Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

3. Jännitysmittari

Jotta voi harjoitella puherohkeutta sopivan haastavissa tilanteissa, on ensin tunnistettava rohkeuden ja jännityksen määrä eri tilanteissa. Tunnistamista voi harjoitella mittaamisen avulla.

Miten tunnemittaria käytetään harjoittelun tukena? 

Samalla tavoin kuin kivun määrää, voidaan myös jännityksen määrää mitata asteikolla 0–10. Se onnistuu niin kutsutun tunne- tai jännitysmittarin avulla. Mittarin asteikolla 10 on suurin mahdollinen jännitys ja 0 kuvastaa sitä, ettei jännitä lainkaan.

Voit pisteyttää erilaisia tilanteita esimerkiksi vihkoon tai puhelimesi muistiinpanoihin. Pisteytä jännityksen määrä asteikolla 0–10 sekä ennen tilannetta että sen jälkeen.

Miksi jännityksen mittaaminen kannattaa?

Jännityksen mittaamisesta on kolmenlaista hyötyä harjoittelussa: 

  1. Kun pisteytät erilaisia puhetilanteita, huomaat, mitkä niistä jännittävät vähiten. Näin voit löytää ne tilanteet ja henkilöt, joista puherohkeuden harjoitteleminen kannattaa aloittaa. 
  2. Yleensä jännitys on ennen tilannetta suurempaa kuin itse tilanteessa. Kun mittaat jännityksen määrää ennen ja jälkeen tilanteen, voit havaita, ettei tilanne ollutkaan niin jännittävä kuin etukäteen luulit. 
  3. Jännityksen tunnistaminen, mittaaminen ja nimeäminen lisäävät hallinnantunnetta. Hallinnantunne tukee harjoittelemista. 

Katso ohjeet videolta

Videolla (2:16) näet käytännön esimerkin kautta, miten jännitystä voi mitata. 

Harjoitus: Pisteytä jännittäviä puhetilanteita

Miksi?  

Mittaaminen auttaa sinua löytämään tilanteita ja henkilöitä, jotka koet riittävän turvallisiksi puherohkeuden harjoitteluun.

Mittaamisen avulla keräät todistusaineistoa siitä, että ajatus tilanteen jännittävyydestä vaihtelee ennen ja jälkeen tilanteen. Mittaamisen avulla myös huomaat, että jännitys usein lievenee toistojen myötä.

Tässä harjoituksessa opit käyttämään mittaria puhejännityksesi hallinnassa ja harjoittelusi tukena.

Miten? 

  1. Aloita mittaaminen sellaisesta puhetilanteesta, joka on pikkuisen jännittävä, muttei liian jännittävä. Kirjoita jännityksesi määrä muistiin vihkoon, puhelimesi muistiinpanoihin tai tulosta alta pdf. Pisteytä tilanteet asteikolla 0–10, ennen ja jälkeen tilanteen.
  2. Toista mittaamista samankaltaisissa tilanteissa. Yleensä toistojen myötä jännityspisteet alkavat laskea myös tilannetta edeltävässä mittauksessa. Kun kirjaat ennen ja jälkeen lukuja itsellesi, saat todistusaineistoa siitä, että tilanteet eivät lopulta olleetkaan niin jännittäviä kuin etukäteen ajattelit.  
  3. Etsi uusia tilanteita, joissa puherohkeutta voi harjoitella. Pisteytä ajatuksiasi eri tilanteiden jännittävyydestä etukäteen. Etukäteen arvioimalla harjoittelu pysyy sopivalla tasolla ja vältät liian haastavat tilanteet.

Muista

Puhejännityksen pisteyttämistä on hyvä kokeilla niin monta kertaa, että pisteyttämisestä tulee luontevaa. Riittävän pitkän käytön jälkeen voit huomata hyödyn ja nähdä, että jännitys laskee toistojen myötä.