Lapsen haastava käytös
Lapsen käytös voi kuormittaa ja turhauttaa vanhempaa. Tämä voi aiheuttaa konflikteja lapsen ja vanhemman välille.
Vanhempi saattaa kokea, että lapsi tottelee vasta, kun vanhempi korottaa ääntään tai uhkailee. Toistuessaan tällainen toimintatapa kuitenkin pahentaa ongelmia.
Vanhempi voi omalla myönteisellä toiminnallaan vaikuttaa lapsen haastavaan käytökseen. Haastavaan käyttäytymiseen on tärkeä suhtautua rauhallisesti ja johdonmukaisesti.
Huomaa
Tehokkain tapa vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen on kiinnittää positiivisesti huomiota siihen toimintaan, jonka toivoo lisääntyvän.
Mitä haastava käyttäytyminen on?
Tilanne, ympäristö, olosuhteet ja odotukset vaikuttavat siihen, millainen lapsen käyttäytyminen koetaan haasteellisena.
Haastavaa käyttäytymistä voi olla
- rajojen testaaminen
- vanhemman tai lähiaikuisten uhmaaminen
- tottelemattomuus
- toisten härnääminen ja ärsyttäminen, kuten koskettelu, ilmeileminen tai hokeminen
- töniminen tai muu toisen satuttaminen
- raivoaminen, huutaminen ja kiljuminen
- kiukuttelu ja mariseminen
Lapsen ajoittaisesta haastavasta käyttäytymisestä ei tarvitse huolestua. Usein kyseessä on asiaankuuluva ikään ja kehitystasoon liittyvä käytös. Kun lapsi oppii esimerkiksi hallitsemaan tunteitaan ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä, tilanne helpottuu.
Haastavan käyttäytymisen vaiheita esiintyy erityisesti noin 2–3 vuoden iässä, esikouluiässä sekä esimurros- ja murrosiässä.
Miksi lapsi käyttäytyy haastavasti?
Kehitykseen liittyvät tekijät
Ympäristöön liittyvät tekijät
Milloin on kyse ongelmallisista käytöshaasteista?
Jos lapsen käyttäytyminen aiheuttaa toistuvasti haasteista arjessa, voidaan puhua käytösongelmista.
Käytösongelmilla tarkoitetaan lapsen uhmakasta, tottelematonta tai vihamielistä käyttäytymistä. Tällaista käytöstä on enemmän kuin ikätovereilla. Se hankaloittaa ja haittaa arjen sujumista.
Käytösongelmat voivat olla
- fyysistä aggressiota, kuten lyömistä tai tavaroiden rikkomista
- sanallista aggressiota, kuten haukkumista tai nimittelyä
- sääntöjen tahallista rikkomista
- toisten kiusaamista
- valehtelua tai petkuttamista
- taipumusta ajautua riitoihin aikuisten tai ikätovereiden kanssa
- tottelemattomuutta ja aikuisen vastustamista
Käytöshaasteiden taso
Käytöshaasteet voidaan nähdä jatkumona lievistä vaikeisiin. Lievät käytöshaasteet ovat tavallisia. Mitä voimakkaampia, pitkäkestoisempia ja useammin toistuvia ne ovat, sitä todennäköisemmin kyseessä on ongelmallinen käytöshaaste tai -häiriö.
Mikä auttaa, jos lapsella on käytöshaasteita?
Muokkaa ympäristöä
Vähennä lapsen kuormittumista ja ympäristön vaatimuksia.
Lapsen suotuisaa käyttäytymistä tukevat esimerkiksi
- selkeät arjen rutiinit
- unen ja liikunnan riittävyys
- säännöllinen ruokarytmi
- tapahtumien ennakointi
- riittävät tauot.
Vahvista myönteistä vuorovaikutusta
Vahvista mukavia yhdessäolon hetkiä, joissa lapsi kokee sinun välittävän ja olevan kiinnostunut hänestä. Myönteinen vuorovaikutus lisää lapsen halua toimia yhteistyössä. Se myös vähentää tarvetta haastaa aikuista.
Huomaa hyvä ja palkitse
Tehokkain tapa vaikuttaa käyttäytymiseen on kiinnittää huomiota siihen toimintaan, jonka toivoo lisääntyvän. Kun lapsi toimii toivotulla tavalla, kannattaa siitä aina antaa kehuja.
Kun lapsella on käytöshaasteita, saa hän usein paljon negatiivista palautetta käyttäytymisestään. On tärkeää, että lapsen itsetuntoa ja kehitystä tuetaan antamalla hänelle paljon hyvää palautetta.
Ole johdonmukainen kasvatuksessa
Turvalliset rajat ja johdonmukainen vanhemmuus tukevat lapsen kehitystä.
Lapsen on tärkeää oppia, ettei uhmaamalla voida muuttaa perheen sääntöjä. Sopimuksista on hyvä pitää kiinni, vaikka se ei aina tuntuisikaan mukavalta.
Lapsen ajatuksen ja tunteen kuuleminen ja vastaanottaminen on ristiriitatilanteissa tärkeää. Se ei estä säännöistä ja sopimuksista kiinni pitämistä.
Aikuisena on hyvä pyrkiä säätelemään omaa käyttäytymistä ja tunnereaktioita. Vältä ajautumista turhaan väittelyyn, vastakkainasetteluun tai kohtuuttomiin seuraamuksiin.
Opeta taitoja
Kuten kaikkia taitoja myös käyttäytymistä voi ja kannattaa treenata ja harjoitella.
Aikuisen tehtävä on auttaa ja opastaa lasta siinä, miten omaa käyttäytymistä voi oppia hallitsemaan. Lapselle voi esimerkiksi opettaa neuvottelemista tai keinoja, joilla voi rauhoittaa mieltä silloin, kun voimakas tunne herää.
Myös mallioppiminen on tehokas keino, joten kiinnitä huomiota siihen, millaista esimerkkiä näytät.
Hyödynnä Mielenterveystaloa
Apua saa myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmista.
Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelmassa saat käyttöösi vanhemmuuden työkalupakin. Seuraavalla videolla (1:40) pääset tutustumaan vanhemmuuden työkalupakkiin kuuluviin positiivisiin ja rajoittaviin keinoihin, joita käsitellään ohjelmassa.
Milloin ja mistä apua?
Jos lapsen käytöshaasteita esiintyy arjen eri ympäristöissä, lapsi saa toistuvasti negatiivista palautetta tai vanhemmat ovat huolestuneita lapsen käytöksestä, on tilanteeseen hyvä puuttua. Apua kannattaa hakea myös, jos vanhemman omat keinot eivät tunnu riittäviltä tilanteen muuttamiseen tai oma toiminta mietityttää.
Apua voi hakea esimerkiksi
- neuvolasta
- kouluterveydenhuollosta
- perheneuvolasta
- lapsiperheiden sosiaalipalveluista
Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?
Oirekyselyt
Löydät oirekyselyitä nuorten ja aikuisten mielenterveysongelmien arvioimiseen. Jos olet huolissasi omasta voinnistasi, voit arvioida oireidesi voimakkuutta kyselyn avulla. Tuloksista saat vinkkejä siihen, mitä kannattaa seuraavaksi tehdä.
Omahoito-ohjelmat
Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa perheesi hyvinvointia silloin, kun sinulla on huoli lapsesi oireista tai omasta voinnistasi. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.
Nettiterapiat
16 vuotta täyttäneille on tarjolla mobiilivälitteistä hoitoa moniin tilanteisiin - nettiterapia tarjoaa apua erilaisiin mielenterveyden ongelmiin. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn, jota tukee nettiterapeutti.