Omahoito-ohjelma
1. MISTÄ ON KYSE?
Joskus puhejännitys on niin voimakasta, että puhuminen ei onnistu ollenkaan. Vaikka tietäisi, että tilanteessa ei ole mitään pelättävää, ei puhejännitystä aina pysty estämään.
Moni nuori jännittää puhumista. Esimerkiksi uudessa koulussa tai harrastuksessa voi olla jännittävää puhua. Usein puhuminen helpottuu, kun ryhmä tulee tutuksi ja olo alkaa tuntua turvalliselta. Tällöin puhumiseen liittyvä ahdistus helpottaa.
Valikoiva puhumattomuus
Kaikilla puhejännitys ei helpotu, vaikka paikka ja ihmiset tulevat tutuiksi. Asia voi edetä päinvastoin: mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi puhumista on aloittaa.
Joskus puhejännitys on niin voimakasta, että puhetta on vaikeaa tuottaa tietyissä tilanteissa. Silloin puhutaan valikoivasta puhumattomuudesta eli tilannekohtaisesta puhumisen vaikeudesta.
Valikoivaa puhumattomuutta on noin yhdellä sadasta lapsesta. Tytöillä sitä on enemmän kuin pojilla. Joskus puhumisen vaikeus jatkuu aikuisuuteen saakka.
Milloin tarvitsen apua?
Valikoiva puhumattomuus on ahdistuneisuushäiriö, johon tarvitaan apua. Jos puhejännitys estää sinua osallistumasta mieluisaan toimintaan, kannattaa siihen puuttua.
Tämä ohjelma auttaa sinua vähentämään toimintatapoja, jotka ylläpitävät puhejännitystä. Opit, miten voit osallistua sosiaalisiin tilanteisiin helpommin ja rohkaistua puhumisessa.
Kartoitus: Mitä tuntemuksia puhejännitykseeni liittyy?
Miksi?
Harjoitus auttaa sinua huomaamaan, minkälaisia tuntemuksia puhejännitykseesi liittyy. Tuntemuksia on helpompi opetella sietämään, kun niitä ensin nimeää.
Miten?
Muistele jotain tilannetta, jossa sinulla oli voimakasta puhejännitystä.
Alla on kuvattu erilaisia puhejännitykseen liittyviä tuntemuksia. Merkitse ne, joita tunnistat itselläsi olleen.