Self-help program

Vuorovaikutus rakentuu sanallisen ja sanattoman ilmaisun avulla. Sanattomaan ilmaisuun kuuluvat esimerkiksi eleet, ilmeet ja kehonkieli. Se vaikuttaa vuorovaikutuksen kulkuun ja ilmapiiriin sekä ensivaikutelman muodostumiseen.

Koska sosiaaliseen jännittämiseen liittyy usein tilanteiden välttelyä, eivät sosiaaliset taidot välttämättä pääse kehittymään parhaalla mahdollisella tavalla. Myös jo aiemmin opitut taidot voivat alkaa ruostua. Tällöin vuorovaikutus toisten kanssa ei enää tunnu luontevalta.

Seitsemän vinkkiä

Seuraavista vinkeistä hyötyvät niin sosiaaliset jännittäjät kuin kaikki muutkin, jotka haluavat kehittää omia sosiaalisia taitojaan.

Ota oppia muiden toiminnasta

Voit aluksi vain seurata ympäristöäsi. Miten muut toimivat ja miten toiset ihmiset reagoivat käyttäytymiseen?

Voit myös tarkkailla jonkin sellaisen henkilön käytöstä, jonka toimintaa sosiaalisissa tilanteissa ihailet. Seuraamalla toisia voit saada hyviä vinkkejä toimivasta käyttäytymisestä, jota voit kokeilla myös itse.

Aloita harjoittelu itseksesi

Kokeile ja harjoittele valitsemaasi taitoa ensin itseksesi. Voit tehdä tämän esimerkiksi mielikuvissa tai ääneen harjoitellen.

Voit kuvitella tietyn henkilön eteesi tyhjään tuoliin ja harjoitella, mitä sanoisit ja miten toimisit oikeassa tilanteessa.

Kuivaharjoittelun jälkeen on tärkeää alkaa harjoitella taitoa tosielämän tilanteissa ja mahdollisimman monissa yhteyksissä. Harjoittelu voi tuntua aluksi haastavalta, mutta seuraavat kerrat ovat aina helpompia.

Katsekontakti

Vuorovaikutukseen vaikuttaa se, miten asiat ilmaistaan.

Katsekontakti on yksi keino vahvistaa yhteyttä toiseen ihmiseen. Se voi tehdä vuorovaikutustilanteesta avoimemman ja helpomman molemmille osapuolille. Katsekontaktia voi harjoitella vähitellen. Hyvä vuorovaikutus rakentuu myös monista muista taidoista, kuten kuuntelemisesta, läsnäolosta ja kiinnostuksen osoittamisesta.

Keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen

Keskustelun aloittamista kannattaa harjoitella pienin askelin. Ystävällinen äänensävy ja kiinnostuksen osoittaminen keskustelukumppania kohtaan auttavat luomaan hyvän pohjan vuorovaikutukselle. Katsekontakti voi tukea yhteyden syntymistä, mutta sen ei tarvitse olla jatkuvaa tai tuntua luontevalta heti.

Keskustelun aiheena voivat olla ajankohtaiset tapahtumat tai lähiympäristössä huomion herättävät asiat. Keskustelua voi jatkaa esittämällä lisäkysymyksiä, kommentoimalla kuulemaansa tai kertomalla omia ajatuksiaan aiheesta.

Kuunteleminen

Hyvä vuorovaikutus rakentuu sekä kuuntelemisesta että läsnäolosta. Kun annat toiselle tilaa puhua ja suuntaat huomiosi hänen kertomaansa, välität kiinnostusta ja arvostusta.

Voit osoittaa kuuntelevasi esimerkiksi nyökkäämällä, esittämällä lisäkysymyksiä, kommentoimalla kuulemaasi tai palaamalla johonkin asiaan, jonka toinen on kertonut.

Jämäkkyys

Puheen sävy ja esittämistapa vaikuttavat paljon siihen, miten viesti menee perille ja kuinka helppoa toisen on ottaa asia vastaan.

Jämäkällä käyttäytymisellä tarkoitetaan oman asian, kuten mielipiteen tai pyynnön, esittämistä itsevarmaan, mutta kohteliaaseen sävyyn.

Asioiden esittäminen ja perustelu minä-puheen avulla tekee asian ymmärrettäväksi sekä luo miellyttävää ilmapiiriä vuorovaikutukseen. Minä-puheeseen kuuluvat esimerkiksi ilmaisut ”minusta tuntuu”, ”minusta olisi kiva”, ”olen sitä mieltä” ja ”haluaisin”.

Jämäkkyyttä voi pyrkiä lisäämään myös sanattoman viestinnän keinoin. Katsekontakti voi olla yksi tapa tukea viestin välittymistä, mutta myös ilmeet, eleet, asento ja äänensävy vaikuttavat siihen, millaisena viestisi vastaanotetaan.

Oman mielipiteen ja pyynnön esittäminen

Oman mielipiteen tai pyynnön ilmaiseminen voi tuntua jännittävältä, mutta sitä voi harjoitella vähitellen. Pyri ilmaisemaan asiasi selkeästi ja ystävälliseen sävyyn.

Kun kerrot oman mielipiteesi, voit tarvittaessa myös perustella sitä. Perustelut auttavat toista ymmärtämään näkökulmaasi, vaikka hän ei olisi kanssasi samaa mieltä.

Kun esität pyynnön, minä-puhe voi auttaa kertomaan omista toiveistasi ja tarpeistasi rakentavalla tavalla. Voit esimerkiksi aloittaa pyynnön sanalla ”Voisitko”. Voit myös kertoa, miltä sinusta tuntuisi, jos pyyntö toteutuisi, esimerkiksi: ”Minusta tuntuisi kivalta, jos veisit tiskit keittiöön.”