Siirry pääsisältöön

Somaattisesti sairastuneen vanhemman jaksaminen

Sairastuminen on kriisi sairastuneelle itselleen ja koko perheelle. Vakava sairaus tuo usein mukanaan ilmiöitä, jotka vaikeuttavat niin arkea kuin vanhemmuuttakin. Samalla täytyy miettiä, miten sairastumista käsitellään lapsen kanssa.

Sairastuminen rikkoo illuusion elämän jatkuvuudesta ja hallittavuudesta. Ajatus kuolemasta voi tulla ahdistavan lähelle. Vaikka sairastuminen ei uhkaisi henkeä, on se aina suuri muutos.  

Lisäkuormitusta voi aiheuttaa huoli ja pelko siitä, miten sairastuminen vaikuttaa lapsiin.  

Alkujärkytys voi viedä voimat 

Sairastumisen herättämä turvattomuus ja stressi heikentävät harkintakykyä ja kykyä nähdä kokonaisuutta. Saatat ensin tarvita aikaa omalle sopeutumisellesi. Arjen pyörittämiseen ja lasten huomioimiseen ei ehkä riitä voimavaroja.  

Vaikka saattaa tuntua houkuttelevalta vetäytyä omaan rauhaan, kannattaa aikuisten väliseen avoimeen keskusteluyhteyteen panostaa. Se auttaa selviytymään arjesta ja tukemaan lapsia. 

Sairaus ja vanhemmuus 

Kun voimat eivät riitä lapsen huomioimiseen 

Sairauden oireet ja hoito voivat aiheuttaa voimattomuutta ja poissaoloja kotoa. Lapsen kanssa aika voi jäädä vähiin. Kaikkia sairauteen liittyviä asioita ei välttämättä pysty käsittelemään. 

Jos elämänmuutokseen sopeutuminen ja arjenhallinta vievät kaikki voimavarat, on hyvä pyytää ulkopuolista apua lapsen huomioimiseen. Apuna voivat olla läheiset, ystävät tai ammattilaiset.  

Perheen arki on aikuisten vastuulla 

Lasta ei pidä ottaa mukaan kriisin käsittelyyn liian voimakkaasti. Lapsi ei voi kriisitilanteessakaan joutua vastuuseen perheen arjesta. Tarvittaessa tilanteeseen on pyydettävä ulkopuolista apua.  

Lapsi ei voi kannatella aikuista 

Myöskään kaikkea aikuisten huolta ja murhetta ei voi vyöryttää lapsen harteille. Arvioi, mikä on tarpeellista ja mitä lapsi tässä tilanteessa pystyy vastaanottamaan. 

Lapsen kannalta on usein helpottavaa, jos perheen tilanteesta kerrotaan tärkeille aikuisille, kuten opettajalle, harrastusryhmän vetäjälle tai ystävien vanhemmille. Näin lapsi vapautuu peittelyn taakasta ja voi saada tukea. 

Lapsen keskeneräisyyden sietäminen  

Lapsen tunne-elämä ja itsesäätely ovat vasta kehittymässä. Vaikeassa tilanteessa lapsi voi käyttäytyä ei-toivotusti, vaikka hänet olisi huomioitu hyvin. Se voi hämmentää sekä aiheuttaa syyllisyyden- ja ärtymyksentunteita.  

Vinkkejä sietämättömän käsittelyyn  

Sairastuneen oma kriisi  

Tieto sairaudesta tulee usein yllätyksenä, ja luonnollisesti seurauksena on järkytys. Vakava sairastuminen on verrattavissa äkilliseen traumaattiseen tapahtumaan, kuten henkeä uhkaavaan onnettomuuteen.  

Tämä voi laukaista erilaisia stressioireita. Osalla ihmisistä ne pitkittyvät ja altistavat psyykkisille häiriöille.  

Kriisin kesto riippuu sekä kokijasta että tilanteesta. Yleensä kyse on pitkästä ja vähitellen muuttuvasta prosessista.  

Tunteet ja kokemukset 

Siihen, miten yksittäinen ihminen kokee oman sairastumisensa, vaikuttaa ikä, persoonallisuus, aiemmat elämänkokemukset ja elämäntilanne.  

Alun epävarmuuden jälkeen diagnoosin saaminen voi olla helpotus. Usein se kuitenkin herättää monenlaisia kysymyksiä, ajatuksia ja tunteita. Sairaus voi muuttaa toimintakykyä ja ulkonäköä. Joskus sairauden hoitamiseen liittyy ahdistavia toimenpiteitä.   

Tilanteen tasapainottumisen kannalta on tärkeää tunnistaa ja työstää kokemuksiaan voimavarojensa mukaan. 

Muista itsesi  

Aikuisena joutuu usein tinkimään omista tarpeista ja toiveistaan. Itsestä huolehtiminen ei etenkään kriisin keskellä ole helppoa. Riittävä huolenpito itsestä on kuitenkin edellytys muiden huomioiselle. Näin myös lapsi oppii, että omat tarpeet ovat tärkeitä.  

Rauhoittuminen 

Koeta löytää päivittäin hetkiä, jolloin pysähdyt kuulostelemaan oloasi edes muutaman rauhallisen hengityksen verran. Mitä tarvitset? Jos huomaat kielteisten tunteiden lähtevän viemään sinua, ota itsellesi aikalisä.  

Itsemyötätunto 

Olosuhteiden muuttaminen ei ole aina mahdollista. Myötätuntoinen suhtautuminen omiin vaikeuksiin voi lievittää kärsimystä. Itsemyötätunto voi tuntua vieraalta ja vaikealta, mutta sitä voi ja kannattaa harjoitella. Siitä hyötyy koko perhe.  

Alkuun pääsee jo sillä, kun pohtii, miten kohtelisi ystäväänsä vastaavassa tilanteessa. 

Tilanteen edetessä 

Ajan kuluessa sairastuminen muuttuu osaksi elämää. Kriisin kesto on rajallinen ja elämään löytyy väistämättä jonkinlainen tasapaino. On myös lohdullista muistaa, että lapsilla on usein luontainen kyky elää hetkessä, joka auttaa heitä sopeutumaan vaihtuviin tilanteisiin.  

Sairastumiskriisin myönteiset vaikutukset 

Monet sairastumiskriisin läpikäyneet kertovat, että sairaudella on ollut myönteisiäkin vaikutuksia. Elämän tärkeysjärjestys voi kirkastua ja läheisten ihmissuhteiden merkitys korostua. Turhaa kuormitusta aiheuttavia asioita on helpompi karsia. 

Sairauden myötä perheenjäsenten kyky kantaa vastuuta itsestä sekä toisista voi kehittyä huimasti. Tällaisista kyvyistä voi olla merkittävää hyötyä myöhemmin elämässä.  

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia. 

Nettiterapiat

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös