Omahoito-ohjelma
7. Toteutus
Löydät tältä sivulta mallipohjia keskusteluun. Mallipohjat auttavat jäsentämään keskustelua, mutta niitä tulee käyttää joustavasti tilanteen mukaan.
Puheeksioton yleiset periaatteet
- ota aihe esiin rauhallisesti ja arvostavasti
- vältä oletuksia ja tulkintoja
- puhu omasta näkökulmastasi
- rohkaise nuorta pohtimaan itse omia valintojaan ja ajatuksiaan päihteistä
- anna nuoren puhua loppuun
- salli hiljaisuus
- vahvista turvallisuutta, esimerkiksi sanomalla “voit kertoa sen verran kuin haluat”
- tunnista ja sanoitat nuoren vahvuuksia ja voimavaroja
- kiitä nuorta siitä, mitä hän kertoo
- kunnioita nuoren rajoja
- jätä mahdollisuus palata asiaan myöhemmin
Ennaltaehkäisevä puheeksiotto
Ennaltaehkäisevää puheeksiottoa käytetään tilanteissa, joissa päihteet otetaan puheeksi ilman erityistä, etukäteen herännyttä huolta. Tämä lähestymistapa sopii erityisesti varhaiseen vaiheeseen, jolloin tavoitteena on vahvistaa nuoren suojatekijöitä ja tunnistaa mahdolliset riskit ennen niiden kasvamista.
Mallipohja
- Aloita neutraalisti
Ota aihe esiin rauhallisesti ilman oletuksia. - Kerro, miksi asiasta puhutaan
Perustele, että päihteistä puhuminen kuuluu nuorten kanssa tehtävään työhön. - Kysy nuoren ajatuksia
Anna nuorelle tilaa kertoa näkemyksistään ja kokemuksistaan. - Tunnista vahvuuksia ja voimavaroja
Nosta esiin arjen sujuvia asioita ja suojaavia tekijöitä. - Kuuntele ja vahvista
Kuuntele rauhassa ja kiitä nuorta siitä, mitä hän kertoo. - Sovi tarvittaessa jatkosta
Kerro, että aiheeseen voi palata myöhemmin.
Huolen puheeksiotto
Huolen puheeksiottoa käytetään, kun nuoren arjessa, käyttäytymisessä tai puheessa on havaittu muutoksia, jotka herättävät huolta. Huoli voi syntyä myös tilanteissa, joissa nuori välttelee aihetta, reagoi kielteisesti tai yhteistyön käynnistyminen tuntuu vaikealta.
Huolen herättyä on tärkeää pysähtyä selvittämään ja lisätä ymmärrystä nuoren tilanteesta. Tavoitteena on käydä keskustelu, jossa nuoren oma näkökulma tulee kuulluksi ja tilanteen mahdollinen paheneminen voidaan ehkäistä.
Tilannetta arvioidaan yhdessä nuoren kanssa:
- tarvitseeko hän tukea
- millaista tukea hän tarvitsee
- onko nykyinen tuki riittävää
- tarvitaanko lisäksi muita palveluja
Erilaiset huolen tasot
Huoli nuoren tilanteesta voi vaihdella lievästä ja vasta heräävästä huomiosta aina selkeämpään ja vahvempaan huoleen. Useimmiten huoli ei ole yksiselitteinen, vaan sijoittuu näiden väliin ja voi muuttua ajan myötä havaintojen lisääntyessä. Siksi on tärkeää tunnistaa huolen eri tasoja ja tarkastella tilannetta rauhallisesti suhteessa käytettävissä olevaan tietoon.
Varhainen huoli: Muutos nuoren tilanteessa kiinnittää huomion, mutta huoli on vielä vähäistä tai vasta muodostumassa.
Vakava huoli: Huolta herättäviä tilanteita ilmenee toistuvasti, ne ovat vakavampia tai jatkuvat pidempään. Työntekijällä voi olla tietoa nuoren päihteiden käytöstä myös muista lähteistä, kuten muilta ammattilaisilta tai viranomaisilta. Tällöin on tärkeää arvioida tuen tarvetta ja tarvittaessa tehdä lastensuojeluilmoitus.
Mallipohja
- Sanoita huolesi selkeästi
Kerro rauhallisesti, että sinulle on herännyt huoli ja että haluat keskustella asiasta. - Tee näkyväksi, että huoli perustuu välittämiseen
Selvennä, että kyse ei ole syyllistämisestä. - Kerro konkreettinen havainto
Kuvaa, mitä olet huomannut, ilman tulkintoja tai oletuksia. - Kysy nuoren näkemystä
Anna nuorelle tilaa kertoa omasta tilanteestaan. - Vahvista turvallisuutta
Tee selväksi, että nuori saa kertoa omassa tahdissaan. - Tunnista vahvuuksia ja voimavaroja
Nosta esiin nuoren arjessa toimivia asioita. - Pohdi tuen tarvetta yhdessä
Keskustelkaa, millaista tukea nuori tarvitsee ja onko lisäavulle tarvetta. - Sovi jatkosta
Kerro, että keskustelua voidaan jatkaa myöhemmin.
Lausepankki
Ääneen harjoittelu voi auttaa sinua löytämään oma, luonteva tapa ottaa päihteet puheeksi. Harjoittelu vähentää jännitystä ja lisää puheeksioton onnistumisen todennäköisyyttä. Voit harjoitella puheeksiottotilannetta myös esimerkiksi työkaverin kanssa.
Nuoren ajatukset ja näkemykset
- “Mitä mieltä sä olet päihteistä?”
- “Oletko miettinyt joskus päihteisiin liittyviä juttuja?”
- “Millaisia ajatuksia päihteet herättää sussa?”
Nuoren kokemukset ja tunteet
- “Oletko huomannut, että päihteitä olisi enemmän tarjolla kuin aiemmin?”
- “Onko sulla omia kokemuksia päihteistä?”
- “Onko sulle tultu tarjoamaan jossain tilanteissa päihteitä? Miltä se tuntui?”
- “Miltä susta tuntuu, kun puhutaan alkoholista tai muista päihteistä?”
Neutraali aloitus
- “Oisko sulle ok, jos juteltaisiin vähän päihteistä?”
- “Juttelen päihteistä kaikkien nuorten kanssa.”
- ”Voitaisko jutella hetki päihteistä ja siitä, miten ne näkyy sun arjessa?”
Huolen sanoittaminen konkreettisesti
- “Mulle on herännyt huoli siitä, että…”
- “Olen huomannut, että…, ja siksi haluaisin jutella.”
- “Olen vähän huolissani sun päihteiden käytöstä ja siitä, miten se vaikuttaa suhun.”
Avoimet kysymykset
- “Mitä ajatuksia tämä herättää sussa?”
- “Miltä tämä näyttää sun näkökulmastasi?”
- ”Miten sä itse näet sun päihteiden käytön tällä hetkellä?”
Turvallisuuden vahvistaminen
- “Voit kertoa sen verran kuin haluat.”
- “Ei ole pakko kertoa kaikkea kerralla.”
Jos nuori ei halua puhua
- “Voidaan palata tähän myöhemmin.”
- “Olen täällä, jos haluat jutella myöhemmin.”
Syventävä ymmärrys huolesta
- “Haluaisin ymmärtää tilannettasi paremmin, jotta voisin olla sulle avuksi. Voisitko kertoa vähän lisää?”
- “Onko jotain, mikä on vaikuttanut sun vointiin tai päihteiden käyttöön viime aikoina?”
- “Liittyykö tämä sun mielestä johonkin tiettyyn tilanteeseen tai porukkaan?”
- “Onko jotain, mikä on tehnyt päihteistä sulle tärkeämpiä viime aikoina?”
- “Mikä sun mielestä auttaisi tässä tilanteessa?”
Huomaa
Seuraavalla sivulla käydään läpi puheeksioton reflektointia.