Milloin ja mistä apua mielenterveyden ongelmiin?
Mielenterveyden ongelmiin kannattaa hakea apua. Tilanteen kiireellisyys ja oireiden vakavuus vaikuttavat siihen, millaista apua tarvitaan. Tältä sivulta saat tietoa siitä, millainen apu tilanteeseesi voi sopia ja mistä sitä saa.
Onko kyse hätätilanteesta? Toimi heti:
Soita 112, jos jonkun henki tai turvallisuus on uhattuna.
Soita 116 117, jos ei ole hengenvaaraa, mutta tilanne on vakava tai vaatii päivystyksellistä apua.
Sosiaali- ja terveydenhuolto - mistä saan apua?
Jos tarvitset hoitoa psyykkisiin ongelmiin tai oireisiin, sinun tulee ensin hakeutua palveluntuottajan arvioon. Palveluntuottajia ovat oman hyvinvointialueesi julkinen terveydenhuolto, sosiaalihuolto, nettiterapia, työterveys, opiskeluterveydenhuolto ja yksityinen terveydenhuolto.
Hoitomuotoja on useita, esimerkiksi
- kasvokkainen ohjaus ja psykologinen hoito, jota antaa terveydenhuollon ammattilainen (esimerkiksi ohjattu omahoito, lyhytterapia, psykoterapia)
- nettiterapia
- lääkitys
- toiminnallinen terapia, kuten fysioterapia, toimintaterapia
Jokaisella on oikeus saada mielenterveyden häiriöihin apua julkisesta terveydenhuollosta. Se jakaantuu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon.
Perusterveydenhuoltoon tai palveluohjaukseen voit hakeudutaan ottamalla yhteyttä palveluntuottajaan. Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete.
Tyypillisiä yhteydenottotapoja ovat
- soitto puhelinpalveluun arkipäivisin
- asioiminen mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastaanotolla ilman ajanvarausta (Miepä tai Mieppi)
- asioiminen verkkopalvelussa (esim. Omaolo.fi)
Löydät lisää tietoa löydät alla olevista linkeistä.
Sosiaalipalveluihin voi ottaa yhteyttä, kun oma tai läheisen tilanne huolestuttaa eikä ole selvää, mistä apua voisi saada. Sinun ei tarvitse tietää etukäteen, mitä palvelua tarvitset. Sosiaalihuollon ammattilainen arvioi kanssasi tilanteen ja ohjaa tarvittaessa eteenpäin.
Milloin kannattaa ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin?
Ota yhteyttä oman kotikuntasi hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin tai sosiaali- ja kriisipäivystykseen, jos tarvitset kiireellistä tukea, neuvoa tai arviota sosiaaliseen tilanteeseesi. Jos sinulla on jo hoitokontakti terveydenhuollossa, voit kysyä, onko siellä käytettävissä terveyssosiaalityöntekijän palveluja.
Yhteydenotto voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun tarvitset apua tai neuvontaa seuraavissa asioissa:
- toimeentulo, etuudet, velat tai laskujen kasaantuminen
- asuminen, asunnottomuuden uhka, häätötilanne tai vaikeus pärjätä kotona
- perhetilanne, lasten tai nuorten hyvinvointi, vanhemmuuden kuormitus tai läheisen jaksaminen
- yksinäisyys, turvattomuus, väkivallan uhka tai muu kriisitilanne
- päihteisiin, mielenterveyteen tai arjen hallintaan liittyvä tuen tarve
- vammaisten, ikääntyneiden tai omaishoidon palveluihin liittyvät kysymykset
Löydät lisää tietoa alla olevasta linkistä.
Nettiterapiat ovat tehokasta hoitoa terapeutin tuella. Lähetteellä pääset jo viikossa terapiaan. Nettiterapia on julkisen terveydenhuollon tuottamaa potilaalle maksutonta hoitoa.
Voit hakeutua yksityiseen terveydenhuoltoon, jos haluat itse valita ammattilaisen ja ajankohdan. Yksityisen terveydenhuollon asiakkaana vastaat itse hoitomaksuista.
Voit hakeutua yksityiseen terveydenhuoltoon varaamalla ajan nettisivujen tai yhteydenottokanavien kautta.
Jos olet työsuhteessa, sinulle kuuluvat lakisääteisesti työterveyshuollon palvelut. Yrittäjänä puolestaan olet itse vastuussa työterveyshuollon järjestämisestä.
Työterveyshuolto on työnantajan lakisääteisesti järjestämää terveydenhuoltoa. Se kattaa ainakin työperäisten sairauksien ehkäisyn, terveystarkastukset ja työkyvyn arvioinnin. Työpaikan työterveyshuollon kattavuudesta riippuen on mahdollista saada apua tai ohjausta psyykkisten ongelmien hoitoon. Työterveyshuolto on usein ilmaista työntekijälle.
Ohjeet työterveydenhuoltoon hakeutumiseen löydät työpaikaltasi tai esihenkilösi kautta.
Läsnäolevilla tutkinto-opiskelijoilla on oikeus opiskeluterveydenhuoltoon.
Opiskeluterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jonka tavoitteena on edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea heidän opiskelukykyään.
Palveluihin kuuluvat esimerkiksi terveystarkastukset sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus. Palvelut tuottavat hyvinvointialueet ja korkeakouluopiskelijoiden osalta YTHS.
Löydät ohjeet hoitoon hakeutumiseen oppilaitoksesi sivuilta.
Tarvitsenko apua?
Hakiessasi apua sinun ei tarvitse tarkoin tietää, mistä oireesi johtuvat ja mihin tarvitset apua. Seuraavien kysymysten avulla voit arvioida oireidesi tai ongelmiesi laatua.
- Millaisia oireita ja ongelmia sinulla esiintyy?
- Kuinka usein niitä esiintyy?
- Kuinka pitkään olet kärsinyt tai ollut huolissasi niistä?
- Miten paljon ne vaikuttavat arkeen ja elämänhallintaan?
- Liittyykö niiden alkaminen elämäntilannetekijöihin, kuten stressiin, kuormittavaan elämäntilanteeseen tai kriisiin?
- Voitko saada tukea läheisiltäsi?
Voit käyttää apuna oireiden arvioimiseen myös oirekyselyjä.
Kaikki psyykkinen kuormitus ja reagointi ei ole psyykkistä sairautta. Kyseessä voi olla normaali reaktio poikkeavaan elämäntilanteeseen tai stressiin. Jos reaktio pitkittyy tai heikentää toimintakykyä selvästi, kannattaa hakea apua.
Omahoidolliset palvelut
Lievempiin oireisiin tai psyykkiseen reagointiin voi saada apua omahoidosta ja muista tukipalveluista.
Jos kaipaat kuuntelijaa
Suomessa kolmannen sektorin palvelut täydentävät julkisia palveluita. Näitä ovat muun muassa mielenterveysjärjestöt, potilasjärjestöt, kirkko ja seurakunnat.
Palvelut voivat tarjota välitöntä tukea esimerkiksi chat- tai puhelinpalveluista tai ajanvarauksella sekä vertaistukea, ryhmätoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa. Nettisivuilta löydät myös tietoa mielenterveyteen liittyvistä aiheista.
