Siirry pääsisältöön

Omahoito-ohjelma

12. Toiminta ja mieliala

Normaalissa mielialassa väsymys tarkoittaa levontarvetta. Tällöin lepääminen myös virkistää. Mielialan laskuun liittyvä uupumuksentunne ei vaadi lepoa, eikä lepääminen lisää jaksamista. Tällöin tarvitaan toiminnan lisäämistä, jonka seurauksena myös jaksaminen lisääntyy.

Kun mieliala on hyvä, haluaa yleensä tehdä asioita. Mielialan ollessa matalalla täytyy yhä toimia – on tehtävä asioita, vaikka siihen ei ole halua.

Toiminnan vaikutus mielialaan

On tärkeää olla tietoinen niistä tekemisistä, jotka ylläpitävät alhaista mielialaa. On tärkeää tiedostaa myös, mitä sellaisia asioita jättää tekemättä, joiden tekeminen saattaisi vaikuttaa mielialaan myönteisesti.

Päivittäiset toimet voidaan karkeasti jakaa kuormittaviin ja ravitseviin tekemisiin. Kuormittavat tekemiset kuluttavat voimavaroja, kun taas ravitsevat asiat lisäävät niitä. Toiminnat voidaan vielä jakaa mielihyvää tuottaviin tekemisiin ja elämänhallintaa lisääviin tekemisiin.

Esimerkki

Ystävän tapaaminen voi olla ravitsevaa tekemistä ja lisätä mielihyvää. Laskujen maksaminen taas voi olla kuormittavaa tekemistä, mikä lisää elämänhallinnantunnetta. Se siis kuormittaa, mutta myös vaikuttaa mielialaan myönteisesti.

Liikunta tukee hyvinvointia

Sekä mielihyvää että elämänhallinnantunnetta lisäävät asiat vaikuttavat siis mielialaa kohentavasti. Liikunta on helppo ja tehokas keino ylläpitää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Jo kymmenen minuutin reipasvauhtinen päivittäinen kävely tukee hyvinvointia.

Kun liikunta on osa päivittäisiä rutiineja, on se helposti hyödynnettävissä myös silloin, kun huomaat alakuloa. Kun keho voi hyvin, on myös mielellä mahdollisuus voida hyvin.

Harjoitus: Ravitsevat ja kuluttavat asiat

Tavoite

Opit huomaamaan, minkälaiset asiat ravitsevat ja kuluttavat sinua arjessasi.

Ohje

Tämä päiväkirjaharjoitus vaatii pidempää seuranta-aikaa. Suosittelemme, että teet harjoituksen esimerkiksi puhelimesi muistiinpanoihin, vihkoon tai pdf-pohjaan, jonka löydät tehtävän lopusta.

Päiväkirja

Alta näet päiväkirjan ohjeen ja kysymykset ja esimerkkikuvan päiväkirjan rakenteesta.

  1. Pohdi hetki, minkälaisista asioista päiväsi täyttyvät. Arvioi, minkälaisia asioita teet tavallisena arkipäivänä ja minkälaisista tekemisistä viikonloppusi koostuvat.
  2. Kirjaa asiat ylös yksityiskohtaisesti. Ota mukaan pienetkin askareet, kuten hampaiden pesu, kahvin juominen ja television katselu. Pohdi esimerkiksi edellistä arkipäivääsi, ja kirjaa ylös hetki hetkeltä, mitä teit. Jatka tehtävää arvioimalla, mitä teit edellisenä viikonloppuna.
  3. Arvioi sitten oliko kyseessä kuormittava asia (K) vai ravitseva asia (R). Lisäksi arvioi, lisäsikö toiminta mielihyvää tai elämänhallinnantunnetta.
  4. Lopuksi havainnoi kuormittavien ja ravitsevien asioiden tasapainoa. Kirjaa ylös, mitä tekemisiä olisi hyvä lisätä päiviin, jotta kuormittavat ja ravitsevat asiat olisivat tasapainossa.
  5. Kirjaa ylös, minkälaista tekemistä haluaisit lisätä päiviin, jotta kuormittavat ja ravitsevat asiat olisivat tasapainossa?

Pvm
Mitä teen tavallisena arkipäivänä/ viikonloppuna/ vapaapäivänä?
Ravitsevat asiat (R)
Kuluttavat asiat (K)
Lisää mielihyvää (X)
Lisää hallinnantunnetta (X)

Päiväkirjan esimerkki