Self-help program

Huolestuessa mielessä pyörii kuormittavia ajatuksia mahdollisista ikävistä tulevista tapahtumista. Usein nämä ajatukset alkavat ”mitä jos..?”-kysymyksillä.

Huoliin liittyy yleensä pelko siitä, että jotain pahaa tapahtuu, tai siitä, että tulevista stressaavista tapahtumista ei pysty selviytymään.

Milloin huolestuneisuus on ongelmallista?

Joskus huolestuneisuudesta tulee liiallista ja hallitsematonta. Tällöin huolestumista voi olla vaikea laittaa ”pois päältä”, kun pitäisi keskittyä johonkin muuhun, rentoutua tai nukahtaa. Usein liiallinen huolestuneisuus yhdistyy ahdistuneisuudelle tyypillisiin kehollisiin oireisiin.

Huoli voi olla ylimitoitettua

Kun vanhemman huolestuneisuus on liiallista, huolet voivat näyttäytyä muiden silmissä ylimitoitetuilta. Joskus huolen liiallisuuden havaitsee itsekin.

Huoli voi olla liiallinen suhteessa siihen, kuinka todennäköisesti pelottava asia toteutuisi. Myös pelottavan asian toteutumisen seuraus kuvitellaan usein paljon pahemmaksi mitä se oikeasti on. Liiallinen huolestuneisuus voi muodostua huoleksi pahimman mahdollisen tapahtumisesta.

Esimerkiksi vanhempi voisi pelätä myöhästyvänsä neuvolasta. Hän voisi sitten huolestua siitä, että myöhästymisen takia lasta ei ehdittäisi tutkia kunnolla, ja lapsella mahdollisesti oleva vakava sairaus jäisi havaitsematta.

Merkkejä liiallisesta huolestuneisuudesta

• Huolestuneisuus on jatkuvaa, ja se häiritsee arjessa toimimista.
• Huolet ovat hyvin ahdistavia.
• Huolestuneisuuteen liittyy voimakkaita fyysisiä oireita.
• Huoliajatukset voivat ilmaantua täysin yllättäen, ilman laukaisevia tekijöitä.
• Huoliajatuksia on yleensä vaikea hallita.
• Huolestuneisuuteen liittyy vakuuttelun saamisen tarvetta, tarkistelua tai tiedon etsimistä netistä.

Vauvaan ja vanhemmuuteen liittyvä huoli

Raskaus- ja vauva-aikana on tavallista olla huolissaan sekä itse raskaudesta tai perheenjäsenten terveydestä ja hyvinvoinnista. Liiallinen ja hallitsematon huolestuneisuus liittyvät tavallisesti vauvan terveyteen ja turvallisuuteen sekä omaan vanhemmuuteen.

Muita vauva-aikaan liittyviä tyypillisiä huolenaiheita ovat huolet omasta ulkonäöstä, kotitöistä, siisteydestä, urakehityksestä, lastenhoidosta, omasta ajasta ja ihmissuhteista.

Vanhempi saattaa myös kantaa huolta ja syyllisyyttä siitä, miten ahdistuneisuus vaikuttaa vauvaan ja perheeseen.

Muutokset käyttäytymisessä

Vauva-aikana liiallinen huolestuneisuus vaikuttaa usein vanhemman käyttäytymiseen.

Vanhempi voi esimerkiksi

• pelätä jättää vauvaa hetkeksikään muiden hoitoon tai ilman jatkuvaa valvontaa.
• pelätä kuljettaa vauvaa autolla, koska on huolissaan mahdollisesta onnettomuudesta
• herätä öisin tarpeettoman usein tarkistamaan, että vauva hengittää.
• pelätä, että jotain tapahtuu vauvalle kun itse nukkuu, ja kokea siksi nukahtamisvaikeuksia.
• hakea jatkuvasti tietoa netistä, koska on niin huolissaan vauvan terveydestä.
• pyytää jatkuvasti varmistusta läheisiltä siitä, että toimii oikein.

Vaikka käyttäytymisellä on hyvä tarkoitusperä, se yleensä vain ylläpitää ahdistusta. Esimerkiksi tiedon ja vakuuttelun saaminen muilta tarjoaa vain väliaikaista helpotusta. Huolestuminen alkaa nopeasti uudestaan tai huoli vaihtuu uuteen.