Työttömyys

Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, tärkeintä on ensin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä, jotta saat työttömyyskorvausta. Työttömäksi työnhakijaksi voit ilmoittautua sähköisesti tai käydä itse paikan päällä. Kun ilmoittaudut työnhakijaksi, työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa sinulle työtä, koulutusta ja TE-palveluja eli työ- ja elinkeinopalveluja.

Jos olet ollut pitkään työttömänä, ota yhteyttä työvoiman palvelukeskukseen eli TYP:hen. Se on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen palvelupiste, joka palvelee sinua yhden luukun periaatteella. Asiointi tapahtuu ajanvarauksella.

Palvelukeskuksessa eli TYP:ssä sinua auttavat muun muassa

  • TE-toimiston asiantuntijat
  • sosiaalityöntekijä
  • terveydenhoitaja
  • psykologi
  • Kelan asiantuntija.

 Toimeentulotuesta apua taloudelliseen tilanteeseen

Toimeentulotukea myönnetään tilanteissa, joissa et voi saada toimeentuloa millään muulla tavalla. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään, saatko muita tuloja tai sosiaaliturvan etuuksia ja oletko hakenut kaikkia sinulle mahdollisesti kuuluvia etuisuuksia.

Joskus toimeentulotukea voidaan myöntää tulevaa etuutta vastaan. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi silloin, jos olet toimeentulotuen tarpeessa ensisijaisesti siksi, että eläkkeesi, työttömyyspäivärahasi, sairauspäivärahasi, asumistukesi, opintoetusi tai muu vastaava on vireillä tai niiden maksaminen on viivästynyt. Tällöin toimeentulotuki voidaan periä takaisin myöhemmin maksuun tulevasta etuudesta.

Toimeentulotuen myöntää asuinkunnan sosiaalitoimisto. Kiireellisissä tapauksissa toimeentulotukea voi hakea tilapäisen oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki myönnetään aina yksilöllisen harkinnan perusteella.

Toimeentulotuki muodostuu

  • perustoimentulotuesta
  • täydentävästä toimeentulotuesta
  • ehkäisevästä toimeentulotuesta.

Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakulomakkeella.

Muistilista hakulomakkeen täyttämiseen

Kaikki antamasi tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Kun alat täyttämään hakemusta, varaa riittävästä aikaa ja rauhallinen hetki, jotta voit keskittyä täyttämiseen. On tärkeää, että vastaat jokaiseen kohtaan.

Henkilötiedot ja asuminen

  • hakijan sukunimi ja etunimet
    hakemus käsitellään hakijan tiedoilla
  • ruokakunnassa/samassa taloudessa olevien nimet
    etunimi, sukunimi ja henkilötunnus/sosiaaliturvatunnus ja myös muualla asuvat alaikäiset lapset
  • kotiosoite
    osoite, johon toimeentulotukipäätös tulee
  • puhelinnumero
  • perhesuhde
    jos olet eronnut, merkitse päivämäärä, mistä lähtien
  • hakijan/puolison ammatti tai koulutus
  • hakijan/puolison työnantaja/oppilaitos
  • asunto
    asumismuoto ja tiedot asunnosta
  • pankkitilin numero, jolle toimeentulotuki maksetaan ja tilinhaltija
    yleensä hakijan tilinumero

Varat ja omaisuus

  • Tiedot merkitään viimeksi vahvistetun veropäätöksen mukaisesti. Veropäätöksen jälkeisistä varallisuuden muutoksista on toimitettava erillinen selvitys, esim. lahjakirja, perunkirja, ositussopimus.

Lainat ja velat

  • Esim. omistusasunto- ja opintolainat: velkakirja ja pankin erittely erääntyvistä koroista.

Työmarkkinatilanne/työtilanne

  • Työssä olevan tulee toimittaa työsopimus ja hakemuskuukauden ja edellisen kuukauden palkkalaskelmat. Työtön toimittaa työvoimaviranomaisen todistuksen työttömyydestä.

Vireillä olevat etuudet

  • Etuudesta koskeva päätös liitteeksi: mitä haettu ja mistä alkaen.

Tämän hetkisen tulot ja menot

  • Tuloja ja menoja koskevat tositteet liitteeksi.

Päiväys ja allekirjoitus

  • Jos asioit henkilökohtaisesti toimipisteessä, varaudu esittämään virallinen henkilöllisyystodistus, esim. passi.

Erittele ja perustele, miksi haet toimeentulotukea ja mihin menoihin

  • Kirjoita vapaamuotoisesti olosuhdeperustelut.

Liitteet

  • Tiliotteet
    sinun ja perheenjäsentesi pankkitileistä, kahdelta viimeiseltä kuukaudelta
  • verolippu
    tiedot viimeksi vahvistetusta verotuksesta (verovuoden lisäveron tai veronpalautuksen on käytävä ilmi)
  • vuokrasopimus
    alivuokralaiselta myös päävuokralaisen vuokrasopimus, asunnon kokonaisvuokran oltava näkyvissä, joissakin kunnissa talonkirjaote
  • asumistukipäätös
  • kaikki tuloselvitykset kahden viimeisen kuukauden ajalta
    esim. palkkatositteet, tositteet työttömyys-, äitiys- tai sairaspäivärahoista, eläkkeestä
  • menotositteet
    vuokrakuitti, sähkölaskut, sairauskululaskut julkisista terveydenhoitopalveluista, työ- ja opiskelumatkakulut ja omistusasunnon asumiskustannuksiin liittyvät laskut, esim. sauna-, jätehuolto-, lokakaivon tyhjennys-, kiinteistövero-, nuohous- ja lämmityslaskut, maksetut päivähoitomaksut
  • pankin todistus asuntolainasta
    lainan käyttötarkoitus, pääoman ja korkoprosentin käytävä ilmi
  • tositteet omaisuudesta, varallisuudesta ja säästöistä
  • yrittäjiltä yrittäjien perusselvitys
    liite on erillinen lomake ja sen yhteydessä vaaditaan lisätositteita
  • elatussopimukset muualla asuvista lapsista
  • reseptit ja apteekkikuitit lääkkeistä
    ei huomioida ilman reseptiä
  • sotilaspassi
    armeijasta vasta vapautuneelta ja kotiutuneelta
  • maahanmuuttajalta passi
  • selvitys uuden työsuhteen alkamisesta ja ensimmäinen palkkakuitti tai selvitys työsuhteen päättymisestä ja viimeinen palkkakuitti
  • työvoimapoliittinen lausunto työvoimatoimistosta ja tosite ilmoittautumisesta työnhakijaksi
  • opintotukipäätös ja opintolainan nostokuitit
  • selvitys opiskelusta
  • oleskeluluvan voimassaoloaika.



OPISKELIJAT

Opiskelijoiden tulee toimittaa toimeentulotukihakemus kaikkine liitteineen ja lisäksi opiskelutodistus ja kopio opintotukipäätöksestä.

HUOM.! Jokaisen opiskelijan tulee hakea opintotukea (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Opintotuki on ensisijainen etuus, ja sen hakeminen on toimeentulotuen myöntämisen edellytys.

Hakemuslomakkeita (mukana hakuohjeet) saat asuinkuntasi Internet-sivulta, sosiaalitoimistosta tai yhteispalvelupisteestä.


Perustoimeentulotuki

Kun haet toimeentulotukea, lasketaan ensin yhteen kaikki tulot ja varallisuus (talletukset, kiinteä omaisuus). Näistä tuloista vähennetään ruokaan ja muihin perusmenoihin varattava summa. Tätä summaa sanotaan toimeentulotuen perusosaksi. Perusosan suuruus on määritelty laissa, ja se tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Vuonna 2014 perusosa on yksin asuvalla 480,20 euroa kuukaudessa.

Jos hakijan tulot ovat pienemmät kuin hyväksyttävät menot, hakijalla on oikeus saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on hyväksyttävien menojen sekä tulojen ja varallisuuden välisen erotuksen suuruinen. Toimeentulotukeen vaikuttaa perheen koko sekä huollettavien lasten lukumäärä ja ikä.

Mitä toimeentulotuen perusosa sisältää?

Toimeentulotuen perusosa kattaa seuraavat menot:

  • ruoka
  • vaatteiden osto, pesu ja korjaus
  • henkilökohtainen puhtaus
  • parturi- ja kampaamomaksut
  • paikallisliikenteen käyttö
  • ilman lääkärin määräystä apteekista ostetut lääkkeet ja pienet hoitotarvikkeet
  • sanomalehden tilaus
  • puhelimen käyttö, Internetin käyttökulut
  • pienet virkistys- ja harrastusmenot.

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää seuraaviin menoihin:

  • lasten päivähoitomenot
  • kohtuulliset asuntomenot: vuokra, vesi, lämmitys, yhtiövastike, asuntolainan korot
  • kohtuulliset sähkö- ja kaasulaskut
  • kohtuullinen kotivakuutuslasku
  • hyväksyttävät potilasmaksut (sairaala, poliklinikka)
  • lääkkeet, jotka julkisen terveydenhuollon lääkäri on määrännyt sairaudenhoitoon
  • välttämättömät silmälasit
  • välttämättömät muuttokustannukset
  • välttämättömät hautajaismenot
  • välttämättömät työssäkäyntikulut ja työmatkamenot.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan myös alentaa. Perusosaa alennetaan, jos toimeentulotuen hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä hänelle tarjotusta työstä tai muusta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (työharjoittelu, koulutus).


Täydentävä toimeentulotuki

Täydentävä toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruiset erityismenot. Täydentävän toimeentulotuen tarve arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen.

Mitä huomioitavat erityismenot ovat?

Huomioitavia erityismenoja ovat

  • lasten päivähoitomenot (myös iltapäiväkerhot)
  • ylimääräiset asumismenot (takuuvuokra, vuokraennakko, välityspalkkio tai muutosta aiheutuvat kustannukset, palohälyttimen hankinta)
  • erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot (esim. pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta aiheutuvat menot sekä lasten harrastusmenot).

Jos olet elänyt pitkään toimeentulotuen varassa, on taloudellinen liikkumisvarasi niukka, ja yllättävien menojen ilmaantuessa voit joutua tinkimään välttämättömistä kuluista, kuten ruokamenoista. Esimerkiksi kodin irtaimiston hankkimisesta, rikkoutuneista kodinkoneista tai muista suuremmista kodin hankinnoista aiheutuvat menot ovat usein niin suuria, että niiden hankkimisesta voi tulla kerralla maksettavaksi iso lasku. Tällöin on mahdollista hakea sosiaalista luototusta. Sosiaalinen luotto pitää pystyä maksamaan takaisin.

Mihin täydentävää toimeentulotukea voidaan hakea?

Täydentävää toimeentulotukea voit hakea esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • lastentarvikkeista, kuten lastenvaunuista aiheutuviin menoihin
  • opinnoista aiheutuviin menoihin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta
  • opintolainojen korkojen maksuun (jos et ole Kelan korkoavustuksen piirissä)
  • oppikirjojen ja työvaatteiden hankintakustannuksiin
  • lasten harrastusmenoihin, esim. luistimien, mailan, kenkien hankintaan
  • elektroniikkalaitteiden, kuten television, tietokoneen tai matkapuhelimen hankinnasta aiheutuvat kulut (tietokone on monelle koululaiselle ja opiskelijalle välttämätön väline)
  • lapsen ja vanhemman tapaamisesta aiheutuvat menot (lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu)
  • lapsen luonapidon kustannuksiin, joihin voi anoa täydentävänä toimeentulotukena
  • tavanomaista suurempiin vaatemenoihin (esimerkiksi romaaninaisten tai raskausajan vaatemenot)
  • puhelinkuluihin: jos joudut esim. liikkumisvaikeuksien vuoksi hoitamaan asioita viranomaisten kanssa puhelimitse tai sinulla on akuutti kriisitilanne, joka aiheuttaa tavanomaista suuremmat puhelinkulut.


Ehkäisevä toimeentulotuki

Ehkäisevästä toimeentulotuen myöntämisestä päättävät kunnat itse. Ehkäisevän toimeentulontuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.

Ennalta ehkäisevää toimeentulotukea on myönnetty akuuteissa kriisitilanteissa. Sillä on tuettu perheitä, joita on kohdannut perheenjäsenen äkillinen kuolema, vakava sairastuminen tai esimerkiksi rikoksen uhriksi joutuminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voi lisäksi saada lasten harrastusmenoihin ja itsenäistyvän nuoren tukemiseen.

Jos perheellä on vuokrarästejä, voidaan ehkäisevällä tuella välttää häätö ja sen myötä perheen hajoaminen ja tilanteen muuttuminen entistä huonompaan suuntaan. Usein näissä tilanteissa perheillä on sellaisia menoja, joita ei voida huomioida toimeentuloa myönnettäessä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi lainojen lyhennykset.


Huomioon otettavat tulot ja varallisuus

Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varallisuus. Huomioitavia tuloja ovat esimerkiksi palkka-, eläke- ja pääomatulot, työttömyyskorvaus, sairauspäiväraha, asumistuki, opintotuki, opintolaina, omaishoidontuki, elatusapu, elatustuki, lapsilisä ja veronpalautus sekä omaisuuden tuotto. Varallisuutena otetaan huomioon henkilön tai perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä oleva varallisuus, joita ovat muun muassa säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitava omaisuus.

Toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon äitiysavustusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, alle 18-vuotiaan tuloja eikä pankki- ja luottokorttiluottoja.

Varallisuutena ei oteta huomioon

  • henkilön tai perheen käytettävissä olevaa vakituista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa
  • tarpeellisia työ ja opiskeluvälineitä
  • alle 18-vuotiaan lapsen varoja tiettyyn rajaan saakka
  • muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.

Toimeentulotukea myönnettäessä voidaan päättää myönnetyn toimeentulotuen perimisestä takaisin, jos tuen saajalla on varallisuutta, joka ei ole ollut käytettävissä tukea myönnettäessä.


Toimeentulotukipäätös

Päätös toimeentulotuesta on saatava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisissä tapauksissa päätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Päätös toimeentulotuesta annetaan aina kirjallisena, ja se perustellaan. Päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua. Päätöksen liitteenä on ohjeet oikaisun tekoon.

Toimeentulotuen hakijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta.

 Päivätoiminta rytmittää arkea ja edistää toimintakykyä

Mikäli henkilö ei kykene osallistumaan toimintarajoitteiden (esim. fyysinen vamma tai mielenterveysongelma) vuoksi kuntouttavaan työtoimintaan, tulee palvelu järjestää vammaispalvelulain mukaisena päivätoimintana. Päivätoiminta on viriketoimintaa, joka rytmittää arkea ja edistää toimintakykyä. Myös ikäihmisille järjestetään omaa päivätoimintaa.

Päivätoiminnan tavoitteena on tukea itsenäisessä elämässä selviytymistä. Sen avulla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Päivätoiminnan avulla voidaan edistää sosiaalista vuorovaikutusta, joka parantaa elämänlaatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia.

Toiminnan tarkoituksena on lisätä kontakteja asunnon ulkopuolella. Päivätoiminta voi sisältää esimerkiksi ruoanlaittoa, liikuntaa, keskustelua, retkeilyä, luovaa toimintaa ja sosiaalisten taitojen harjaannuttamista.

Päivätoiminnan järjestäminen perustuu henkilölle tehtyyn palvelusuunnitelmaan, jossa on määritelty miten, missä ja kuinka laajasti päivätoimintaa järjestetään. Päivätoimintaan hakeudutaan sosiaalityöntekijän kautta.

 Kuntouttava työtoiminta lisää työllistymismahdollisuuksia ja parantaa elämänhallintaa

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttava työtoiminta edistää henkilön elämänhallintaa ja työelämänvalmiuksia. Työtoimintaa voidaan järjestää esimerkiksi työtoimintana, yksilövalmennuksena, ryhmätoimintana ja toimintakyvyn arviointina.

Kunnilla on velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille asiakkaille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea.

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa joko työmarkkinatuen ja siihen liittyvän ylläpitokorvauksen tai toimeentulotuen ja siihen liittyvän toimintarahan sekä osallistumisesta aiheutuvat matkakustannukset.

Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti yhdestä viiteen päivänä viikossa, ja toiminta kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen.. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa elämänhallintaa ja toimintakykyä sekä auttaa työllistymään, hakeutumaan koulutukseen tai osallistumaan TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin.

Jos olet kiinnostunut kuntouttavasta työtoiminnasta, ole yhteydessä oman kuntasi aikuissosiaalityöhön tai Työvoiman palvelukeskukseen, joita on suuremmilla paikkakunnilla.

 Järjestöt ja yhdistykset

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat yleensä yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Toimintamuodot vaihtelevat, sillä jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun taas toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille tai tekevät kehitysyhteistyötä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä toimii monia järjestöjä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten, kuntalaisten, hyvinvointia. Sitä tehdään muun muassa järjestämällä toimintaa, tekemällä vaikuttamistyötä, jakamalla tietoa ja tarjoamalla vertaistukea.

Tietoa oman paikkakunnan järjestötoiminnasta ja yhdistyksistä voit kysyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta tai etsiä tietoa esimerkiksi oman kuntasi nettisivuilta.

Katso myös