Jieštipšomohjelm

Kohtaamista voi ja kannattaa tietoisesti rakentaa. Vuorovaikutussuhde voi syntyä myös lyhyissä kohtaamisissa. Nuorelle on tärkeää kokea, että sinä aikuisena olet hänen puolellaan.

Yhteyden rakentaminen käytännössä

• Ota kontakti nuoreen: Ole aktiivinen ja tee keskustelualoite, kuitenkin hienovaraisesti ja tungettelematta.
• Ole läsnä: Siirrä huomio pois tietokoneesta tai papereista. Pysähdy ja käänny nuorta kohti. Katsekontakti viestii, että olet läsnä nuorta varten.
• Varmista häiriöttömyys: Varaa keskustelulle rauhallinen tila ja riittävästi aikaa. Kiireettömyys ja keskeytyksettömyys luovat turvallisen tilan, jossa on mahdollista paneutua vaikeisiinkin asioihin.
• Perustele kontakti: Esittele tarvittaessa itsesi ja kerro avoimesti tapaamisen tarkoitus. Kerro myös, miten toivot voivasi olla avuksi nuorelle. Tämä auttaa nuorta hahmottamaan tilannetta ja luo turvallisuuden tunnetta.
• Luo hyväksyvä ilmapiiri: Nuori kokee tulleensa kuulluksi, kun hänen ajatuksensa ja tunteensa otetaan vastaan arvostelematta. Hyväksyminen ei tarkoita päihteiden käytön hyväksymistä, vaan nuoren ihmisyyden ja kokemuksen arvostamista.
• Ole aidosti kiinnostunut nuoresta: Valmistaudu kuuntelemaan nuoren kokemukset. Ota vastaan myös ristiriitaiset tunteet ja ajatukset.

Kuulluksi tuleminen

Kuulluksi tuleminen on hyvinvoinnin perusta. Se kasvattaa merkityksellisyyden tunnetta ja kokemusta omasta arvosta, ja vahvistaa siten mielenterveyttä. Aito kuunteleminen rakentaa luottamusta ja tarjoaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden oppia uutta. Jokaisessa kohtaamisessa voimme tietoisesti vaikuttaa siihen, syntyykö toiselle kokemus kuulluksi tulemisesta.

Kuulluksi tulemista vahvistavat tekijät

1. Empaattinen kuuntelu: Pyri ymmärtämään nuoren maailmaa hänen näkökulmastaan.
2. Reflektointi: Sanoita nuoren kertomaa takaisin hänelle, esim. "Kuulostaa siltä, että tuo tilanne tuntui sinusta todella epäreilulta.”. Tämä osoittaa, että olet todella kuunnellut ja ymmärtänyt.
3. Yhteenvedot: Tee keskustelun aikana lyhyitä koosteita ja varmista, että olet ymmärtänyt nuorta oikein. Tämä auttaa jäsentämään keskustelua ja antaa nuorelle mahdollisuuden korjata, jos olet ymmärtänyt väärin.

Empatia

Empatia on pyrkimystä tavoittaa toisen näkökulma ja kokemus. Sen osoittaminen madaltaa kynnystä puhua vaikeista asioista, kuten päihteiden käytöstä.

Toisen kokemuksen tavoittamisessa voi hyödyntää sekä älyllistä ymmärtämistä (kognitiivinen empatia) että eläytymistä tunnetasolla (emotionaalinen empatia). Tärkeämpää kuin ”osua oikeaan” on osoittaa halu ymmärtää.

Valistuneen arvauksen hyödyntäminen

Suora kysyminen on tärkeää, mutta se voi joskus tuntua nuoresta kuulustelulta. Avoimien kysymysten rinnalla voit myös esittää hypoteesin eli valistuneen arvauksen. Se on empatian kautta muodostettu oletus nuoren ajatuksista ja tunteista.

Esittämällä arvauksen osoitat aktiivista pyrkimystä ymmärtää nuorta. Vaikka arvauksesi menisi ohi, antaa se nuorelle mahdollisuuden korjata ja tarkentaa: "Ei se oikeastaan tunnu raskaalta, vaan pikemminkin turhalta." Molemmissa tapauksissa yhteys vahvistuu.

Voit tunnustella näiden kahden lähestymistavan eroa itsessäsi. Kumpi tapa aloittaa keskustelu herättää sinussa enemmän halua avautua?

• “Miltä tämän koulutuksen läpikäyminen tähän asti on tuntunut?”
• “Ajan varaaminen tämän koulutuksen läpikäymiseen kaiken muun työn keskellä on voinut tuntua haastavalta ja raskaalta.”