Mielenterveysongelmiin ja hoitoon liittyvää sanastoa

Ahdistus on tunne, jonka tehtävänä on varoittaa uhasta. Ahdistuneena mielessä voi olla pelkoja tai huolia.

Ahdistusta voi kokea silloinkin, kun mitään ulkoista uhkaa ei ole tiedossa.

Kaikilla on joskus ahdistusta. Usein esiintyvä ahdistus voi liittyä mielenterveyden häiriöön.

• Lisätietoa ahdistuksesta

Paniikkikohtaus on tilanne, jossa ahdistus alkaa äkillisesti ja voimistuu nopeasti. Siihen liittyy kehon oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta tai vapinaa. Lisäksi siihen liittyy pelkoa tai pakokauhua.

Paniikkikohtaus voi tuntua pelottavalta, mutta se ei ole vaarallinen. Osalla paniikkikohtauksia tulee toistuvasti. Silloin saattaa haluta välttää ahdistusta aiheuttavia tilanteita.

• Lisätietoa paniikista

Masentunut mieliala tarkoittaa alakuloista tai surullista mielialaa. Masentuneella henkilöllä voi olla myös esimerkiksi väsymystä. Hän ei välttämättä nauti asioista.

Monilla on myös keskittymisvaikeuksia, muistivaikeuksia ja uniongelmia. Vaikeassa masennuksessa voi olla toivoton olo. Tällainen olo voi jatkua viikkoja, kuukausia tai joskus vuosiakin. Masennusta voidaan hoitaa ja siitä voi parantua.

• Lisätietoa masennuksesta

Traumaattinen kokemus on erityisen järkyttävä tapahtuma, joka aiheuttaa voimakasta pelkoa.

Traumaperäisiin oireisiin kuuluu esimerkiksi järkyttävän tapahtuman palautuminen mieleen hereillä tai painajaisissa. Traumaoireita kokevat voivat yrittää välttää tapahtumista muistuttavia asioita.

Monien on myös vaikea rauhoittua. He ovat jatkuvasti varuillaan ja säikähtävät helposti.

Usein oireet lievenevät vähitellen itsestään. Toisilla ne jatkuvat pitkään. Silloin he tarvitsevat niihin hoitoa.

• Lisätietoa kriiseistä ja traumasta

Psykoosioireet voivat olla esimerkiksi kuuloharhoja tai näköharhoja. Ne voivat olla harhaluuloja eli ajatuksia, jotka eivät ole totta. Henkilö voi esimerkiksi tulla epäluuloiseksi, vaikka mikään ei uhkaa häntä.

Psykoosioireisiin liittyy vaikeus ymmärtää, että nämä harhat eivät ole totta.

Psykoosioireita voi olla vain lyhyen ajan erityisen stressaavissa tilanteissa tai niitä voi olla pitkäaikaisesti.

• Lisätietoa psykoosista

Päihteillä tarkoitetaan alkoholia tai huumeita. Joskus käyttö lisääntyy siten, että päihdettä käytetään usein ja määrätkin lisääntyvät. Silloin voi kehittyä riippuvuus.

Riippuvuudessa päihteen käytöstä on haittaa, mutta käyttöä on hyvin vaikea lopettaa. Haitallinen riippuvuus voi syntyä myös pelaamiseen tai muuhun toimintaan.

• Lisätietoa päihteistä ja riippuvuudesta

Vaikeus nukahtaa illalla tai heräily kesken unen on tavallista silloin, kun kokee stressiä. Myös moniin mielenterveysongelmiin liittyy univaikeuksia.

Pelottavia asioita kokeneet ihmiset näkevät usein painajaisia.

Univaikeuksien seurauksena vuorokausirytmi saattaa mennä sekaisin ja nukkumaanmeno alkaa tuntua ikävältä.

• Lisätietoa unihäiriöistä

Sovittujen asioiden unohtelu, tavaroiden hukkaaminen ja muut muistiongelmat ovat tavallisia silloin kun kokee stressiä, nukkuu huonosti tai mieliala on masentunut.

Nämä ongelmat yleensä helpottavat, kun tilanne helpottuu.

Etenkin vanhoilla ihmisillä syynä voi olla myös muistisairaus. Silloin muistiongelmat lisääntyvät vähitellen.

Psykiatrinen sairaanhoitaja on mielenterveyteen erikoistunut sairaanhoitaja. Hän keskustelee potilaiden kanssa asioista ja tarjoaa tietoa keinoista, joilla mielenterveysongelmia voi lievittää.

Psykiatri on lääkäri, joka tutkii ja hoitaa mielenterveysongelmia. Hän suunnittelee tarvittavat tutkimukset ja on vastuussa hoidon suunnittelusta. Psykiatri voi määrätä lääkkeitä ja kirjoittaa lääkärinlausuntoja.

Psykologi voi keskustella ihmisten kanssa vaikeista asioista. Psykologi voi tehdä myös tutkimuksia. Hän haastattelee ja käyttää psykologin testejä.

Psykologeja työskentelee esimerkiksi terveyskeskuksissa, kouluissa ja neuvoloissa.

Neuropsykologi tutkii esimerkiksi oppimiseen, muistiin ja keskittymiseen liittyviä asioita.

Psykoterapeutti auttaa ihmisiä ymmärtämään ongelmiaan ja niiden syitä. Hän auttaa silloin kun ihmiset toivovat muutosta tilanteeseensa. Psykoterapeutti tarjoaa säännöllistä keskusteluhoitoa.

Toimintaterapeutti arvioi toimintakykyä eli ihmisten pärjäämistä erilaisissa arkitoimissa, opiskelussa tai työssä. Hän voi myös tarjota hoitoa, jonka tavoitteena on parantaa toimintakykyä ja helpottaa arkea.

Fysioterapeutti auttaa silloin kun ihmisellä on kipuja tai hänen on vaikea liikkua.

Mielenterveyspalveluissa työskentelevät fysioterapeutit ovat erikoistuneet mielenterveysongelmien ja kehollisten tuntemusten väliseen yhteyteen. He voivat opettaa harjoituksia, jotka auttavat rauhoittumaan ja rentoutumaan.

Sosiaalityöntekijä voi auttaa esimerkiksi perheasioihin, taloudelliseen tilanteeseen, opiskeluun ja työhön tai yksinäisyyteen liittyvissä ongelmissa.

Sosiaalityöntekijä auttaa oikeiden palveluiden löytämisessä. Hän voi myös auttaa suunnittelemaan kuntoutusta ja arjen tukea.

Työntekijä voi kysyä sinulta kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi oireisiisi, sinulle tapahtuneisiin asioihin tai nykyiseen elämäntilanteeseesi.

Tietoa kerätään, jotta oikean avun järjestäminen helpottuu.

Mielenterveyspalveluissa käytetään paljon lomakkeita, joissa listataan erilaisia oireita. Näiden kyselyjen avulla selvitetään, kuinka usein oireita esiintyy ja kuinka paljon ne haittaavat.

Jos kyselyt eivät ole sinulle tuttuja tai et ymmärrä kysymyksiä, voit täyttää kyselyn yhdessä työntekijän kanssa.

Psykologin tutkimukseen liittyy yleensä haastattelu. Lisäksi hänellä voi olla tehtäviä, joissa pitää esimerkiksi piirtää, kirjoittaa tai ratkaista päättelytehtäviä.

Osa tehtävistä voi muistuttaa koulutehtäviä. Sinun ei kuitenkaan tarvitse pelätä epäonnistuvasti niissä eikä valmistautua niihin etukäteen.

Magneettitutkimuksella on mahdollista selvittää kehon rakenteita ja mahdollisia vaurioita hyvin tarkasti. Joskus mielenterveysongelmia tutkittaessa on tarpeen tehdä aivojen magneettitutkimus.

Tutkimus ei aiheuta kipua eikä siinä tule röntgensäteilyä. Tutkimus tehdään putkimaisessa laitteessa, jossa pitää maata paikallaan. Jos ahtaat paikat ahdistavat sinua, kannattaa siitä kertoa etukäteen.

• Lisätietoa magneettikuvauksesta (terveyskyla.fi) (opens in a new window, goes to a different website)

Fyysiset terveysongelmat voivat aiheuttaa tai pahentaa mielenterveysongelmia. Lisäksi joidenkin lääkkeiden käyttöön liittyy fyysisen terveydentilan seuranta. Sen vuoksi mielenterveyspalveluista voidaan suositella sinulle verikokeita, virtsakoetta tai sydänfilmiä.

Kokeet otetaan laboratoriossa. Tarkista saamistasi ohjeista, missä se sijaitsee. Lääkäri kertoo, mihin aikaan kokeet olisi hyvä ottaa ja saako ennen laboratorioon menoa syödä.

Työntekijä keskustelee kanssasi ongelmistasi tai asioista, joihin toivoisit muutosta. Hän voi auttaa sinua hahmottamaan ongelmia ja löytämään ratkaisukeinoja.

Joskus riittää muutama keskustelukäynti. Toisinaan tarvitaan pitkää ja säännöllistä keskusteluhoitoa, jota kutsutaan psykoterapiaksi.

Psykoterapia on säännöllistä keskusteluhoitoa. Tapaamisia on esimerkiksi kerran viikossa.
Psykoterapeutti ja asiakas sopivat yhdessä tavoitteet. Ne voivat liittyä esimerkiksi oireiden lievittymiseen tai ihmissuhteiden paranemiseen. Psykoterapeutilla on koulutus erilaisiin keinoihin, joiden avulla näitä tavoitteita voi saavuttaa.

Psykoterapia voi kestää joitakin kuukausia tai jopa vuosia. Psykoterapiassa voi käydä tulkin kanssa.

Nettiterapia on psykoterapiaa, joka toteutetaan tietokoneella enimmäkseen itsenäisesti. Apuna on terapeutti, joka pitää yhteyttä potilaaseen. Nettiterapiaan tarvitaan lääkärin lähete.

Tällä hetkellä Mielenterveystalon nettiterapiaa voi käydä vain suomeksi ja ruotsiksi.

• Tutustu nettiterapiaan

Ryhmässä keskustellaan tai tehdään jotain yhdessä. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sitä ohjaa ammattilainen.

Yleensä ryhmään osallistuvilla on samantapaisia ongelmia. He saavat ryhmässä myös toisiltaan tukea. Tällöin puhutaan vertaistuesta.

Toimintaterapeutti auttaa löytämään sellaisia keinoja, joiden avulla arki sujuu paremmin. Toimintaterapeutin kanssa voi harjoitella uusia taitoja joko kotona tai toimintaterapeutin vastaanotolla.

Monia psyykkisiä oireita voi lievittää myös lääkehoidolla. Esimerkiksi masennuslääkkeet voivat parantaa mielialaa ja jaksamista sekä lievittää ahdistuneisuutta. Unilääkkeet voivat helpottaa nukahtamista ja vähentää heräilyä.

Useimpia lääkkeitä pitää käyttää säännöllisesti päivittäin. On tärkeää, että ymmärrät lääkehoitoon liittyvät ohjeet ja saat ne omalla kielelläsi.

Dosetti on lokerikko, johon voidaan laittaa esimerkiksi viikon lääkkeet.

Dosetti auttaa etenkin, jos käytössä on useampi lääke ja niitä pitää ottaa eri aikoihin. Sen avulla on helpompi ottaa lääkkeet säännöllisesti. Voit ostaa dosetin apteekista tai tilata sen nettikaupasta.

Vaikeimmissa mielenterveysongelmissa, kuten hyvin vaikeassa masennuksessa, hoidoksi voidaan ehdottaa sähköhoitoa.

Sähköhoidossa potilas nukutetaan ja hänen päähänsä annetaan lyhyen hetken ajan sähkövirtaa. Se aiheuttaa aivoissa sähköpurkauksen.

Sähköhoitoa annetaan yleensä muutaman kerran viikossa ainakin muutaman viikon ajan.

Monilla terveysasemilla työskentelee psykiatrisia sairaanhoitajia tai psykologeja. Yleensä heidän luokseen varataan etukäteen aika.

Joissakin kunnissa on myös palveluita, joissa voi asioida ilman ajanvarausta.

Voit kysyä mielenterveyspalveluita omalta terveysasemaltasi. Jos sinulla on tuttu työntekijä, kuten neuvolan hoitaja tai sosiaalityöntekijä, voit pyytää häneltä apua palveluihin päästäksesi.

Psykiatrian poliklinikka on paikka, jossa työskentelee psykiatrian ammattilaisia. Tarvitset sinne yleensä lääkärin lähetteen. Se tarkoittaa, että terveyskeskuksen, koulun tai työterveydenhuollon lääkäri arvioi tilanteesi ensin.

Poliklinikalla käydään etukäteen sovittuna aikana. Saat ajan yleensä tiedoksi kirjeellä tai esimerkiksi tekstiviestillä. Poliklinikalla tavataan yhtä tai useampaa työntekijää yhdellä käynnillä. 

Osa tapaamisista voidaan toteuttaa etänä. Se tarkoittaa, että voit osallistua kotoasi tietokoneen tai puhelimen välityksellä. Saat työntekijältäsi ohjeet etävastaanoton käytöstä.

Jos sinulla ei ole mahdollisuutta videoyhteyden käyttöön tai et osaa käyttää tietokonetta, voit pyytää tavallista tapaamista tai puhelua.

Sairaaloiden yhteydessä toimii ympäri vuorokauden päivystys. Monissa sairaaloissa on myös psykiatrian päivystys. Psykiatrian päivystyksissä työskentelee psykiatri ja psykiatrinen sairaanhoitaja.

Päivystyksessä voi asioida tilanteessa, jossa tarvitaan apua hyvin kiireellisesti, eli yleensä saman päivän aikana.

Jos olet huolissasi omasta tai läheisen voinnista eikä kotona oleminen tunnu turvalliselta, voit hakeutua tai ohjata läheisesi päivystykseen. Hätätapauksessa sinne voi mennä ambulanssilla.

Osastohoito tarkoittaa psykiatrisessa sairaalassa toteutettavaa hoitoa. Sitä tarvitaan tilanteissa, joissa tarvitaan hyvin tiivistä hoitoa tai sellaisia tutkimuksia, joita on vaikea toteuttaa poliklinikalla.

Psykiatrinen osastohoito kestää useimmiten muutamista päivistä muutamiin viikkoihin. Osastolla ollaan yleensä myös yötä. Joskus tarvitaan vielä pidempää hoitoa. Osastolta voi päästä välillä kotilomalle, eli lyhyeksi ajaksi takaisin kotiin.

Perheenjäsenet tai muut läheiset saavat vierailla sairaalassa erikseen sovittuina aikoina.

Päihdepalveluissa hoidetaan henkilöitä, jotka toivovat apua päihteiden käytön vähentämiseen.

Päihdepalvelut voivat olla samassa yhteydessä mielenterveyspalveluiden kanssa tai niille voi olla erillinen yksikkönsä.

Yleensä päihdehoitoon kuuluu keskustelukäyntejä oman työntekijän luona. Tarvittaessa voidaan harkita lääkehoitoa. Vieroitus- ja kuntoutusjaksoja voidaan järjestää myös osastolla, jossa vietetään myös yöt.