Mielenterveyskuntoutus

Ennen kuin aloitat kuntoutuksen, sinulle tehdään kuntoutussuunnitelma. Lääkäri ja muut terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat, millainen kuntoutus sopii sinulle parhaiten. Osallistut oman kuntoutussuunnitelmasi laatimiseen. 

Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan selkeästi tavoitteet ja keinot, joiden avulla tavoitteisiin pyritään.

Kuntoutussuunnitelma tehdään 1—3 vuodeksi kerrallaan. Jos elämäntilanteesi tai terveydentilanteesi muuttuu, myös kuntoutussuunnitelmaa muokataan sen mukaan. 

Olet itse määrittelemässä omia tavoitteitasi ammattilaisten kanssa. Tavoitteiden on hyvä olla käytännönläheisiä ja realistisia, ja niiden toteutumista tulee voida seurata ja mitata.  

Ne voivat liittyä esimerkiksi sopivien rentoutuskeinojen löytymiseen, kodin ulkopuolelle uskaltautumiseen, liikunnan aloittamiseen tai säännöllisempään ruokailurytmiin. 

Käytännönläheisten ja rajattujen arkitavoitteiden lisäksi on hyvä olla myös laajempia pidemmän tähtäimen tavoitteita. Niitä voivat olla esimerkiksi terveydentilan tasapainottuminen, itsenäisen arkielämän onnistuminen sekä työkyvyn tai opiskeluvalmiuksien kohentuminen. 

Kuntoutusmuotoja on hyvin monenlaisia. Kuntoutus voi olla esimerkiksi keskustelua, käytännön harjoituksia, liikuntaa ja erilaisten taitojen opettelua omassa arkiympäristössäsi. Voit osallistua kuntoutukseen yksin, ryhmässä tai perheesi kanssa.

Tiedon antaminen on ensisijainen osa kuntoutusta. Saat tietää oireilusi taustasta, sairautesi kehityskulusta sekä hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista. Jos annat luvan, myös lähipiirisi saa tietoa sairaudestasi.

Kuntoutumisen tukena voidaan käyttää psykoterapiaa. Se vaatii kuitenkin sitoutumista ja voimavaroja. Siksi psykoterapiaa kannattaa käyttää vasta, kun vaikein vaihe on ohitse.

Voit myös osallistua ryhmäkuntoutukseen esimerkiksi vertaisryhmässä. Kela tarjoaa kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennuskursseja ja perhekursseja.

Kuntoutuksen avulla voidaan vahvistaa arkirytmiä ja elämänhallintaa. Kunnat ja erikoissairaanhoito tarjoavat monenlaista tukea arkeen. Se voi olla esimerkiksi 

• tukea sairaalasta kotiutumiseen
• päivätoimintaa

Vertaistuella on suuri rooli kuntoutumisessa. Voit löytää vertaistukea muun muassa paikallisesta mielenterveysyhdistyksestä, Klubitaloista tai seurakunnasta. Myös kuntien mielenterveyspalveluissa on erilaisia keskustelu- ja vertaisryhmiä.

Jos tarvitset tukea kesken jääneiden opintojen suorittamiseen tai uusiin opintoihin hakeutumiseen, voit olla yhteydessä 

• paikkakuntasi Ohjaamoon (jos olet alle 30 vuotias)
• TE-toimistoon 
• etsivään nuorisotyöhön 

Voit hakeutua opiskelemaan monien eri reittien kautta. Niitä ovat muun muassa oppisopimuskoulutus, työ- ja koulutuskokeilut sekä työhönvalmennus. Lue TE-palvelujen sivuilta lisää työllistymisen tuesta. 

Jos opiskelu on sairauden vuoksi hankalaa, voit myös hakea opiskelemaan ammatilliseen erityisoppilaitokseen. Myös muissa oppilaitoksissa voidaan keventää opiskelujen määrää ja tahtia. 

Jos tarvitset tukea opintojen aikana, voit olla yhteydessä 

• opinto-ohjaajaan 
• kuraattoriin tai psykologiin 
• opiskeluterveydenhuoltoon 

Voi olla, että opintojen suunnittelu, jäsentäminen ja opiskelun määrän keventäminen auttavat sinua eteenpäin. Voit esimerkiksi jakaa lukuvuoden pienempiin osiin ja asettaa opinnoille realistisia välitavoitteita. 

Vaikka olisit kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä, voit silti opiskella. Voit edetä opinnoissa yksilölliseen tahtiin. 

Ammatillinen kuntoutus tukee työhön hakeutumista, työhön palaamista ja työkykyä. Kela ja työeläkeyhtiöt järjestävät ammatillista kuntoutusta. 

• Jos olet ollut jo pidempään työelämässä, voit osallistua työeläkeyhtiön tai Kelan kuntoutukseen.  
• Jos olet työtön, opiskelija tai ollut vain vähän aikaa töissä, voit osallistua Kelan kuntoutukseen. 

Voit saada kuntoutuksen aikana kuntoutusrahaa.  

Voit saada tukea myös TE-toimistosta. TE-toimiston palveluita ovat muun muassa uravalmennus, ammatinvalinnan ohjaus, työ- ja koulutuskokeilu sekä työhönvalmennus. Lue lisää TE-toimiston palveluista.

Jos olet pitkäaikaistyötön, voit osallistua kuntouttavaan työtoimintaan. 

Kun on aika palata takaisin töihin, hyviä vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi 

• työajan lyhentäminen 
• työkokeilu entisessä tai aivan uudessa työtehtävässä 
• uudelleen kouluttautuminen 
• Lyhennettyä työaikaa tukevat esimerkiksi osasairauspäiväraha, osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke. 

Kuntoutuksella voi olla erilaisia rahoittajia, kuten Kela, työterveyshuolto tai työeläkelaitos. Usein joudut maksamaan kuntoutuksesta ainakin osittain. Taloudellinen tilanteesi ja toiveesi otetaan huomioon, kun kuntoutusta suunnitellaan.