Siirry pääsisältöön

Nuoren haastava käytös

Nuoruuteen kuuluu usein uhmakkuus, rajojen kokeilu ja ristiriidat läheisten kanssa. Tämä on osa luonnollista, ikävaiheeseen kuuluvaa kehitystä. Yhteisen ymmärryksen lisääminen käyttäytymisen taustatekijöistä voi auttaa vähentämään nuoren käytöshaasteita.

Nuoren haastava käytös tarkoittaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa toistuvia ristiriitoja ja kuormitusta arjessa. Käytös kuormittaa sekä nuorta itseään että läheisiä.

Nuoruusiässä haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla monia syitä. Nuoren suhde läheisiin ihmisiin ja muuhun ympäristöön on usein murroksessa ja hakee muotoaan.

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen voidaan jakaa sen voimakkuuden, määrän, keston ja tiheyden perusteella

  • ohimeneviin nuoren kehitykseen kuuluviin käytöshaasteisiin
  • käytösongelmiin
  • uhmakkuus- ja käytöshäiriöihin

Milloin on kyse käytöshaasteista?

Suurimmalla osalla nuorista haasteet käyttäytymisessä ovat asiaankuuluvaa ikään ja kehitystasoon liittyvää käytöstä. Se menee ohi, kun nuori oppii hallitsemaan tunteitaan ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä.

Nuori voi käyttäytyä haastavasti esimerkiksi lähiaikuisia, auktoriteetteja, sisaruksia, muita nuoria tai kouluyhteisöä kohtaan.

Haastavaa käyttäytymistä voi olla

  • rajojen testaaminen
  • vanhemman tai lähiaikuisten uhmaaminen
  • tottelemattomuus
  • toisten härnääminen ja ärsyttäminen, kuten koskettelu, ilmeileminen tai hokeminen
  • töniminen tai muu toisen tuuppiminen
  • raivoaminen, huutaminen, kiljuminen
  • kiukuttelu tai mariseminen

Milloin on kyse käytösongelmista?

Käytösongelmilla tarkoitetaan nuoren uhmakasta, tottelematonta tai vihamielistä käyttäytymistä. Se aiheuttaa haittaa tai vaikeuttaa arjen sujumista, ja sitä on enemmän tai se on erilaista kuin ikätovereilla.

Käytösongelmat voivat olla

  • fyysistä aggressiota, kuten lyömistä tai tavaroiden rikkomista
  • sanallista aggressiota, kuten haukkumista tai nimittelyä
  • sääntöjen tahallista rikkomista
  • toisten kiusaamista
  • valehtelua tai petkuttamista
  • taipumusta ajautua riitoihin aikuisten tai ikätovereiden kanssa
  • tottelemattomuutta ja aikuisen vastustamista

Milloin on kyse häiriöstä?

Jos käytösongelmat ovat merkittäviä ja pitkäkestoisia, voi kyseessä olla uhmakkuus- tai käytöshäiriö. Uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä esiintyy noin viidellä prosentilla lapsista ja nuorista.

Mistä käytöshaasteet johtuvat?

Osa haastavaa käytöstä synnyttävistä ja ylläpitävistä tekijöistä liittyy nuoreen itseensä, osa nuoren ympäristöön ja osa nuoren ja ympäristön vuorovaikutushaasteisiin.

Haasteet voivat liittyä:

  • ympäristöön ja arkeen
  • nuoruusikään liittyviin tekijöihin
  • nuoruusiän kehitystehtäviin
  • vanhemmuuteen liittyviin tekijöihin
  • vanhemman ja nuoren vuorovaikutukseen

Negatiivisen vuorovaikutuksen kehä

Jos vaikeita tunnekokemuksia on paljon, saattaa nuoren ja vanhemman yhdessäoloon kehittyä negatiivinen kehä. Se voimistaa nuoren käytöshaasteita ja lisää negatiivista vuorovaikutusta perheessä.

Vanhempi reagoi käytökseen kielteisesti

Nuori vastustelee ja reagoi kielteisesti

Vanhempi käyttää rajoittavia keinoja

Nuoren haastava käytös lisääntyy

Vuorovaikutus muuttuu kielteisemmäksi

Miten suhtautua haastavaan käytökseen?

On ymmärrettävää, että nuoren haastava käytös tuskastuttaa ja kuormittaa. Vanhemman on kuitenkin tärkeää nähdä nuori ja tämän käytös toisistaan erillisinä. Nuori itsessään ei ole hankala, vaikka hänen käytöksensä olisikin ajoittain haastavaa.

Haastava käytös voi olla osa nuoren luonnollista kasvua ja itsenäistymistä. Suurimmalla osalla nuorista käytöshaasteet menevät ohi, kun nuori oppii tunteiden hallintaa ja normien mukaista käytöstä.

Vanhemman on tärkeää säilyttää yhteys nuoreen ja kiinnostua siitä, mitä oireilun taustalla on. Molemminpuolisen ymmärryksen lisääntyessä käytöshaasteet voivat helpottua.

Nuoren käytökseen vaikuttaminen

Nuoren käytökseen vaikuttamiseksi tarvitaan tunnetaitojen ja uudenlaisten tunteiden ilmaisutapojen oppimista. Näitä taitoja voi vahvistaa harjoittelemalla.

Tunnetaidot koostuvat tunteiden tunnistamisesta, hyväksymisestä, säätelystä, ilmaisemisesta ja purkamisesta.

Nuorella voi olla taitopuutteita tunnetaidoissa, kuten tunteiden tunnistamisessa ja säätelyssä.

Tunnesäätelyn oppimista tukee se, että

  • perheessä sallitaan erilaisten tunteiden kokeminen.
  • nuorta opetetaan sanoittamaan tunteitaan.
  • nuoren kanssa opetellaan rauhoittumaan silloin, kun tunteet kuohuvat.

Haastavasti käyttäytyvä nuori saattaa hyötyä myös rauhoittumisen taidosta. Rauhoittumisen taidot voivat liittyä ajatusten tai kehon rauhoittamiseen.

Vanhempana voit opettaa nuorelle myönteistä käytöstä ja vahvistaa sitä mallintamalla. Kun näytät mallia toivotusta käytöksestä ja annat kiitosta nuorelle hänen toimiessaan myönteisesti, toimii nuori todennäköisesti samoin uudelleen.

Vanhemman oma hyvinvointi

Nuoren käytös saattaa herättää vanhemmassa voimakkaita tunteita, kuten ärtymystä, huolta ja epätoivoa. Myös syyllisyyden, häpeän ja riittämättömyyden kokemukset ovat tavallisia.

Jotta voit tukea nuorta, on sinun tärkeää suhtautua itseesi ymmärtävästi ja myötätuntoisesti. Kuuntele tunteitasi ilman syyllistämistä ja muista kannustaa itseäsi. Erityisen tärkeää tämä on vaikeina hetkinä.

Hyvinvointisi ja voimavarasi ovat merkityksellisiä nuoren haastavan käytöksen ratkaisussa. Kun pidät huolta omasta jaksamisestasi, jaksat paremmin tukea nuorta ja reagoida myönteisesti häneen.

Kun arjen kuormitus ja voimavarat ovat tasapainossa, on helpompi eläytyä nuoren kokemusten, ajatusten ja tunteiden äärelle. Tällöin on helpompi kuunnella nuorta ja reagoida myönteisesti nuoren tekemiin aloitteisiin. Myös myönteisten vanhemmuustaitojen käyttäminen helpottuu.

Harjoitus: Säännöllinen kehuminen

Miksi?

Myönteinen huomio ja kehuminen vahvistavat nuoren itsetuntoa, lisäävät luottamusta vanhemman ja nuoren välille ja kannustavat toivottuun käyttäytymiseen.

Kun nuori kokee tulevansa nähdyksi ja arvostetuksi, hänen hyvinvointinsa vahvistuu.

Miten?

Anna kolme kehua tai myönteistä huomiota, jotka liittyvät nuoren päivän aikana tekemään toimintaan, asenteeseen tai yrittämiseen.

  • Kehut voivat olla pieniä: "Huomasin, että laitoit astiat tiskikoneeseen, kiitos."
  • Myös yrittämisestä kannattaa kehua: ”Kiva, että yritit tänään pakata harrastusvälineet itse.”
  • Tai isompia: "Oli tosi hienoa, miten maltoit tänään odottaa vuoroasi."

Pidä kehu aitoina ja konkreettisina. Vältä liiallista yleistämistä, kuten “olet aina niin kiltti”, ja keskity sen sijaan johonkin tilanteeseen tai tekoon.

Kirjaa ylös viikon ajan, miten nuori reagoi kehumiseen ja miltä myönteisen palautteen antaminen tuntui.

Vinkki: Jos kehuminen tuntuu aluksi vieraalta, voit aloittaa yhdestä kehuhetkestä päivässä ja lisätä määrää vähitellen.

Lisää tietoa ja tukea saat omahoito-ohjelmasta:

Milloin ja mistä apua?

Ammattilaisen apu

Apua kannattaa hakea, jos nuoren haastava käytös alkaa häiritä elämää ja rajoittaa tämän iälle tyypillistä toimintaa. Nuoren haastava käytös vaikuttaa tällöin perhe-elämään, kaverisuhteisiin tai koulunkäyntiin. Pitkittyessään haastava käytös voi altistaa myös muille ongelmille.

Apua kannattaa hakea myös, jos oireet kuormittavat perheen arkea, koet että keinosi vanhempana alkavat loppua tai voimavarasi vähentyä, tai jos harrasteryhmä tai koulu kokee, etteivät he pärjää nuoren käytöksen kanssa.

Jos tuntuu, että tarvitsette tukevampaa apua, kerro siitä ammattilaiselle. Mikäli nuorella on jo hoitokontakti, kertokaa huolista omalle ammattilaisellenne.

Apua voi hakea myös esimerkiksi

  • terveydenhoitajalta
  • koulukuraattorilta
  • koulupsykologilta
  • nuorisoasemalta
  • lapsiperheiden sosiaalipalveluista

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksista myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Omahoito-ohjelmat

Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

Nettiterapiat

Pääosin +16-vuotiaille. Tarvitset lähetteen ja pankkitunnukset.

Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen.

Sinua saattaa kiinnostaa myös