Siirry pääsisältöön

Mikä nuorta vaivaa ja tarvitseeko hän apua?

Nuoruudessa voimakkaat tunteet ja niiden äkillinen vaihtelu on tavallista. Olo voi tuntua yhtenä hetkenä täysin toivottomalta ja pian taas hyvältä.

Nuori ei aina osaa kuvailla oloaan 

Murrosiässä sisäinen ja ulkoinen ärsyketulva kasvaa voimakkaasti. Nuoren mieli voi olla täynnä ajatuksia ja tunteita, joita hän vasta opettelee jäsentämään järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Nuoren saattaa olla vaikea kuvailla tunteitaan ja ajatuksiaan. Häneltä voi puuttua tunnesanastoa, eikä hän välttämättä tunnista tunteiden kirjoa kehossaan ja mielessään.

Jos nuori ei osaa sanoittaa huoliaan, voivat tunteet ilmetä myös fyysisinä oireina, kuten vatsakipuina, päänsärkyinä tai epämääräisinä kipuina, joiden takia nuori saattaa hakeutua terveydenhuoltoon.  

Sekava käyttäytyminen

Nuori on usein mieleltään kärsimätön, tasapainoton, hämmentynyt ja ailahtelevainen.

Tuntemukset voivat kuohua pään sisällä tai näyttäytyä ulkoisesti tunteenpurkauksina, äkkipikaisuutena, aikuisen näkökulmasta järjettöminä päätöksinä tai sekavuutena. Jokainen nuori työstää murrostaan omalla tavallaan. 

Vetäytyminen ja rajojen rikkominen

Vanhemman näkökulmasta on usein tuskaista, jos nuori vetäytyy ja lakkaa puhumasta. Tällöin vanhempi saattaa kohdata lyhyitä vastauksia, ärtymystä, silmien pyörittelyä ja kehotuksia lopettaa kysely.

On myös yleistä, että säännöt eivät pidä. Nuori saattaa esimerkiksi rikkoa kotiintuloaikoja, tulla päihtyneenä kotiin tai käyttäytyä aggressiivisesti. 

Vetäytyminen kontaktista vanhempiin ja rajojen rikkominen eivät yleensä viittaa erityisiin ongelmiin. Läheisen on hyvä käydä rauhassa läpi omia ajatuksia ja tunteita, joita kasvavan nuoren muuttunut käytös herättää. 

Mitä läheinen voi tehdä?  

On tärkeää osoittaa olevansa nuoren tukena ja pohtia keinoja tilanteen helpottamiseksi yhdessä. Nuoren kanssa voi käydä läpi myös Mielenterveystalon omahoito-ohjelmien vinkkejä ja harjoituksia.

Nuoreen on tärkeää luoda keskusteluyhteys kunnioittaen hänen ajatuksiaan ja oman tilan tarvettaan. Jos tunnistat nuoren laajaa vetäytymistä, on tärkeää puuttua asiaan ja edellyttää häntä kärsivällisesti kertomaan huolistaan.

Rajoita nuoren mahdollisuuksia vetäytyä, mutta älä kuitenkaan syyllistä häntä tilanteesta. Ilmaise huolesi rauhallisesti, ja osoita, että olet hänen tukenaan.  

Yhteyden luomisessa nuoreen on hyvä noudattaa muun muassa seuraavia periaatteita:  

  • Kysy kuulumisista ja huolista.  
  • Ilmaise olevasi nuoren tukena, mutta vältä saarnaamista.  
  • Kunnioita nuoren mielipiteitä ja ajatuksia, kuten kunnioittaisit toista aikuista.   
  • Luo arkeen rutiineja ja rajoja, jotka mahdollistavat puhumisen yhdessä. Esimerkiksi yhteisestä ruokailusta voi olla apua.  
  • Kerro myös itse elämästäsi ja kuulumisistasi. 
  • Pyri pitämään kiinni sellaisista yhteisistä aktiviteeteista, joita olette aiemminkin tehneet yhdessä. Anna nuorelle kuitenkin tilaa olla myös omissa oloissaan.   
  • Kerro nuorelle Mielenterveystalon nuorten omahoito-ohjelmista 

Milloin on syytä hakea ammattiapua?  

Jos nuoren paha olo tai muut ongelmat pitkittyvät (esim. yli kaksi viikkoa) ja keinot kotona eivät riitä, on hyvä keskustella nuoren kanssa avun hakemisesta ja tukea häntä siinä. Myös äkillinen järkyttävä tapahtuva voi vaatia ammattilaisen tukea. 

Apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä, jos nuoren vointi ei helpota esimerkiksi läheisten ja Mielenterveystalon vinkkien tuella. Sinun ei tarvitse olla etukäteen varma nuoren avun tarpeesta.

Selvään avuntarpeeseen viittaavat esimerkiksi 

  • jatkuva paha olo 
  • itsetuhoiset ajatukset tai käyttäytyminen 
  • jatkuva aggressiivinen käytös 
  • jatkuva vaarallinen riskien otto tai sääntöjen rikkominen 
  • vetäytyminen kaverisuhteista, koulusta tai ennen kiinnostaneista aktiviteeteista 
  • haasteet arjen vastuiden hoitamisessa kotona tai koulussa
  • vaikeudet huolehtia itsestään tai vastuistaan iänmukaisella tavalla
  • selvästi tavanomaisesta poikkeava ja kummallinen puhe
  • nuorta häiritsevät aistiharhat tai harhaluulot

Miten Mielenterveystalo.fi voi auttaa?

Chillaa-appi nuorille

Chillaa-appi tuo apua ahdistukseen, jännitykseen ja stressiin sekä auttaa itsevarmuuden kehittämisessä.

  • aina taskussasi tukena
  • ei kirjautumista
  • rentoutus- ja mindfulness-harjoituksia
  • vinkkejä kiperiin tilanteisiin
  • tsemppiä muilta nuorilta

Oirekyselyt

Oirekyselyn avulla voit arvioida oireidesi vakavuutta. Saat tuloksien yhteydessä myös vinkkejä siitä, mitä sinun kannattaisi seuraavaksi tehdä

      Omahoito-ohjelmat

      Omahoito-ohjelmien avulla voit parantaa hyvinvointiasi silloin, kun sinulla on huoli mielenterveydestäsi tai lieviä oireita. Omahoito-ohjelmissa on tietoa ja harjoituksia.

          Nettiterapia

          Nettiterapia pohjautuu itsenäiseen työskentelyyn verkossa. Oireisiisi erikoistunut nettiterapeutti antaa palautetta harjoituksistasi ja vastaa niiden aikana heränneisiin kysymyksiin. Tarvitset nettiterapiaan lääkärin lähetteen. 

          Sinua saattaa kiinnostaa myös