Skip to main content

Jiõččhåidd-programm

Miten yhteisöt tukevat?

Kuulumme moniin eri yhteisöihin – työpaikalla, opinnoissa, kotona, päiväkodissa tai koulussa, kaveripiireissä tai harrastusporukoissa. Jokaisella eri ympäristöllä on oma merkityksensä lapsen ja nuoren kasvulle sekä mielenterveydelle.

Lapsella on arjessa ympärillään eri aikuisia, jotka parhaimmillaan tukevat ja kannustavat. Joskus perheen läheiset ovat kaukana tai heitä ei ole. Tällöin tärkeä aikuinen voi olla vanhemman lisäksi esimerkiksi opettaja, harrastuksen ohjaaja tai valmentaja.

Lapsen arjen tärkeiden aikuisten olisi hyvä keskustella ja tietää lapsen arjesta. Näin he voivat paremmin ymmärtää lapsen tarpeita ja kokemuksia.

Oletko kertonut perheen tilanteesta lapsen päiväkotiin, kouluun tai harrastuksiin? Tieto perhetilanteesta ja lapsen arjesta on merkityksellistä erityisesti silloin, kun elämässä tapahtuu muutoksia.

Läheiset ihmissuhteet suojaavat

Lapsen suotuisaa kehitystä tukevia ja suojaavia tekijöitä ovat lämpimät suhteet paitsi omaan perheeseen, myös ystäviin ja tärkeisiin aikuisiin. Toimivat ja läheiset ihmissuhteet suojaavat lasta haasteista huolimatta.

Etenkin haastavissa kotitilanteissa yksikin ymmärtävä aikuinen, esimerkiksi koulussa tai harrastuksessa, voi muodostua lapselle sekä vanhemmalle hyvin merkitykselliseksi tueksi.

Se, että lapsen arjen aikuiset tukevat toisiaan, voi helpottaa haasteissa ja edistää hyvinvointia.

Vanhemmallekin on tärkeää kuulua yhteisöihin

Erilaiset yhteisöt tarjoavat tukea, vertaistukea ja mahdollisuuksia jakaa kokemuksia toisten kanssa. On helpottavaa huomata, ettei ole yksin ja kuulla, miten muut ovat ratkaisseet samanlaisia tilanteita.

Elämänmuutosten yhteydessä on tavallista kokea yksinäisyyttä. Yhteisöt voivat lievittää sitä.

Kun vanhemmalla on ympärillään ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella sekä jakaa iloja ja murheita, tukee se myös hyvinvointia.

Ihmissuhteet ja yhteisöihin kuuluminen auttavat pitämään yllä myös muita rooleja ja kiinnostuksen kohteita vanhemmuuden lisäksi. Tämä on tärkeää hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Kun vanhempi voi hyvin, siitä hyötyy koko perhe.

Tuntuuko avun pyytäminen vaikealta?

Vanhemmat saattavat ajatella, että heidän tulee asettaa lapsensa etusijalle niin voimakkaasti, että omien tarpeiden huomioiminen unohtuu. Vanhempi voi ajatella, että hänen tulee selvitä yksin, jolloin voi olla vaikeaa pyytää apua.

Avun pyytämisen voi kuitenkin nähdä merkkinä vastuullisuudesta ja välittämisestä. Se osoittaa, että vanhempi haluaa tehdä parhaansa lapsensa ja perheensä hyvinvoinnin eteen.

Jos rohkaistuu pyytämään apua, voi usein huomata, että läheiset ovat halukkaita auttamaan. Auttajakin saa hyvän mielen voidessaan olla avuksi.

Jos perheellä ei ehkä ole läheisiä, apua voi pyytää esimerkiksi järjestöistä, palveluista tai seurakunnasta.

Muista

Vanhemman tai huoltajan lisäksi muut aikuiset lapsen arjen ympäristöissä voivat tukea lapsen arkipäivän sujumista. On tärkeää, että lapsen arjen aikuiset, vanhemmat, hoitajat, opettajat tai valmentajat keskustelevat keskenään ja sen myötä ymmärtävät lasta paremmin.