програма самодопомоги

Näillä voi olla vaikutusta kaikkiin perheenjäseniin, myös lapseen.

Lapset reagoivat yksilöllisesti

Eri-ikäiset lapset reagoivat vaikeuksiin eri tavalla.

Synnynnäiset tai opitut tavat selviytyä ovat yksilöllisiä. Joku vetäytyy omiin oloihinsa, toinen on ärtynyt, levoton tai takertuvainen. Joku saattaa näyttää ulospäin iloiselta, vaikka tuntisi surua tai pelkoa. Osa lapsista saattaa yrittää hallita tilannetta esimerkiksi miellyttämällä tai ylisuorittamalla.

Joskus fyysiset oireet, kuten päänsärky, vatsakipu tai univaikeudet, voivat kertoa kuormituksesta.

Reaktiot ovat muuttuvia

Haastaviin elämäntilanteisiin liittyy paljon vaihtelevia tunteita. Esimerkiksi alussa voi olla surua ja pelkoa, jotka voivat myöhemmin vaihtua vihaan ja turhautumiseen. On tavallista, että reaktiot muuttuvat ja vaihtelevat tilanteen edetessä.

Reaktiot ovat tapa selviytyä

Kaikki reaktiot ja tunteet ovat tapoja käsitellä vaikeita tilanteita.

Lapsi ei aina osaa kertoa tunteistaan, vaan tarvitsee aikuisen tukea. Aikuinen voi sanoittaa lapsen käyttäytymistä ja tunteita. Näin hän voi auttaa lasta ymmärtämään käytöstään ja sen taustalla olevia tunteita.

Haastavista asioista puhuminen lapsen kanssa voi olla vaikeaa. Aikuisen tärkeä tehtävä on pysähtyä kuuntelemaan lasta. Lapselta on hyvä kysyä tunteista ja ajatuksista, joita tilanne hänessä herättää.

On myös tavallista, että lapsi ei halua jutella. Kysyminen osoittaa hänelle kuitenkin sen, että aikuinen välittää ja asioista on lupa puhua, kun lapsi on itse siihen valmis.

Vanhemman rooli haastavissa elämäntilanteissa

On luonnollista, että vanhemmat ovat huolissaan kuormittavien tilanteiden vaikutuksesta lapseen.

Ensisijaisesti vanhemman tehtävä on luoda lapselle turvallinen ja ennustettava arki.

Vanhemmat lapsen tukena

Vaikeassa elämäntilanteessa lasta suojaa tunne siitä, että hänen tarpeistaan huolehditaan ja ettei hän ole yksin. Selkeä rytmi, arjen rutiinit, rakkauden osoittaminen ja lapsen kuunteleminen auttavat vahvistamaan turvantunnetta.

Kun tilannetta yrittää ymmärtää lapsen näkökulmasta, voi paremmin vastata lapsen tarpeisiin ja tarjota hänelle tukea.

Itsestä huolehtiminen on tärkeää

Vanhemman hyvinvointi heijastuu lapseen. Siksi on tärkeää pyrkiä huolehtimaan omasta jaksamisesta. Hyvinvointia voi edistää pienilläkin teoilla. Näitä voivat olla esimerkiksi elokuvailta kotona, läsnäoloharjoitus sohvalla tai hyvästä ruuasta nauttiminen. 

Jos haastava elämäntilanne kuormittaa, apua kannattaa hakea ajoissa esimerkiksi läheisiltä, terveydenhuollosta tai muista palveluista.

Haastavassakin elämäntilanteessa vanhemman on hyödyllistä ottaa välillä omaa aikaa ja tehdä itselle mieluisia asioita. On myös lapsen etu, että vanhempi saa hengähtää ja jaksaa paremmin.