Self-help program

Seuraavalla videolla (1:36) kuulet, miten oman mielen hyvinvointia voi ylläpitää omahoito-ohjelman jälkeen.

Toivottavasti sait hyödyllistä tietoa, uusia ideoita ja työkaluja. Itselle sopivalta tuntuvien harjoitusten tekoa kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin. Kiinnitä jatkossakin huomiota omaan arjenhallintaasi ja pyri huolehtimaan itsestäsi parhaalla mahdollisella tavalla.

Salli itsellesi lepopäiviä ja suunnittele niitä, vaikka ennakkoon. Suunnittele viikkokalenteriin myös hetkiä liikunnalle ja mielekkäälle toiminnalle.

Tutustu tarvittaessa muihinkin Mielenterveystalon omahoito-ohjelmiin, joista voi olla sinulle apua.

Miten toimin, jos tämä ohjelma ei auttanut?

Ammattilaiselta saatava apu

Haastavan elämäntilanteen aiheuttama kuormitus voi altistaa mielenterveyden ongelmille. Tällöin voi olla tarvetta ammattiavulle. Kerro tuntemuksistasi neuvolassa tai muulle jo olemassa olevalle hoitokontaktille.

Mikäli sinulla ei ole hoitokontaktia, kannattaa ottaa yhteyttä perusterveydenhuoltoon eli esimerkiksi terveysasemalle, työterveyshuoltoon tai yksityiselle lääkäriasemalle.

Lyhyttä keskusteluhoitoa on monella alueella saatavilla esimerkiksi perheneuvolan tai seurakunnan kautta.

Psykoterapiat

Psykoterapiassa hoidetaan psyykkisiä vaikeuksia psykologisten menetelmien avulla. Hankalia asioita käsitellään useimmiten keskustelemalla. Tarvittaessa voidaan käyttää harjoitteita, joilla tunnistetaan ja muutetaan toimintatapoja, jotka tuottavat oireita.

Voit osallistua hoitoon yksin, puolisosi tai perheesi kanssa tai ryhmässä.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia soveltuu hoidoksi erilaisissa vanhempaan ja vauvaan liittyvissä vuorovaikutusongelmissa. Siinä työskentelyn kohteena ovat varhainen vanhemmuus sekä vauvan ja vanhemman välinen suhde.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapia voi auttaa esimerkiksi, jos vanhemmalla on mielenterveysongelmia, kuormittavan elämäntilanteen aiheuttamaa stressiä tai trauma- tai menetyskokemuksia. Vauvalla puolestaan voi olla esimerkiksi itkuisuutta, nukkumisen tai syömisen pulmia tai kontaktivaikeutta.

Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapiaa voidaan hakea Kela-korvattuna perhepsykoterapiana raskausajasta lähtien vauva- ja pikkulapsiaikaan saakka. Lapsettomuudesta ja keskenmenoista kärsivät voivat saada sitä jo raskaustoiveen aikana. Lisätietoa Kela-korvattavan psykoterapian hakemisesta saat täältä.

Nettiterapia

Ahdistuksen hoitoon on saatavilla myös nettiterapiaa. Nettiterapia on omalta tietokoneelta tai älylaitteelta toteutettava hoito, jossa terapeutti tukee itsenäistä etenemistäsi.

Terapiaa teet viikoittain, ja sen kesto on noin 3–4 kuukautta.

Nettiterapiassa pohdit hankaluuksiasi ja ajattelu- ja toimintatapojasi sekä opettelet uusia toimintamalleja. Apunasi on tietosisältöjä, videoita ja harjoitteita. Nettiterapioista on oikein kohdennettuina saatu yhtä hyviä tuloksia kuin kasvokkain toteutetusta psykoterapiasta.

Jos kiinnostuit nettiterapiasta, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Kuka tahansa lääkäri voi tehdä lähetteen nettiterapiaan.
Nettiterapia alkaa yleensä viikon sisällä lähetteen teosta ja on Suomessa asuville maksutonta.

Vertaistuki ja järjestöt

Perinataalimielenterveys ry:n sivuilta löydät apua raskaus- ja vauva-ajan mielenterveyspulmiin ja kriisitilanteisiin, tukea odotukseen ja synnytykseen, voimavaroja vanhemmuuteen sekä itsehoito-oppaita ja materiaaleja mielenterveyden tukemiseen raskaus- ja vauva-ajalla.

Äimä ry auttaa raskauden aikaista tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin läpi käyneitä äitejä.

Miessakit ry tukee erilaisissa elämäntilanteissa olevia miehiä ja perheiden isiä. MASI-toiminta tarjoaa apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheissä, joissa jommallakummalla vanhemmista on masennustyyppistä oireilua.

Käpy ry tarjoaa lapsensa menettäneille vertaistukea suruun. Yhdistys vertaistukea erityisesti vanhemmille ja perheille, joiden lapsi on kuollut raskauden myöhäisessä vaiheessa, vauvana, lapsuudessa, nuorena tai nuorena aikuisena.

Tähti ry tarjoaa vertaistukea ja näkökulmia menetyksen käsittelyyn niin menetyksen kokeneille kuin heidän läheisilleen. Yhdistys on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kokeneet raskaudenaikaisen menetyksen - esimerkiksi keskenmenon, kohtukuoleman tai raskaudenkeskeytyksen sikiöpoikkeavuuden vuoksi - tai menettäneet vastasyntyneen lapsensa.

Oikean hoitomuodon valinta

Ahdistuneisuuden oikea hoitomuoto riippuu monista seikoista. Siihen vaikuttavat oireiden vakavuus, omat ajatukset eri hoitovaihtoehdoista sekä hoitomuotojen saatavuus. Kaikkia hoitomuotoja ei ole saatavilla kaikkialla.

Olemalla yhteydessä terveydenhuollon palveluihisi voit selvittää, millaiset hoitomuodot ovat sinulle mahdollisia. Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa erilaisista hoitovaihtoehdoista löytääksesi itsellesi sopivimman hoidon.

Voi olla myös hyödyllistä keskustella läheistesi kanssa tarjotuista hoitomuodoista, jotta voitte yhdessä pohtia eri hoitojen etuja ja haittoja ja sitä, miten ne soveltuvat elämäntilanteeseesi.

Muu tuki

Muita hyödyllisiä omahoito-ohjelmia

Tietoa omahoito-ohjelmasta

Ohjelma on toteutettu yhdessä Suomen Perinataalimielenterveys ry:n kanssa, Alli Paasikiven säätiön myöntämän kehittämisapurahan voimin. 

Ohjelma perustuu Suomen Perinataalimielenterveys ry:n suomentamaan ja julkaisemaan itsehoito-oppaaseen:

Raskaus- ja vauva-ajan ahdistuneisuus ja sen kanssa selviytyminen: Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva opas äideille ja terveydenhuollon ammattilaisille. 

Alkuperäisen teoksen Coping with anxiety during pregnancy and following the birth: A cognitive behaviour therapy-based resource and self management guide for women and healthcare providers,, on laatinut The BC reproductive Mental health Program. BC Mental Health and Addiction Services: an agency of the Provincial Health Services Authority.