessä läheisen tai ammattilaisen kanssa. Tämän sivun lopusta löydät esimerkiksi kehollisiin oireisiin ja ahdistukseen suositeltuja sisältöjä.

Apua voi saada myös nettiterapiasta, esimerkiksi Pitkäaikaisten ja haittaavien kehollisten oireiden nettiterapiasta.

Kokeile suhtautumistavan muutosta

Oireille annetulla merkityksellä on väliä. Pitkittyneiden kehollisten oireiden kannalta avuksi on pyrkiä muutamaan omaa tapaa suhtautua oireisiin.

Voit sanoa itsellesi esimerkiksi seuraavaa:

• Tilannettani on tutkittu ja on todettu, että oireeni eivät ole merkkejä elimellisistä vaurioista. Ne selittyvät hermoston toiminnan epätasapainolla.
• Voin opetella rauhoittamaan kehoani ja mieltäni. Voin opetella kääntämään huomiotani oireista niihin asioihin, joihin haluan ennemmin keskittyä.
• Voin pyrkiä lisäämään elämääni asioita, jotka tekevät minulle hyvää tai joista nautin.