Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

Mistä puhejännitys johtuu?

Puhejännitykselle ei ole yhtä yksittäistä syytä. Osa ihmisistä on synnynnäisesti herkkiä ja suhtautuu uusin tilanteisiin varovaisesti. Myös elämänkokemukset ja mallioppiminen vaikuttavat puhejännitykseen.

Seuraavalla äänitteellä (2:19) kolme nuorta kertoo, milloin heidän puhejännityksensä alkoi. Monilla oireita on ilmennyt jo pikkulapsena tai kouluikäisenä.

– Kun meille tuli kylään vieraita, mieleni ja kehoni lukittautui, 18-vuotias Minea muistelee lapsuuden kokemustaan. 

Tarinat perustuvat aitoihin kokemuksiin, jotka ovat toisten henkilöiden lukemia. 

Katso äänite videona, joka sisältää tekstitykset:

Kuuntele äänite:

Audio file

Elämänkokemukset 

Puhejännitys on ahdistusoire. Elämänkokemukset voivat vaikuttaa ahdistusherkkään ihmiseen eri tavalla kuin muihin. 

Puhejännityksen voi ahdistusherkälle laukaista jokin arkeen liittyvä jännittävä tai pelottava tapahtuma. Sellainen voi olla esimerkiksi 

  • vieraan ihmisen esittämät kysymykset 
  • uuteen kouluun meneminen 
  • ryhmän vaihtaminen 
  • kaverin menettäminen  
  • muutto toiselle paikkakunnalle 
  • muutto eri kieli- tai murreympäristöön 

Mallioppiminen 

Ihmiset seuraavat luonnostaan läheistensä käyttäytymistä eri tilanteissa. Mallioppimisen avulla lapset oppivat rauhoittumaan sekä välttämään vaarallisia tilanteita.   

Läheisen rauhoittava hymy ja katse auttavat rauhoittumaan. Läheisen huolestunut ilme ja olemus taas viestivät, että tilanne on vaarallinen ja huoleen on syytä. 

Jos läheisesi jännittää puhumista, olet saattanut oppia, että puhumisessa on jotain pelättävää. 

Tulkinnat tilanteesta vaikuttavat mallioppimiseen 

Jos pelkää uusia tilanteita, huomaa ympäristöstä herkästi merkkejä siitä, että tilanne voi olla uhkaava. Tällöin saattaa tulkita neutraalitkin ilmeet ja eleet pelokkaiksi tai vihaisiksi. Sen myötä uhkia korostava käsitys maailmasta voi vahvistua. 

Ahdistus voi estää oppimisen 

Puhumistilanteisiin voi liittyä niin voimakasta ahdistusta, että toimintaa on mahdotonta oppia läheisen mallista.  

Ahdistuneena voi olla mahdotonta katsoa läheistä silmiin tai seurata, kuinka tämä toimii. Silloin saattaa vain odottaa, että ahdistava tilanne menee ohi. Silloin on vaikea oppia mitään uutta. 

Puhumisen taidot 

Jos puhuminen, puheen ymmärtäminen tai muiden kanssa vuorovaikutuksessa oleminen on vaikeaa, on myös keskusteluun osallistuminen haastavaa. Tämä voi aiheuttaa puhetilanteiden jännittämistä.  

Aistiherkkyys 

Aistiherkkyys itsessään ei aiheuta puhejännitystä. Herkkyys erilaisille aistimuksille voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten puhetilanteisiin pystyy osallistumaan. Esimerkiksi hälyisässä ympäristössä keskusteluun osallistuminen voi olla hankalaa.  

Ikävien kokemusten myötä jännitys ja tilanteiden välttäminen voivat lisääntyä. 

Kehitykselliset vaikeudet 

Puhejännitys voi alkaa lapsuudessa tilanteissa, joihin liittyy ylikuormittumista.  

Monet kehitykselliset vaikeudet voivat altistaa ylikuormittumiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi  

  • kielellisen kehityksen vaikeudet  
  • autismikirjon häiriö  
  • neuropsykiatriset vaikeudet eli niin kutsutut nepsyvaikeudet. 

Perinnölliset tekijät 

Ahdistukselle ja puhejännitykselle altistavat ominaisuudet voivat olla synnynnäisiä. Usein puhumista jännittävällä nuorella on vähäpuheisia tai ahdistusherkkiä sukulaisia. 

Muista

  • Puhejännitys syntyy tilanteissa, joihin liittyy ylikuormittumista. 
  • Kuormittumista on hyvä vähentää, mutta sopivien haasteiden kohtaaminen on tärkeää. 
  • Haasteet ja niistä selviäminen vahvistavat kokemusta pärjäämisestä. 
  • Selviytymiskeinoja opitaan harjoittelemalla.