Työhön paluu sairauslomalta

Tällä sivulla esitetyistä toimeentuloon vaikuttavista yleisistä sairausloman ja työhön paluun säännöistä on hyvä olla tietoinen.

Lisää tietoa sekä harjoituksia työhön paluun tueksi löydät Työhön paluun omahoito-ohjelmasta.

Sairausloman kesto 1–14 päivää

Useissa työpaikoissa on käytäntö, että työntekijä ilmoittaa lyhyestä sairauspoissaolosta esihenkilölleen. Tällöin kyseessä on yleensä 1–3 päivän sairausloma. Poissaolo omalla ilmoituksella toimii erinomaisesti lyhytkestoisissa fyysisissä sairauksissa, kuten flunssa, vatsatauti tai migreeni.

Mielenterveyssyistä alkavan lyhyenkin sairausloman pitäisi käynnistää sekä esihenkilössä että työntekijässä arvio siitä, missä määrin oireet liittyvät työn kuormitustekijöihin. 

Viimeistään yli kaksi viikkoa kestäneen sairausloman jälkeen kannattaa olla yhteydessä omaan työterveyshuoltoon. Oma työterveyshuolto tuntee työpaikan olosuhteet ja työn asettamat vaatimukset parhaiten. Se on asiantuntevin taho määrittelemään, tarvitaanko kyseisessä työssä ja tilanteessa vielä sairauslomaa.

Sairausloman kesto 14–30 päivää

Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijän sairauslomasta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun sairausloma on kestänyt 30 päivää. Työkyvyn tukitoimet on hyvä käynnistää riittävän varhain.

Palkallinen sairausloma

Työntekijä on oikeutettu täyteen palkkaan ensimmäisten 10 sairauslomapäivän ajan. Useissa työehtosopimuksissa on sovittu 10 päivää pidemmistä sairausajan palkoista.

Pidemmän sairausloman palkallisuus riippuu työsuhteen pituudesta ja työsopimuksesta.

Jos sairausloma muuttuu palkattomaksi, on työntekijän itse haettava sairauspäivärahaa Kelasta.

Paluu töihin osasairauspäivärahalla

Kokopäiväistä työtä (vähintään 30 t/ viikko) tekevä työntekijä voi palata töihin osasairauspäivärahalla heti sairausloman alettua. Osasairauspäiväraha on vapaaehtoinen sekä työntekijälle että työnantajalle.

Kelan osasairauspäivärahaa on mahdollista hakea ja saada vasta 9+1 arkipäivän eli omavastuuajan jälkeen.

Osasairauspäivärahan pitää olla kestoltaan vähintään 12 arkipäivää ja sitä voi saada korkeintaan 150 arkipäivältä, lauantait mukaan laskien. Työmäärä osasairauspäivärahalla voi olla 40–60 % tavallisesta. Kela maksaa osasairauspäivärahaa tämän yli menevästä osuudesta.

Osa työnantajista korvaa työntekijälle tehdyt tunnit ja työntekijä hakee itse osasairauspäivärahan Kelasta. Osa työnantajista maksaa osasairauspäivärahan ajalta täyttää palkkaa, jolloin työnantaja hakee osasairauspäivärahan.

Osasairauspäiväraha on yleensä työntekijälle taloudellisesti täyttä sairauslomaa edullisempi ratkaisu. Näin on etenkin, jos työntekijän palkallinen sairausloma on loppunut, ja hän on Kelan sairauspäivärahalla.

Työterveysneuvottelu

Työhön paluusta ja sen tukemisesta esimerkiksi osasairauspäivärahalla sovitaan työterveysneuvottelussa. Siihen osallistuvat työntekijä, esihenkilö, työterveyshuollon ammattilainen ja usein henkilöstöhallinnon työntekijä. Tarvittaessa työterveysneuvotteluun voi osallistua tukihenkilö, kuten luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu.

Korkeintaan kahden kuukauden osasairauspäivärahasta kirjoitetaan sairausloma- eli A-todistus.

Pidemmästä osasairauspäivärahasta kirjoitetaan työnantajalle annettava A-todistus ja Kelaan toimitettava B-lausunto.

A-todistus: työntekijä toimittaa todistuksen työnantajalle.

• Jos osasairauspäivärahan aikana maksetaan palkkaa tehtyjen tuntien mukaan, toimittaa työntekijä todistuksen itse Kelaan osasairauspäivärahaa hakiessaan.
• Jos osasairauspäivärahan aikana maksetaan täyttä palkkaa, toimittaa työnantaja A-todistuksen Kelaan osasairauspäivärahaa hakiessaan.

B-lausunto: työntekijä tai työterveyslääkäri toimittaa lausunnon Kelaan. B-lausunto sisältää salassa pidettäviä terveystietoja, eikä sitä koskaan toimiteta työnantajalle.

Työn muokkaus

Työn muokkaus tarkoittaa työpaikan toimia, joilla työ, työprosessi ja työympäristö saadaan vastaamaan työntekijöiden työkykyä. Työn muokkaaminen on keino myös sairauslomien ehkäisyyn ja työntekijän työssä jaksamisen parantamiseen.

Työn muokkaus on hyvin yleistä silloin, kun työhön palataan osasairauspäivärahalla. Tällöin voidaan sopia lyhennetyn työajan lisäksi työajan muista joustoista, työtehtävien keventämisestä ja karsimisesta, työmenetelmien muuttamisesta ja työympäristön muokkaamisesta. Työympäristöä voidaan muokata esimerkiksi ergonomian tai uusien apuvälineiden avulla.

Työntekijää voidaan tukea työnohjauksen ja työterveyshuollon palveluilla, esimerkiksi varhaisen tuen mallia ja työterveysneuvotteluita hyödyntäen.

30–60-90 sääntö, sairausloma ja korvaukset

Sairauslomaa 30 päivää

Kun työntekijän sairaspoissaolot ylittävät yhteensä 30 päivää, tulee työnantajan ilmoittaa niistä työterveyshuoltoon.

Työntekijän on hyvä hakeutua oman työterveyshuoltonsa hoidon piiriin tässä vaiheessa, jotta työkyvyn tukitoimet saadaan käynnistettyä riittävän varhain.

Työterveysneuvottelussa voidaan esimerkiksi sopia työhön paluusta osasairauspäivärahalla. Joissain tapauksissa voidaan sopia työhön paluusta kokopäivätyöhön siten, että työn kuvaa muokataan väliaikaisesti työntekijän sen hetkistä työkykyä vastaavaksi.

Sairauslomaa 30–60 päivää

Kun sairauslomaa on kulunut 60 päivää, Kelan tulee viimeistään selvittää etuudenhakijan kuntoutustarve. Työntekijä saa Kelasta kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutuksen vaihtoehdoista ja järjestäjistä.

Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa kääntyä oman työterveyshuollon puoleen.

Sairauslomaa 60–90 päivää

Työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. Lausunnossa tulee olla arvio jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuudesta. Tämä lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksun jatkumisesta.

Tarvittaessa lausunto työssä jatkamisen mahdollisuuksista on laadittava myös ennen 150 tai 230 sairauspäivärahapäivää.